Susanna Pelander kannustaa talentialaisia vaikutustyöhön. − Olkaa yhteydessä alueenne kansanedustajiin, kirjoittakaa lehtiin, vaikuttakaa somessa ja liittykää sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa fb-ryhmään sekä muihin vastaaviin ryhmiin. Kuva: Laura Vesa
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema varhaiskasvatuksen tiekartta nousi keskeiseksi teemaksi Pirkanmaan Talentia ry:n jäsenten varhaiskasvatusillassa Tampereella. Ilta järjestettiin syyskuun lopussa.
Iltaan osallistui noin 30 sosionomi (AMK) ‑taustaista sosiaalikasvattajaa ja lastentarhanopettajaa sekä amk-opiskelijoita. Pirkanmaan Talentia ry:n puheenjohtajan Eveliina Talasmäen mukaan samanlainen ilta järjestetään lähiaikoina Pirkanmaan alueella myös Ylöjärvellä, sillä tarkoituksena on tiivistää varhaiskasvatuskentän ja yhdistyksen yhteistyötä Pirkanmaalla.
− Toivomme, että näissä illoissa joku kiinnostuisi myös vakan aluevastaavan tehtävistä, Talasmäki sanoo.
Talentiasta iltaan osallistuivat lisäksi alueasiamies Susanna Pelander ja Talentian hallituksen varapuheenjohtaja Anne Rytilahti.
Pelanderin mukaan kentällä puhuttavat myös työehtosopimuskysymykset. Tällä hetkellä kuntasektorin lastentarhanopettajat kuuluvat KVTES:iin, mutta esimerkiksi opetusalan ammattijärjestö OAJ on kertonut neuvottelutavoitteekseen heidän siirtämisensä OVTES:in.
− Talentia ei vastusta OVTES:iin menemistä, mutta haluamme ensin selvittää sen vaikutukset, Pelander sanoo.
Tilaisuudessa monet osallistujat ilmaisivat ihmetyksensä muun muassa siitä, mitätöikö tiekartta jopa vuosikymmeniä lastentarhanopettajina työskennelleiden sosionomien (AMK) pätevyyden.
Anne Rytilahti rauhoitteli yleisöä ja painotti, että hallituksen tulevaisuusraportti on vain selvitys, josta ei ole tehty mitään poliittista päätöstä.
− Varhaiskasvatuslain kakkosvaiheen valmistelussa tullaan kuulemaan varhaiskasvatuksen neuvottelukuntaa, jossa myös Talentialla on edustaja.
Rytilahden mukaan selvitys sinänsä ei ollut yllätys, sillä se päätettiin tehdä uuden vasun perusteiden myötä.
− Mutta se oli yllätys, että sieltä tuli näin radikaali ehdotus henkilöstörakenteeseen, eikä sen valmistelussa ole kuultu Talentiaa tai ammattikorkeakoulujen verkostoa.
Rytilahti ihmettelee muun muassa sitä, että tiekartassa ei huomioida vuoden 2013 jälkeen toteutettua ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuskoulutuksen kehittämistä, eikä siinä näin ollen tunnisteta sen vastaavuutta varhaiskasvatuslain pätevyysvaatimuksiin.
− Varhaiskasvatukseen erikoistunut sosionomi (AMK) on sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalialan asiantuntija, Rytilahti huomauttaa.
Anne Rytilahden mukaan Talentia tekee kaikkensa, ettei sosionomien asema varhaiskasvatuksessa heikkene. − Talentiasta otettiin heti raportin ilmestyttyä yhteys raportin tekijöihin, päättäjiin ja mediaan. Kuva: Laura Vesa
Pedagogisestikin pätevä
Terhi Jokinen on työskennellyt monissa eri päiväkodeissa ja on nyt lastentarhanopettajana Pelipuiston päiväkodissa Hervannassa. Hänen mielestään sosionomi (AMK) ‑taustaisten lastentarhanopettajien arvostus vaihtelee eri päiväkodeissa, mutta sanoo huomanneensa myös, että joskus sosionomit itse vähättelevät koulutustaan.
− En siis ihmettele, jos yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat katsovat meitä ylhäältä päin.
Jokisen mukaan tiekartta ei ole juurikaan puhuttanut hänen työpaikallaan, mutta some-keskustelussa tuntuu olevan vallalla yliopistokoulutuksen hehkutus.
− Pääasia kuitenkin, että vanhemmat eivät tee eroa koulutusten välillä.
Marjo Leväharju on työskennellyt samassa päiväkodissa lastentarhanopettajana kohta 20 vuotta. Lisäksi hän on niin sanottu vasu-agentti eli hän kiertää kaupungin päiväkodeissa tukemassa siirtymistä uuteen vasuun. Leväharju kertoo, että puhuessaan päiväkodeissa pedagogiikasta hän ei kerro koulututustaan. Hänestä kun tuntuu siltä, että hänen pedagogiseen pätevyyteensä suhtauduttaisiin eri tavalla, jos se tiedettäisiin.
