Varhaiskasvatuksen uusi suositus kannustaa ruokailoon

Ruokailusuosituksen punainen lanka on ruokailo. Iloinen mieli ja hyvä olo tulevat ruoasta, sen tekemisestä ja yhdessä syömisestä. Kuvalähde: Ruokailusuositus

Varhaiskasvatukseen on laadittu ensimmäistä kertaa oma ruokailusuositus. Aihe on tärkeä, sillä varhaiskasvatuksen ruokapöydissä rakennetaan tulevaisuuden terveyttä.

Suomalaisissa lapsiperheissä lasten ruokavalion laatu on kehittynyt hyvään suuntaan. Alle kouluikäiset lapset syövät aikaisempaa enemmän kasviksia sekä hedelmiä ja kovan rasvan osuus energiasta on vähentynyt. Lasten D‑vitamiinitila on myös kohentunut.

Tehtävääkin riittää. Suositelluista viidestä päivittäisestä kasvis‑, hedelmä- ja marja-annoksesta syödään edelleen keskimäärin vain puolet. Lisäksi lasten ruokavalion laatu heikkenee ensimmäisen ikävuoden jälkeen, kun he siirtyvät syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. Erityisesti lisätyn sokerin ja suolan sekä tyydyttyneen rasvan ja eläinproteiinin määrä ruokavaliossa kasvaa.

Terveydelle epäedulliset elintavat kasaantuvat perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus tai he ovat tulleet nuorina vanhemmiksi. Varhaiskasvatuksella onkin hyvät mahdollisuudet tasoittaa ja edistää tasa-arvoa sekä vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin, ateriarytmiin ja ruokakasvatukseen. Varhaiskasvatuksen ruokapöydissä luodaan pohja koko elämää varten.

Toiminnan tueksi Valtion ravitsemusneuvottelukunta on nyt julkaissut varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen Terveyttä ja iloa ruoasta. Julkaisu on ensimmäinen, joka on tehty alle kouluikäisiä lapsia varten.

Iloa ruuasta

Ruokailusuosituksen punainen lanka on ruokailo. Iloinen mieli ja hyvä olo tulevat ruoasta, sen tekemisestä ja yhdessä syömisestä.

Ateriat rytmittävät varhaiskasvatuksen päivää. Ne eivät saisi olla rutiineja, joiden jälkeen päästään jatkamaan ”oikeisiin päivän toimiin”. Aterioiden tulisi myös olla pedagogisesti mietittyä, kokonaisvaltaista toimintaa. Ruokaillessa voidaan kasvattaa ja opettaa. Yhteinen ateria on hoidon ja hyvinvoinnin hetkiä. Ruokailu on lisäksi hyvä mahdollisuus keskittyä yksittäiseen lapseen ja keskustella ja kuulla hänen viestejään.

Lasten ruokailu on varhaiskasvatuksessa lakisääteistä.

Uusi ruokailusuositus pohjautuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehittää lasten edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun. Aikuinen päättää, mitä ruokaa on tarjolla ja milloin – lapsi tietää itse, minkä verran hän jaksaa syödä. Lasten välillä on eroja, ja niitä on tärkeä kunnioittaa.

Malliateriat auttavat suunnittelussa

Lasten ruokailu on varhaiskasvatuksessa lakisääteistä. Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle tarjotaan päivän aikana keskimäärin kolme ateriaa, jotka kattavat noin 2/3 päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Varhaiskasvatuksessa ja kotona tarjottavat ateriat muodostavat yhdessä terveellisen ja täysipainoisen kokonaisuuden.

Tarjotun ruuan terveellisyyttä ja täysipainoisuutta määrittävät suosituksessa annetut ruoka- ja ravintoainekohtaiset ohjeet. Suosituksen malliateria on ruokapalvelun apuväline aterioiden suunnitteluun elintarvikehankinnoista ruoan tarjoiluun saakka.

Päivän mallilautaset ovat kokonaisuuksia. Nyt viimeistään heitetään romukoppaan ajattelu, että leivän ja maidon saa vasta kun pääruoka on syöty. Myös välipala on tärkeä osa kokonaisuutta. Se maistuu, jos lounas ei olisikaan maistunut – se ehkä maistuu seuraavalla kerralla.

Malliateriakuvat ovat tärkeä viesti huoltajille lapsille tarjottavien aterioiden koostumuksesta ja ne kannustavat vuoropuheluun lasten ruokailusta kodin ja varhaiskasvatuksen välillä.

– Lasten huoltajat ovat kiinnostuneita ruokailusta ja niistä on luontevaa saada aikaan hyviä keskusteluita, sanoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

– Varhaiskasvatus tarjoaa upean mahdollisuuden edistää kasvisten käyttöä ruokalistasuunnittelulla ja tutustuttamalla lapsia eri aistien avulla kasvisten maailmaan, sanoo työryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

On myös tärkeää, että lapsella on lupa kertoa, jos hän ei pidä jostain ruuasta.

Suositus kannustaa palkokasvien, kuten herneen, härkäpavun, papujen, linssien ja niistä valmistettujen tuotteiden käyttöön. Ne ovat hyviä kasviproteiinin lähteitä ja kestäviä valintoja sekä terveyden että ympäristön kannalta. Suosituksessa myös muistutetaan, että lapset tarvitsevat pehmeää rasvaa kasvuunsa. Rasvaton maito sisältää maidon tärkeät ravintoaineet, mutta siitä puuttuvat kovat rasvat.

Kasvaako porkkana puussa?

Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita, ja heitä on helppo rohkaista tutkimaan ruokaa. Lapset käyttävät kaikkia aistejaan ja tutustuvat ilolla ruokamaailmaan.

Makumieltymykset kehittyvät hiljalleen. Lapset pitävät luonnostaan makeasta, ja suolan makuunkin tykästyminen tulee varhain. Monet kasvikset ovat karvaita suussa, ja niiden syömistä täytyy opetella vähitellen.

On myös tärkeää, että lapsella on lupa kertoa, jos hän ei pidä jostain ruuasta. Sen jälkeen voidaan keskustella, mikä siinä on pahaa.

On hyvä, että lapset tutustuvat ruuan alkuperään eikä ruoka vain tule mustissa laatikoissa päiväkotiin. Esimerkiksi eräässä espoolaisessa päiväkodissa on viljelylaarit, joissa lapset viljelevät itse vihanneksia ja saavat syödä niitä. Ruokakasvatuksessa voidaan monipuolisesti hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä kuten päiväkodin omaa keittiötä, läheistä metsää, ruokakauppaa, toria tai digitaalisia oppimisympäristöjä.

Ruokailusuositus verkossa

Suosituksessa annetaan vinkkejä ja teemoja, joita voidaan käyttää oman toiminnan arvioinnissa. Lisäksi kannustetaan pohtimaan, miten lapset otetaan mukaan suunnitteluun. Varhaiskasvatuksen ruokailun kehittämisessä keskeisiä toimijoita ovat myös vanhempainryhmät, kuntakohtaiset lasten ravitsemuksen monialaiset työryhmät ja asiakasraadit.

Terveyttä ja iloa ruuasta ‑suositus on tilattavissa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen verkkokaupasta thl.fi/kirjakauppa. Sähköisesti siihen pääsee tutustumaan osoitteessa julkari.fi/handle/10024/135907. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot julkaistaan internetissä myöhemmin.

Helena Jaakkola

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *