Lapsille lukeminen on vähentynyt sekä päiväkodeissa että kotona. Lue lapselle ‑hanke tarjoaa välineitä varhaiskasvatuksen ammattilaiselle lukemisen tukemiseen.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tekemän selvityksen mukaan vain puolessa Suomen päiväkodeista toteutuu varhaiskasvatussuunnitelman mukainen päivittäinen ääneen lukeminen.
Myös kotona lapsille luetaan entistä vähemmän. Lukukeskuksen lukutottumuksia keväällä 2020 selvittäneessä tutkimuksessa 63 % vanhemmista koki lukevansa lapsilleen liian vähän. Yleisimmäksi syyksi tutkimuksessa mainittiin ajan puute.
Trendi on Lukukeskuksen Lue Lapselle ‑hankkeen hankepäällikkö Emmi Jäkön mielestä huolestuttava.
– Lapselle ääneen lukemisen hyödyt ovat kiistattomat. Me tiedämme esimerkiksi uusimpien aivotutkimusten perusteella, että kielen kehityksen kannalta jo lapsen ensimmäinen vuosi on tärkeä. Silloin lapsi erikoistuu oman kielensä asiantuntijaksi.
Ääneen lukemisessa ei ole kyse lukemisen opettelusta.
– Varhaiset lukuhetket tukevat kaikkea oppimista. Lukemaan ehtii oppia vasta koulun alettua, mutta sekin helpottuu mitä aktiivisemmin kotona on luettu. Kun lukeminen on tuttua, lapsen on helpompi rauhoittua kirjan ääreen ja keskittyä koulutehtäviin, Jäkkö havainnollistaa.
Kielelliset taidot liittyvät myös lapsen kykyyn toimia ryhmissä ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
– Mitä parempi sanavarasto, sitä helpompi lapsen on ilmaista itseään. Ja kun lapsi kuulee tarinoita erilaisista tilanteista, lisää se hänen empatiakykyään ja tunneälyä.
Vähentää oppimiseroja
Varhaislukeminen tukee lapsen oppimista, ja se näkyy koulutulokkaiden osaamista tarkastelevissa selvityksissä. Myös Pisa-tutkimuksissa on nähty, että lukeminen korreloi kaikkeen oppimiseen. Lukuvalmiudet ja asenne kirjallisuutta kohtaan syntyvät varhaislapsuudessa, muistuttaa Jäkkö.
Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen tasoittaa myös perheiden sosioekonomisesta taustasta syntyviä osaamiseroja.
– Se on erittäin tehokas keino vähentää syventyneitä oppimiseroja, jotka korostuvat myöhempinä kouluvuosina. Tasavertainen mahdollisuus varhaislukemiseen ehkäisee sitä, että koulupolku ei kovin varhaisessa vaiheessa lähde eriytymään, sanoo Jäkkö, joka kokee varhaislukemisesta puhumisen yhteiskunnallisena tasa-arvokysymyksenä.
– Tutkimuksissa on nähty, että perustaidoissa ensimmäisellä luokalla voi lasten välillä olla jopa vuoden ero riippuen siitä minkälaiset lähtökohdat on kotoa saanut. Se on aika iso takamatka pienelle ekaluokkalaiselle lähteä harppomaan kiinni.
Varhaiskasvattajilla tärkeä rooli
Lukukeskus havahtui varhaislukemisen edistämisen tärkeyteen reilut viisi vuotta sitten kun päiväkodeista alkoi tulla aikaisempaa enemmän yhteydenottoja.
– Varhaiskasvatuksen ammattilaiset olivat huolissaan lasten kielellisten pulmien lisääntymisestä. He kaipasivat materiaaleja, joiden avulla lukemisen voisi ottaa esille vasu-keskusteluissa ja esimerkiksi vanhempainilloissa, Jäkkö kertoo.
Varhaislukeminen tukee lapsen oppimista.
