- Vammaislakiehdotus sisältää monia parannuksia, sanovat Erja Pietiläinen ja Susanna Hitsala. Kuva: Liisa Takala.
Ehdotus uudeksi vammaisten henkilöiden erityislaiksi parantaa kehitys vammaisten oikeuksia palveluihin, mutta vaatii monin paikoin vielä tarkennuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti 16. huhtikuuta 2015 peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ehdotuksensa vammaislainsäädännön kehittämisestä. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella.
Työryhmä ehdottaa, että vammaispalveluja kehitysvammalait yhdistettäisiin. lakiehdotuksen mukaan henkilöllä olisi oikeus erityispalveluihin silloin, kun hänellä on sellainen pysyväluonteinen vamma tai sairaus, jonka vuoksi apu tai tuki on välttämätöntä.
Palvelujen saamista ei siis enää määrittelisi diagnoosi tai vamman syntytapa.
Uudistuksella pyritään ennen kaikkea vammaisten ihmisten tasavertaisuuteen, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan kahdella ihmisellä saattaa olla yhtä vakavasti toimintakykyä alentava vamma, mutta he saavat eri palvelut, koska heihin sovelletaan eri lakeja.
Työryhmä on ottanut lakiehdotuksessa huomioon muut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista koskevat hankkeet ja erityisesti uuden sosiaalihuoltolain sisällön.
Henkilökohtainen apu
Kehitysvammaliiton yksikön johtaja Susanna Hintsala osallistui asiantuntijajäsenenä työryhmän työskentelyyn. Hänen mielestään lakiehdotus parantaa monin tavoin kehitysvammaisten asemaa ja oikeuksia. Se selkeyttää muun muassa oikeutta henkilökohtaiseen apuun, joka uuden lain myötä olisi määrättävä yksilön tarpeesta riippuen.
− On merkittävää, että henkilökohtainen apu ulotetaan nyt myös kaikkein vaikeimmin kehitysvammaisille ja autismin kirjon ihmisille, Hintsala sanoo.
Osa kunnistahan on pystynyt tähänkin asti tarjoamaan henkilökohtaista apua esimerkiksi vapaa-ajan toimintaan, mutta on kuntia, joissa avustajaa ei ole palkattu lainkaan johtuen kunnan heikosta taloudellisesta tilanteesta tai että ei ole löytynyt sopivaa työntekijää.
Hintsalan mielestä lakiluonnoksessa on merkittävää myös vammaisen henkilön tarpeista lähtevä ajattelu. Lakiehdotuksessa korostetaan, että palvelutarpeen arviointiin ja suunnitteluun on paneuduttava huolella, ja siihen saatetaankin Hintsalan mukaan joutua osoittamaan lisäresursseja.
Hintsala toivoo, että uudessa laissa tuotaisiin vahvemmin esiin kehitysvammaisen henkilön oikeus tuettuun päätöksentekoon. Myös asumisen järjestely on edelleen iso kysymys. Erilaisia asumisvaihtoehtoja pitäisi olla riittävästi tarjolla, sillä ryhmämuotoinen asuminen ei ole kaikille paras ratkaisu.
Lakiluonnoksessa on merkittävää myös vammaisen henkilön tarpeista lähtevä ajattelu.
Lain jatkovalmistelussa pitäisi Hintsalan mukaan turvata paremmin henkilön oikeus moniammatilliseen kuntoutukseen, joka uuden lain mukaan järjestettäisiin paaosin terveydenhuoltolain perusteella.
− Tältä osin meidän pitää tarkastella viela tulevan lain suhdetta terveydenhuoltolakiin.
Hintsala muistuttaa, että uusi laki ei yksinään riita parantamaan kehitysvammaisten asemaa ja oikeuksia, vaan lisäksi pitäisi kehittää voimakkaasti palveluja, että ne oikeasti vastaisivat asiakkaiden tarpeita.
Maksuton päivähoito poistuu
Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Erja Pietiläinen teki sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä työryhmän käyttöön selvityksen vammaisten lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeesta. Myös Pietiläisen mielestä lakiehdotus sisältää monia parannuksia. Yksi niistä on vaikeimmin vammaisten henkilöiden omaisten ohjaaminen puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttämiseen.
− Aiemmin käytännöt ovat olleet vaihtelevia, joten nyt parannetaan merkittävästi lähiyhteisön mahdollisuutta vuorovaikutukseen vaikeasti vammaisen lapsen kanssa. Sen sijaan uusi laki poistaisi kehitysvammaisten lasten subjektiivisen oikeuden maksuttomaan päivähoitoon.
− Maksuttomuushan on toteutunut erityishuolto-ohjelman palveluna, mutta se ei ole kuitenkaan toteutunut kaikissa kunnissa subjektiivisena oikeutena, Pietiläinen tarkentaa.
Aiemman käytännön mukaan muulla tavoin vammaisilla lapsilla ei ole ollut oikeutta ilmaiseen päivähoitoon. Uuden lain myötä kaikilla lapsilla on sama perusoikeus päivähoitopaikkaan, olivatpa he vammaisia tai vammattomia, ja päivähoidon asiakasmaksu määräytyy kaikille kunnittain. Pietiläinen olisi toivonut, että maksutonta päivähoitoa olisi esitetty kaikille erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille.
Tässä kuitenkin noudatetaan niin sanottua normaaliusperiaatetta.
Lakiehdotuksessa ei Pietiläisen mielestä ole liioin riittävästi nostettu lasten ja perheiden asemaa ja oikeuksia omiksi kohdikseen, vaan niiden suhteen on katsottu riittäväksi uuden sosiaalihuoltolain painotukset.
− Lapsia ja perheitä koskevat pykälät olisivat kuitenkin tarpeen muun muassa sen vuoksi, että lasten kanssa tehtävä työ on monen sektorin yhteistyötä.
Kehitysvammaiselle lapselle tehdään yhtä aikaa sosiaalihuoltolain mukaisen asiakassuunnitelman lisäksi muun muassa varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan erityistuen tarpeet ja erikoissairaanhoidon suunnitelma, joka sisältää muun muassa laakinnallisen kuntoutuksen. Lisäksi lapselle voidaan osoittaa eri järjestöjen järjestämää kuntoutusta.
Lakiluonnoksessa ei ole kuitenkaan esitetty, kuka kantaa vastuun usean toimijan yhteistyön koordinoimisesta.
− Tärkeintähän olisi, että kaikki palvelut muodostaisivat toimivan ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden perheen ja lapsen kannalta, Pietiläinen sanoo.