− Se on kuitenkin ainoastaan minun tunteeni, enkä tiedä, onko sen totta. Työpaikallani minua kuitenkin arvostetaan, ja koen itsekin olevani pedagogisesti hyvin pätevä.
Leväharjun mielestä sosionomien pedagogista osaamista pitäisi tuoda enemmän esille samalla, kun puhutaan heidän perhetyön osaamisestaan.
Myös Marja Wallenstjerna kertoo saavansa pedagogisista valmiuksistaan erittäin hyvää palautetta ja kokevansa ammatillisuutensa vahvaksi. Hänkään ei halua aina eri päiväkodeissa kertoa olevansa koulutukseltaan sosionomi (AMK), sillä hän on joutunut puolustamaan omaa ammattitaitoaan ja koulutustaan yliopistotaustaisille työntekijöille.
− Meillä on tosi vahva koulutus, joka on ihan yhtä hyvä kuin yliopistokoulutuskin.
Kaisa Rautiaisen mieltä varhaiskasvatus-ilta rauhoitti, kun hän sai kuulla, kuinka tarmokkaasti Talentia on puuttunut asioihin ja ajaa sosionomien (AMK) asioita. Kuva: Laura Vesa
Koulutukset täydentävät toisiaan
Lastentarhanopettaja Kaisa Rautiaista huolestuttaa, kuinka perheiden ja lasten tilanne pystytään turvaamaan tulevaisuudessa, jos sosionomien panos päiväkodeissa vähenee. Painottuuhan sosionomi-koulutuksessa perhetyö.
− Koin mielekkäänä, kun työparinani oli kandi, sillä me täydensimme toinen toisiamme. Olen sitä mieltä, että kandit ja sosionomit ovat samalla viivalla.
Titta Kiilamaata huolestuttaa, ehtiikö lyhyen siirtymäajan kuluessa täydentää pätevyyden. Hän on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja ja pätevöitynyt esiopetukseen, mutta on nyt hoitovapaalla.
− Kun edellisen kerran olin hoitovapaalla, olisin menettänyt esiopetuspätevyyden, jos en olisi silloin tehnyt täydentävää tutkintoa. Silloin oli kahden vuoden siirtymäaika, eikä se ole riittävän pitkä.
Tampereen Ammattikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin opiskelijaa Annakaisa Lyyskiä ihmetyttää, miksi lastentarhanopettajaksi olisivat nyt yhtäkkiä päteviä vain yliopistotaustaiset kandit, kun suurin osa kentällä työskentelevistä on kuitenkin sosionomeja (AMK).
− Onhan tämä aika ristiriitainen tilanne.
Lyyski ehdottaa, että lastentarhanopettajaksi voisi pätevöityä kahta eri tietä, jolloin nämä kaksi eri tutkintoa voitaisiin nähdä ennen kaikkea toisiaan täydentävänä voimavarana. Tähän antaisi mahdollisuuden muun muassa suunnitteilla oleva Tampere3-yliopisto, jossa ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijat voivat opiskella samoja kursseja.
− Me voisimme aloittaa yhteistyön opettelemisen jo siellä koulutuksessamme, Lyyski vinkkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta.
Uusiksi tehtävänimikkeiksi esitetään varhaiskasvatuksen opettajaa ja varhaiskasvatuksen sosionomia ja lastenhoitajaa.
Tiekartta ehdottaa, että vähintään 40 prosenttia henkilöstöstä olisi varhaiskasvatuksen opettajia ja 60 prosenttia joko varhaiskasvatuksen sosionomeja tai lastenhoitajia.
Yli 50 osallistujaa saapui 9.lokakuuta Helsingissä varhaiskasvatusiltaan, jonka järjestivät yhteistyössä Talentia Helsinki, Talentia Uusimaa ja Sosiaalipedagogit Talentia.
Ilta alkoi pettymyksellä, sillä yksi tiekartan kirjoittajista, Helsingin kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Satu Järvenkallas oli joutunut perumaan tulonsa tapahtumaan. Hänen osuutensa sijaan ohjelma aloitettiin videotaltioinnilla syyskuussa järjestetystä Varhaiskasvatuksen tulevaisuus ‑seminaarista, jossa tiekartan kirjoittajat kertoivat tarkemmin esityksistään.
Talentia on sosionomitaustaisten lastentarhanopettajien puolella. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa työskentelee pedagogiikan ja sosiaalipedagogiikan asiantuntijoita lastentarhanopettajan tehtävissä.
