Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Ulosmarssiin osallistuivat ammattijärjestö Talentiaan, JHL:ään, Tehyyn, Superiin, KTN:ään ja Jytyyn järjestäytynyt varhaiskasvatusalan henkilöstö, ja se koski koko Uudenmaan alueen varhaiskasvatusta.
– On ikävää aiheuttaa harmia varhaiskasvatuspalvelujen käyttäjille, mutta suuri joukko varhaiskasvatuksen ammattilaisia on nyt ajettu nurkkaan, sanoo Talentian ammattiasioiden päällikkö Marja Varsa.
– Lainsäätäjät eivät ole kuunnelleet kritiikkiämme eivätkä korjausehdotuksiamme. Lausunnot on jätetty kokonaan huomioimatta lakiesityksessä. Siksi joudumme tarttumaan nyt järeämpiin keinoihin tullaksemme kuulluksi, jatkaa Varsa.
Ulosmarssilla ja mielenilmaisulla vaaditaan varhaiskasvatuslaki palautettavaksi takaisin käsittelyyn, mikäli sen puutteita ei ennen eduskuntakäsittelyä korjata. Parhaillaan lakiehdotus on sivistysvaliokunnan käsittelyssä.
Mielenosoituksessa puhunut lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK) Tiia-Maria Luukko vetosi lainlaatijoihin.
– Vielä ei ole myöhäistä. Korjatkaa ongelmat! Lapset ja varhaiskasvatus ansaitsevat varmuutta ja pysyvyyttä kasvatussuhteissa. Nyt te edistätte epävarmuutta.
Ammattijärjestö Talentia vastustaa lastentarhanopettajan tehtävän jakamista varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviksi. Jako on keinotekoinen, eikä paranna varhaiskasvatuksen laatua.
Uuteen lakiin tulisi kirjata nykyisen kaltainen perustehtävärakenne, joka on varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus tulisi saavuttaa nykyiseen tapaan sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta.
Talentia kannattaa varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustason nostoa ja korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien määrän lisäämistä vuoteen 2030 mennessä.
– Koulutustason nostoon on mahdollisuus, jos jokainen sosionomi (AMK)-tutkinnon suorittanut kelpoinen lastentarhanopettaja saa jatkaa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, sanoo Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
–Henkilöstön alueellinen saatavuus varmistetaan sillä, että varhaiskasvatuksen opettajia valmistuu jatkossakin eri puolilta maata 22 ammattikorkeakoulusta 7 yliopiston lisäksi.
Lakiesityksessä on myös tarjolla muutoksia päiväkodin johtajien kelpoisuuksiin. Siirtymäajan 2030 jälkeen päiväkodin johtajana voi toimia vain kasvatustieteiden maisteri. Talentian näkemyksen mukaan kaikkien nykyisten päiväkodinjohtajien tulee voida jatkaa ammatissaan myös vuoden 2030 jälkeen.
– Päiväkodinjohtajan kelpoisuuden nostaminen ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi tulee toteuttaa niin, että kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto eli sosionomi (YAMK) tai kasvatustieteen maisteri, painottaa Ristimäki.
Eduskuntatalon edessä mielenosoituksessa puhunut lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK) Elina Ylimäki vastustaa lastentarhanopettajan tehtävän jakoa.
– Mikään tutkimus eikä selvitys osoita, että suoriutuisimme työstämme heikosti. Kuntatyönantaja arvostaa sosionomin osaamista, miksi siis jakaa lastentarhanopettajan tehtävä kahtia, Ylimäki kysyy.
– Uuden lain on tarkoitus parantaa varhaiskasvatuksen laatua, mutta toteutuksen kanssa mennään pahasti peileen. Lakiesitys ei hyödynnä kaikkien ammattiryhmien osaamista. Jos haluatte laatua — lain täytyy kaatua!
Toteutuessaan lakiesitys ajaisi päiväkodit entistä syvemmälle työvoimapulaan, sanotaan Talentiasta. Hallituksen laskelmat, että yliopistoista valmistuisi riittävästi lastentarhanopettajia ovat epäluotettavia.
– Esimerkiksi hallituksen esitys kertoo eläkepoistumaksi vuoteen 2030 mennessä 3 700 henkilöä. Keva tilastojen mukaan poistuma on kuitenkin 6 200. Korkeakoulutettujen määrän lisääminen pelkästään yliopistojen kautta ei onnistu, vaikka se on saatu näyttämään siltä, muistutti Ristimäki.
Tero Ristimäen mukaan hallituksen esitys on jo lisännyt sosionomien kiinnostusta alan vaihtoon ja vähentänyt hakeutumista varhaiskasvatuksen koulutukseen ammattikorkeakouluissa.
– Jos laki tulee voimaan esitetyssä muodossa, lastentarhanopettajapula pahenee nopeasti, ja epäpätevät pätkätyöläiset aiheuttavat kasvattavat vaihtuvuutta henkilöstössä. Tässä yhtälössä eniten kärsivät lapset, sanoo Ristimäki.
Ammattijärjestö Talentia arvostelee lakiesityksen kirjattua uutta varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävää epämääräiseksi.
– Lakiesityksessä esitetään toive, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviä perustettaisiin, mutta sitä ei vaadita. Näin ollen varhaiskasvatukseen suuntautuneella sosionomilla ei välttämättä ole työpaikkaa, johon hän voisi työllistyä, sanoo Marjo Varsa.
– On myös erittäin epäselvää, mitä tehtäviä varhaiskasvatuksen sosionomi tekee. Nyt on heitelty ideoita, että sosionomi tekisi perhetyötä. Jos hän tekee perhetyötä, on työntekijä perheissä eikä ryhmässä. Jo nyt ryhmissä on koko päiväkodin aukiolon ajaksi liian vähän henkilöstöä, sanoo Marjo Varsa.
Jos lainsäädäntö määrittää kokonaan uuden ammatin, varhaiskasvatuksen sosionomin, tulee siihen liittyvät tehtävät ja vastuut selkeästi avata lakiin sekä kiintiöidä opettajan tavoin sosionomille paikka ryhmässä.
– Vaadimme lakiin kirjausta siitä, että yhdellä kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus, yhdellä varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja yhdellä varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus, sanoo Marja Varsa.
Helena Jaakkola