Ilse Vettenvalo ja Heli Melia ovat työskennelleet luottamusmiehinä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella jo vuoden. Palkitsevinta työssä on heidän mielestään mahdollisuus auttaa muita. Kuva: Jyrki Komulainen
Uudet luottamusmiehet ovat toimineet tehtävässään hyvinvointialueilla reilun vuoden ajan. Kysyimme, miltä työ Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamusmiehinä on tuntunut.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tammikuussa 2023, ja maaliskuussa samana vuonna järjestettiin ensimmäiset hyvinvointialueiden luottamusmiesvaalit.
Talentia-taustaiset luottamusmiehet menestyivät vaaleissa hyvin, sillä pääluottamusmiehiä tuli valituksi peräti 16 hyvinvointialueelle. Lisäksi Talentian jäsenistä yhteensä 81 valittiin luottamusmies- ja varaluottamusmiestehtäviin.
Talentialaisten ehdokkaiden menestyminen vaaleissa oli tärkeää, sillä luottamusmiehet saavat kautensa aikana päätettäväkseen paljon esimerkiksi palkankorotuksiin liittyviä asioita.
Heli Meila kertoo hypänneensä tehtävään ilman aikaisempaa luottamusmieskokemusta. Hän toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pääluottamusmiehenä. Aikaisemmin hän on ollut mukana Vammaisala Talentia ry:ssä, Talentian liittovaltuustossa ja hallituksessa.
– Tulin valituksi luottamusmieheksi ja luottamusmiehet keskenään valitsivat pääluottamusmiehen. Uskalsin lähteä tähän mukaan, koska tunnen Talentian väkeä entuudestaan ja tiesin saavani apua sataprosenttisesti Talentiasta. Niin kuin olen saanutkin, Meila sanoo.
Yksin tehtävää ei ole tarvinnut hoitaa. Talentia ja muut luottamusmiehet sekä pääluottamusmiehet ovat tukena ja apuna.
– Myös kursseilla oppii ja tutustuu muihin luottamusmiehiin sekä kuulee, miten muualla menee.
Pääluottamusmiehet toimivat henkilöstön edustajina erilaisissa koko työpaikkaa koskevissa neuvotteluissa työnantajan kanssa. Neuvottelujärjestelmässä pääluottamusmiehellä on paikallis- ja aluetasolla keskeisin edunvalvontatehtävä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on syntynyt useiden kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisesta, eikä vanhaa ja valmista kuntaorganisaatiota ollut tarjolla, kuten joillakin toisilla paikkakunnilla alueiden aloittaessa. Siksi alue on ollut alusta asti uuden edessä.
– Hyvinvointialue on ihan uusi, minkä vuoksi vauhti on ollut hurjaa, mutta mielenkiintoista. Paljon on esimerkiksi tehty töitä sen eteen, että erilaisia toimintatapoja on saatu yhdenmukaistettua. Kipuilua on ollut jonkin verran vanhojen luovuttaneiden kuntien suhteen ja uusien käytäntöjen muodostamisessa, Meila kertoo.
Tiedonvaihdon toimittava hyvin
Myös luottamusmies Ilse Vettenvalon mukaan Länsi-uudenmaan hyvinvointialue osin vielä hioo toimintatapojaan ja -mallejaan. Siksi on tärkeää, että tiedonvaihto ja yhteistyö luottamusmiesten välillä toimii hyvin.
– Luottamusmiehenä koen, että minulla on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka hyvinvointialueen kehittymiseen toimintatapojen muotoutuessa yhtenäisiksi palveluiden tuottamisessa sekä johtamisessa ja henkilöstöasioissa, Vettenvalo sanoo.
Esimerkiksi vielä käytäntöjään hiovalla, suurella työnantajalla on tasavertaisen kohtelun varmistaminen luottamusmiehen näkökulmasta tärkeää.
– Se vaatii yhteistyötä ja tiedon jakamista luottamusmiesten kesken.
Vettenvalon mukaan luottamusmiehen työ on ollut monipuolista ja antoisaa. Ehdottomasti palkitsevinta on ollut, kun on voinut nähdä työstä olleen apua. Myös hyvinvointialueen esihenkilöiden toiminta on ollut rakentavaa.
– Olen ollut usein ilahtunut lähiesihenkilöiden halusta ratkaista asioita yhteistyöllä. Myös niin, että esihenkilö on ajatellut työntekijän etua inhimillisestä näkökulmasta, Vettenvalo sanoo.
Kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa luottamusmiehetkään eivät aina voi auttaa. Haasteellisimpia ovat olleet sellaiset tilanteet, joihin luottamusmies ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, mutta jossa edustettavat ovat kokeneet tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi.
– Tällainen tilanne oli esimerkiksi samasta työstä maksettava hyvin erilainen palkka ennen hyvinvointialueen palkkojen yhtenäistämistä. Työnantajalla voi myös olla esimerkiksi niin sanottu tulkintaetuoikeus siinä, mikä on asiakkaiden riittävää palvelua ja milloin lakisääteiset velvoitteet on täytetty, jolloin työntekijät saattavat kokea asiakkaidensa palvelujen jäävän ohueksi, Vettenvalo sanoo.
