Bahia El Ayoubi ja Essi Perätalo muistuttavat, että kotoutuminen voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Kuva: Kaisa Siren
Työvoimapula koettelee monia aloja Suomessa. Lapissa etenkin talven sesonkiaikaan pula työntekijöistä kiristyy. Samaan aikaan monille maahanmuuttajille työllistyminen on vaikeaa.
– Jos rovaniemelle saataisiin toimiva julkinen liikenne, se olisi unelma, heittää sosionomi Essi Perätalo, joka työskentelee Startup Refugeesin verkostokoordinaattorina Rovaniemellä.
Arkinen asia, kuten bussiaikataulut, voi olla konkreettinen este työllistymiselle pitkien välimatkojen pohjoisessa. Erityisen haastavassa tilanteessa työllistymisen suhteen ovat maahanmuuttajat. Perätalo pyrkii työkseen ”mätsäämään” Lapin työnantajia sekä maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. Heille työllistyminen Suomessa ei ole itsestäänselvyys.
– Etäisyydet ovat hankala juttu. Meidän asiakkaillamme ei välttämättä ole autoa tai edes ajokorttia. Auton pitäminen on kallista, etenkin työttömälle. Jos on julkisen liikenteen varassa, ei välttämättä ehdi töihin ajoissa. Tai voi joutua odottamaan jatkoyhteyttä pitkään, Perätalo kuvailee.
Julkisen liikenteen toimivuus ei ole ainoa haaste, joita maahanmuuttajataustaiset työnhakijat joutuvat kohtaamaan. Esteinä työllistymisen tiellä ovat esimerkiksi kielitaitovaatimukset, ulkomaisen tutkinnon tunnistaminen ongelmat, työelämässä vaikuttavat asenteet sekä syrjintä rekrytoinnissa.
Hyvää palautetta
Vuonna 2015 perustettu Startup Refugees on verkosto, joka tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Lähtökohtana on, että työ ja oma toimeentulo ovat parhaita keinoja uuteen maahaan kotoutumisessa.
Vuonna 2019 Startup Refugees laajensi toimintaansa pääkaupunkiseudulta myös Ouluun ja Lapin alueelle.
– Riittämätön kielitaito on Pohjois-Suomen työnantajien useimmiten antama perustelu olla palkkaamatta maahanmuuttajataustaista työntekijää, Perätalo kertoo.
Startup Refugees on vastannut tähän haasteeseen Rovaniemellä tarjoamalla maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille tukea rekrytoinnin eri vaiheissa omalla äidinkielellä. Samalla työnhakijat saavat tietoa suomalaisesta työelämästä.
Kaikille ei voi tehdä samaa polkua.
Verkoston kouluttamat työpaikkaohjaajat – jotka hallitsevat sekä suomen kielen että työnhakijan äidinkielen – voivat mennä asiakkaan mukaan esimerkiksi työhaastatteluun. Työpaikkaohjaaja voi olla mukana myös työhön perehdytyksessä. Kielituki on usein ollut ratkaiseva tekijä työnantajan pohtiessa maahanmuuttajataustaisen työntekijän palkkaamista.
– Olemme saaneet todella hyvää palautetta työnantajilta.
Perätalo kehottaa miettimään, mitä sillä tarkoitetaan, kun sanotaan, että työssä pitää osata suomea.
– Tarkoittaako se, että pitää ymmärtää, puhua, lukea tai kirjoittaa suomea? Monet meidän asiakkaistamme saattavat esimerkiksi ymmärtää jonkin verran suomea, mutta ovat ujoja käyttämään kieltä. On hyvä miettiä, mitä työssä oikeasti tarvitaan. Riittääkö esimerkiksi, että ymmärtää ohjeet, kun kuulee ne?
Kaikille räätälöidään oma polku
Startup Refugeesin Rovaniemen toimipisteessä yhteisökoordinaattorina toimiva Bahia El Ayoubi on toisinaan ollut asiakkaiden kielitukena työhaastatteluissa tai perehdytyksessä. Hän puhuu itse suomen lisäksi englantia, arabiaa ja venäjää.
– Suomessa on tapana sanoa, että ihmiseltä puuttuu kielitaito, mutta eihän keneltäkään ikinä puutu kielitaitoa. Joku saattaa puhua, vaikka neljää tai viittä eri kieltä ja sanotaan, että häneltä puuttuu kielitaito. Voidaan sanoa, että ei puhu vielä suomea, mutta ei, että kielitaito puuttuu”, hän muistuttaa.
Työelämässä maahan muuttaneiden laaja kielitaito voisi olla myös valtava rikkaus, jos sitä osattaisiin arvostaa ja hyödyntää.
Kotoutuminen viittaa suomen kielessä kotiin ja kodikkuuteen. Mutta mitä on hyvä kotoutuminen? Yhdensuuntaisina, holhoavina käytänteinä ”kotoutuminen”-termi on saanut myös negatiivisia kaikuja. Essi Perätalon mielestä tärkeä osa kotoutumista on, että ihmiset saisivat varhain tietoa eri palveluista, mahdollisuuksista ja oikeuksista, myös heidän omalla äidinkielellään.
Toisaalta eri toimijoiden, viranomaisten ja palveluntuottajien, välinen yhteistyö on oleellista kotoutumisen toteutumisessa.
