Yksityisen varhaiskasvatuksen omavalvontasuunnitelman tekoon tuli tammikuussa muutoksia, kun Valviran määräys astui voimaan.
Suurin ero aiempaan on, että varhaiskasvatuksella on nyt oma omavalvontamääräys ja sitä tukevaa materiaalia. Valvira on tuottanut varhaiskasvatuksen omavalvontaan ohjeen ja lomakepohjan, kun vielä viime vuonna käytössä olivat sosiaalipalveluille tarkoitetut asiakirjat.
– Tässä omassa asiakirjanipussa pystyimme paremmin huomioimaan varhaiskasvatuksen erityispiirteet ja ‑tarpeet, kertoo ylitarkastaja Satu Räsänen Valvirasta.
Omavalvonta on riskien hallintaa
Perusperiaatteet omavalvonnassa eivät kuitenkaan ole muuttuneet, muistuttaa Räsänen. Yksityisellä palveluntuottajalla on lakisääteinen velvollisuus laatia kirjallinen omavalvontasuunnitelma. Omavalvonnalla varmistetaan, että kaikki työntekijät toimivat yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti.
Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan varhaiskasvatuksen asiakasturvallisuuden ja laadun varmistamiseksi suunnitellut menettelytavat. Siinä otetaan huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Henkilöstö osallistuu laatu- ja turvallisuustason sekä riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Omavalvonta on erilaisten riskien hallintaa. Riskienhallinta edellyttää, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa henkilöstö sekä lapset ja heidän huoltajansa uskaltavat tuoda esille laadun ja turvallisuuden epäkohtia. Omavalvonnan toteutumista on seurattava ja omavalvontasuunnitelman ajantasaisuus on tarkistettava säännöllisesti. Vastuu parannuksista on palveluntuottajalla.
– Uskoisin, että tämä varhaiskasvatuksen oma ohjeistus hiukan helpottaa palveluntuottajia laatimaan omavalvontasuunnitelman ja myös käytännössä toteuttamaan sitä, Räsänen sanoo.
Tavoitteena parantaa turvallisuutta ja laatua
Mitä uudistus sitten tarkoittaa varhaiskasvatuksen opettajan ja ammattilaisen kannalta?
– Nyt kun alalle on laadittu oma sosiaalipalveluista erotettu omavalvontamääräys, niin uskon ja toivon, että jokaisen varhaiskasvatuksen työntekijän on helpompi osallistua omavalvontasuunnitelman valmisteluun ja myös noudattaa ja sitoutua siihen.
– Tavoite on, että turvallisuus ja laatu varhaiskasvatuksessa paranevat. Nämä puolestaan lisäävät työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä. Toivottavasti tämä uusi ohjeistus vauhdittaa tätä kehittämisen kehää ja parantaa mahdollisuutta tarjota hyvää varhaiskasvatusta, toteaa Räsänen.
Minna Jerrman