Kielellisten pulmien lisääntyminen tuli esiin myös Lukukeskuksen neuvoloiden terveydenhoitajille tekemästä kyselystä. Noin puolet neuvoloiden terveydenhoitajista oli huolissaan lasten kielellisestä kehityksestä. Kaksi kolmasosaa heistä koki kielellisen kehityksen heikentyneen viime vuosina.
Jäkkö näkee varhaiskasvattajien olevan tärkeässä roolissa lukemisen edistämisessä.
– Me kysyimme selvityksessämme vanhemmilta syitä siihen miksi he päättävät lukea lapsilleen. Kolmanneksi tärkein syy oli, että siitä on muistutettu päiväkodissa. Muut syyt olivat, että he ovat kuulleet uutisia lukemisen tärkeydestä ja siitä oli muistutettu neuvolassa.
Päiväkodin rooli on erityisen tärkeää sen tasa-arvoisuuden vuoksi.
– Vaikka Suomessa on erinomainen, ilmainen kirjastolaitos, täytyy perheet saada menemään sinne. Päiväkodin kautta tavoitetaan kaikki perheet, Jäkkö havainnollistaa.
Enemmän lukemista arkeen
Lue lapselle ‑hanke syntyi, kun Lukukeskus lähti yhteistyössä tutkijoiden, lastenkirjailijoiden ja lasten lukemisen asiantuntijoiden kanssa pohtimaan varhaislukemisen edistämistä.
Kehitystyötä tehtiin aluksi eduskunnasta saadulla rahoituksella. Tänä päivänä hanketta rahoittaa Otavan kirjallisuussäätiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö.
Päiväkodin kautta tavoitetaan kaikki perheet.
Osana hanketta on toteutettu myös suosittu Lukulahja lapselle ‑ohjelma, jossa on lahjoitettu kaikille 2019–2021 syntyneille lapsille kirjakassi neuvoloiden kautta.
Lue Lapselle ‑hankkeen tavoitteena on kannustaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia lukemaan päiväkodissa enemmän. Yhtä tärkeä tavoite on kannustaa ammattilaisia ohjaamaan vanhempia lukemaan enemmän.
– Kuuntelemme herkällä korvalla minkälaista materiaalia kentällä tarvitaan. Ja kehitämme koko ajan materiaalejamme päiväkodeilta saadun palautteen perustella, Jäkkö kertoo.
Hankkeesta on vuosien varrella kehittynyt verkkopalvelu, missä varhaiskasvattajat voivat esimerkiksi tilata päiväkodin seinälle laitettavan, suositun lukumitan. Haitarimallinen lukumitta kertoo eri ikävuosien kohdalla mitä lapsen kehitykselle tapahtuu ja minkälaisesta kirjallisuudesta hän nauttii. Ammattilaisen oppaaseen on koottu tutkimustietoa lukemisen tärkeydestä. Vanhempain oppaat on toteutettu 15 eri kielellä.
– Verkkopalvelustamme löytyy myös videoita, joita voi näyttää esimerkiksi vanhempainilloissa tai vasu-keskusteluissa.
Varhaiskasvattajien ammattilaisten kirjoittamissa asiantuntija-artikkeleissa käsitellään lukemisen tärkeyttä ja annetaan vinkkejä päiväkodin arkeen.
– Toivomme, että näiden vinkkien avulla syntyisi ideoita, miten lukemista voisi tuoda enemmän päiväkodin arkeen, Jäkkö kertoo.
Lue lapselle
1. Sanavarasto moninkertaistuu. 2. Koulussa oppii paremmin. 3. Lapsi kasvaa itsevarmemmaksi ja pärjää paremmin porukassa. 4. Iltasadun kuullut lapsi nukkuu pidemmät yöunet. 5. Lapsesta kasvaa parempi keskustelija ja kotona jutellaan enemmän. 6. Lapsi, jolle luetaan, lukee myös aikuisena.
