Varhaiskasvatuksen perheohjauksessa saa tukea vanhemmuudelle

Joensuussa toimii kuudetta vuotta maakunnan omiin tarpeisiin räätälöity varhaiskasvatuksen perheohjauksen toimintamalli.

Varhaiskasvatuksen perheohjaus kuuluu Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen palveluihin. Varhaiskasvatuksen perheohjauksen piiriin kuuluvat kaikki kaupungin kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus. Myös yksityisten päiväkotien lapset vanhempineen voivat tarvittaessa saada kuratointiaongelmatilanteissa.

Perheohjauksen toimintamallin kehittäminen alkoi vuonna 2011 nyt jo eläkkeellä olevan Auli Ahtosen johdolla. Varhaiskasvatuksen perheohjaaja Raili Airaksinen on ollut mukana alusta asti ja kollega Leena Lappalainen jo kahden vuoden ajan.

Lappalainen ja Airaksinen ovat kummatkin työskennelleet pitkään varhaiskasvatuksen kentällä. Hyvä kentän tuntemus auttaa monitahoisessa perheohjaajan työssä.

– Tutustuimme valtakunnallisesti käytettyihin perheohjauksen toimintatapoihin ja lähdimme pikkuhiljaa kehittämään omaa mallia kentältä tulevien tarpeiden mukaan, kertoo Airaksinen.

Varhaiskasvatuksen perheohjaus toimii osana päivähoitoa ja on asiakkaille maksutonta sekä täysin luottamuksellista palvelua.

Joensuun varhaiskasvatuksen perheohjauksen toimintatavoista on otettu mallia esimerkiksi Varkauteen.

Matalan kynnyksen palvelua

Varhaiskasvatuksen perheohjaus toimii osana päivähoitoa ja on asiakkaille maksutonta sekä täysin luottamuksellista palvelua.

Työtä ohjaavat lapsen etu ja perheen tarpeet. Perheohjauksen idea on antaa tukea vanhemmuuteen ja perheen jaksamiseen. Päämääränä on vanhemmuuden vahvistaminen.

– On tärkeää, että vanhempi kokisi olevansa ainutkertainen ja riittävä omana itsenään. Pyrimme antamaan perheille juuri sitä tukea, mitä he tarvitsevat ja juuri heille sopivalla tavalla. Maalina on, että koko perhe voisi hyvin, tiivistää Airaksinen.

Varhaiskasvatuksen perheohjaukseen otetaan yhteyttä muun muassa lasten kas- vatukseen liittyvissä kysymyksissä, kuten rajojen asettamisessa, kasvun ja kehityksen tukemisessa ja vuorovaikutukseen liittyvissä haasteissa. Myös eron tuomat muutokset perheissä ja parisuhteen haasteet näyttäytyvät perheohjaajan työssä. Yhteyttä voivat ottaa vanhemmat itse, päivähoidon henkilökunta tai eri yhteistyötahot.

Perheohjaukseen osallistumista ei dokumentoida, eikä siitä tule merkintöjä palvelun käyttäjien tietoihin. Ohjaus on osa peruspalvelua ja päivähoidon vanhemmuuden tukemista. Toiveena on, ettei palveluun olisi yhteydenottokynnystä lainkaan.

Huolet puheeksi

Usein vanhempia helpottaa, kun mieltä painavan asian saa jakaa jonkun kanssa. Keskustelemalla asioista ymmärretään, että monet kasvatukseen, lapsen kehitysvaiheeseen ja vanhemmuuteen liittyvät asiat ovat täysin normaaleja.

Odotukset omasta vanhemmuudesta ja unelmista eivät aina kohtaa todellisuutta. Perheohjaajat muistuttavat, että asioita on turha jäädä miettimään yksin. On ihan ok kysyä tai sanoa, ettei jaksa. Kaikki tunteet kuuluvat vanhemmuuteen. Lapsen kasvatuksen tueksi tarvitaan useita aikuisia, eikä asioista tarvitse selvitä yksin.