– Välillä me työntekijät emme itsekään tiedä, mitä palveluita toiset tuottavat ja mitä on tarjolla, Perätalo sanoo.
Hän kaipaakin verkostotyön tiivistämistä ja eri palveluiden selkiyttämistä asiakkaan turhan pompottelun välttämiseksi. Kotoutuminen tarkoittaa myös eri ihmisille eri asioita. Asiakastyössä yksilöllinen kohtaaminen on tärkeää.
– Kaikki eivät voi mennä kotoutumiskoulutukseen tai kaikki eivät voi mennä töihin. Ihmiset kantavat niin erilaisia tarinoita ja traumoja mukanaan. Täytyy miettiä, mihin kenelläkin on kyky, halu ja osaaminen juuri siinä kohdassa, missä ovat, Perätalo sanoo.
– Kaikille ei voi tehdä samaa polkua, vaan se pitää räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan.
Bahia El Ayoubi muistuttaa psykologisesta stressistä, jota uuteen maahan tutustuminen aiheuttaa.
– Se vie myös paljon aikaa ja rahaa, kun pitää hoitaa kaikki paperiasiat, luvat ja koulutukset.
– Maahanmuuttajat joutuvat tekemään niin paljon enemmän ennen kuin saavat saman kuin muut tai ovat samalla tasolla kuin suomalaiset työelämässä.
El Ayoubin mukaan syrjintä työelämässä on todellista ja siitä täytyy puhua, mutta asiakastyössä hän haluaa myös tuoda esille, että tietyt asiat ovat kaikille vaikeita.
– On hyvä mainita, että töiden etsiminen tai veroasioiden hoitaminen on kaikille hankalaa, myös suomalaisille. Muuten uuteen maahan muuttaneelle tulee helposti painava tunne, että vain minä en ymmärrä tätä, olen vieras täällä.
Työnhakijat eriarvoisessa asemassa
Tällä hetkellä suurin osa Startup Refugees -verkoston asiakkaista Rovaniemellä on ukrainalaisia. Kun ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat Suomeen, verkosto sai paljon yhteydenottoja yrityksiltä, jotka kertoivat halustaan auttaa ja palkata pakolaisia.
Auttamisenhalu on asettanut verkoston myös uudenlaisen haasteen eteen asiakkaiden yhdenvertaisessa kohtelussa.
– Osa yrityksistä on kertonut haluavansa palkata vain ukrainalaisia. Tämä on asettanut meidän asiakkaamme eli työnhakijat eriarvoiseen asemaan. Sellainen ei kuulu meidän organisaatiomme arvoihin. Emme voi ajatella, että tukisimme vain jotain tiettyä asiakasryhmää, Perätalo sanoo.
Syrjintä työelämässä on todellista.
Vuonna 2015 Suomeen saapui kerralla suuri määrä turvapaikanhakijoita. Puhuttiin ”pakolaiskriisistä”.
– Nyt ei puhuta kriisistä, samalla tavalla kuin puhuttiin arabiankielisten pakolaisten saapuessa. Asenne on eri, El Ayoubi toteaa.
– Samat ihmiset, jotka sanoivat, että kaikki irakilaiset pitää karkottaa, haluavat nyt auttaa ukrainalaisia.
Suomessa asuville maahanmuuttajille tämä on aiheuttanut voimakasta eriarvoisuuden tunnetta. Aiheesta on puhuttu paljon myös Startup Refugees -verkoston asiakkaiden kanssa.
Korkeakoulutetuillakin vaikeuksia saada töitä
Suomen väestörakenteen muutoksen aiheuttaman työvoimapulan tärkeimmäksi ratkaisuksi on esitetty työperäistä maahanmuuttoa. Tekemistä kuitenkin vielä riittää, että suomalainen työelämä koettaisiin vastaanottavaiseksi. Myös korkeakoulutetuilla maahanmuuttajilla on vaikeuksia saada töitä Suomessa.
– Välillä tuntuu, että muualla saatu korkeakoulutus ei merkitse täällä mitään, Perätalo toteaa.
Hänen mielestään ulkomaisten tutkintojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen pitäisi saada muutos. Tällä hetkellä prosessit ovat hitaita ja vaivalloisia.
– Jotta koulutus saataisiin hyötykäyttöön, pitäisi olla joku keino osaamisen todistamiseen, esimerkiksi näyttökoe, Perätalo pohtii.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 20–30 prosenttia maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä kokee itsensä alityöllistetyksi eli työpaikka ei vastaa heidän koulutustasoaan.
– Maahanmuuttajat palkataan useimmiten siivoojiksi tai avustajiksi, mutta heitä tarvittaisiin myös tehtäviin, joissa tehdään päätöksiä, El Ayoubi sanoo.
Startup Fefugees sai alkunsa, kun dokumentaristit Riku Rantala ja Tunna Milonoff kiersivät vuonna 2015 vastaanottokeskuksissa tutustumassa turvapaikanhakijoiden arkeen. He tekivät aloitteen turvapaikanhakijoiden työllistymisen tukemiseen.
Voittoa tavoittelemattomassa verkostossa on tällä hetkellä mukana yli 1500 yritystä, yhteisöä, julkisen sektorin toimijaa, oppilaitosta ja yksilöä. Verkostolla on toimistot Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä.