Tämmöisissä tilanteissa on Vettensalon mukaan saattanut tuntua siltä, että työnantajan tulkintaetuoikeudesta puhuminen tuntuu työntekijöiden huolen vähättelemiseltä, kun asiat selvästi aiheuttavat eettistä kuormaa ja huolta työntekijöissä.
Huolellinen valmistautuminen auttaa
Vettenvalo painottaa, että huolellinen valmistautuminen ja taustatyö auttaa erilaisissa neuvottelutilanteissa työnantajan kanssa. Myös työnantajan näkökulmia on kuunneltava ja löydettävä eri osapuolia parhaiten tyydyttävä ratkaisu.
– Huolellisesti perehtymällä ja ennakkoon jäsenen kanssa keskustelemalla pystyn kertomaan edustettavalle työntekijälle, mikä hänen asiassaan on mahdollista ja mikä ei. Ja miten hän voi suojata omaa etuaan. Kokemukseni mukaan edustettavalle on voimauttavaa jo luottamusmiehen mukana oleminen, Vettenvalo sanoo.
Katja Honkaranta pitää luottamusmiehenä toimimista erinomaisena tapahan vaikuttaa ja edistää työntekijöiden oikeuksia. Kuva: Jyrki Komulainen
Samoilla linjoilla Vettenvalon kanssa on myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamusmies Katja Honkaranta. Hän iloitsee siitä, että on saanut olla hyvinvointialueen työntekijöiden tukena ja kertoo ajaneensa työntekijöiden etuja muun muassa palkkaukseen ja työaikoihin liittyvissä asioissa.
– On ollut hienoa havaita, että jokin tietty seikka on tuonut oikeasti parannusta työntekijöiden asiaan. Olemme esimerkiksi saaneet sovittua erilaisista palkkausasioista, kuten sairastumisesta sovitulla saldovapaalla. Se muutettiin neuvotteluiden perusteella siten, että nyt saldovapaan voi siirtää toiseen ajankohtaan, eikä saldotunteja kulu sairastumisen vuoksi, Honkaranta havainnollistaa.
Ainutlaatuinen paikka vaikuttaa
Kaikki Länsi-Uudenmaan luottamusmiehet painottavat, että on ensiarvoisen tärkeää huolehtia hyvinvointialueen työntekijöiden hyvinvoinnista, motivaatiosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, sillä se heijastuu lopulta myös asiakkaisiin.
– Kun työntekijät voivat hyvin ja motivaatio on kohdillaan, saavat asiakkaat hyvää palvelua. Tällä ajatuksella on menty pitkään ja mennään edelleen, pääluottamusmies Meila tähdentää.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamusmiehet kannustavat lähtemään rohkeasti mukaan luottamusmiestoimintaan.
– Jos työelämän asiat kiinnostavat ja haluat olla mukana vaikuttamassa ja edistämässä työntekijöiden oikeuksia, niin tämä on ainutlaatuinen paikka siihen, Honkaranta sanoo.
Jokainen aloittaa joskus ja jokainen tekee luottamusmiehenä työtä omalla tavallaan, kolmikko muistuttaa.
– Sinulla ei tarvitse olla valmiita vastauksia asioihin kuin apteekin hyllyltä. Eihän mihinkään neuvotteluun mennä valmiit vastaukset taskussa, vaikka tavoitteita olisikin. Ratkaisut syntyvät yhdessä keskustellessa, Vettenvalo kiteyttää.
Etsitkö luottamusmiestä? Tieto työpaikan pääluottamusmiehestä ja luottamusmiehestä saat yleensä työpaikan ilmoitustaululta, intrasta, henkilöstöhallinnosta tai esihenkilöltä. Voit tarkistaa myös, löytyvätkö oman luottamusmiehesi yhteystiedot Talentian sivuilta: talentia.fi/etsinluottamusmiesta
Lähin tukesi työpaikalla
Luottamusmies on lähin tukesi, jos työnantajan kanssa syntyy erimielisyyksiä.
Hän selvittää kiistaa työnantajaan päin niin, etteivät asiat henkilöidy. Kun työntekijöiden ja työnantajan yhteistyö toimii, voivat kaikki yleensä paremmin ja työ on tuloksellisempaa. Luottamusmiehet ajavat vain ammattiliittoon järjestäytyneen asioita.
Talentialaiset hyvinvointialueiden luottamusmiehet ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiehiä. Luottamusmieskausi alkoi 1.4.2023 ja kestää kolme vuotta.
Luottamusmies
edustaa ammattijärjestöä työpaikalla
auttaa Talentian jäseniä työsuhteeseen liittyvissä asioissa
pitää huolta, että työpaikalla noudatetaan sopimuksia ja lakia
neuvottelee paikallisista sopimuksista, myös palkoista