– Perheiden omat verkostot eivät välttämättä ole saatavilla. On lapsiperheitä, joilla ei ole ketään, jolta omaan vanhemmuuteen voisi saada tukea ja jakamista, pohtii Airaksinen.

Vanhemmille annetaan paitsi ymmärrystä, myös vinkkejä ja välineitä. Perheohjaajat painottavat, että jokainen vanhempi on asiantuntija oman lapsensa kanssa ja he antavat perheen käyttöön lisänä asiantuntemuksensa ja kokemuksensa.

Odotukset omasta vanhemmuudesta ja unelmista eivät aina kohtaa todellisuutta.

– Mietimme yhdessä vanhempien kanssa, mikä olisi toimiva ratkaisu tilanteeseen. Emme jakele neuvoja reseptivihkosta, vaan ratkaisu saattaa löytyä jutellessa eri näkökulmista, Airaksinen täydentää.

On viisasta vanhemmuutta kysyä.

– Oivallus voi tulla myös vanhemmalta itseltään, Lappalainen summaa.

Perheohjaukseen kuuluu vanhempien saattaminen tarvittaessa muiden palvelujen piiriin, esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolaan tai muihin lapsiperhepalveluihin. Eri palvelujen sisällöistä voidaan keskustella ja toimia saattajan roolissa jonotusaikana, jotta perhe saa tukea heti. Tukea tarvitaan, koska vanhemmilla voi olla kynnys avun hakemiseen tai voimavarat voivat olla vähäiset.

– Koskaan emme käännytä ketään pois. Mikäli meidän tukemme ei riitä tai rinnalle tarvitaan lisätukea, lähdemme yhdessä etsimään sitä, kertoo Lappalainen.

Tukea tarpeen mukaan

Perheen tarve ohjaukselle vaihtelee yhdestä kerrasta pitkän ajan tukemiseen. Perheohjauksen painopiste on ehkäisevässä tuessa, mutta välillä tuen tarve tulee perheille, joissa on akuutti kriisi. Silloin apua annetaan heti.

Esikouluikäiset kuuluvat myös perheohjaajien kuratoinnin piiriin lakisääteisen oppilashuollon kautta. Esikoululaisille annetaan yhteisöllistä tukea esimerkiksi pienryhmien muodossa tai autetaan kriisitilanteissa. Kuratoinnilla voidaan hakea ratkaisuja hoitopaikan ilmapiiriin, työrauhaan ja ryhmädynamiikkaan tai antaa välineitä kiusaamistilanteiden hoitamiseen ja yhteistyöhön vanhempien kanssa.

Perheohjaajat ja päivähoidon henkilökunta tekevät tiivistä yhteistyötä.

Toimintaa kehitetään koko ajan kentältä tulevien tarpeiden mukaan. Jatkuva kouluttautuminen onkin naisten mukaan erittäin tärkeää.

Kasvatuskumppanuutta

Perheohjaus voi toimia linkkinä päiväkodin ja vanhempien välillä esimerkiksi ristiriitatilanteissa. Joskus vanhemmat pyytävät perheohjaajaa käymään päivähoidossa selvittämässä vaikkapa käyttäytymiseen tai kaverisuhteisiin liittyvää asiaa.

Joensuussa varhaiskasvatuksen perheohjauksessa voi käydä perheohjaajien toimitiloissa tai tapaaminen voidaan sopia päivähoitopaikkaan. Perheohjaajat ja päivähoidon henkilökunta tekevät tiivistä yhteistyötä. Vanhemmat ja päivähoito kasvattavat lasta parhaimmillaan rinta rinnan kumppaneina. Kaikki tuovat kasvatukseen oman taustansa ja osaamisensa.

Ohjaajat pitävät eri teemoista osallistavia vanhempainiltoja ja ryhmiä. Tarkoitus on, että ohjaajien kasvot tulisivat päiväkodeissa tutuiksi ja näyttäytyminen osana päivähoidon henkilökuntaa madaltaisi vanhempien yhteydenottokynnystä.

– Niin pientä asiaa ei olekaan, josta ei voisi tulla juttelemaan, Airaksinen muistuttaa.

Johanna Kokkola