Vuoden 2024 alussa voimaan tuleva uusi valvontalaki korostaa omavalvonnan roolia entisestään.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa astuu voimaan vuoden 2024 alusta uusi valvontalaki, joka ensimmäistä kertaa yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa koskevat säännökset.
Tämä tarkoittaa sosiaalialan työpaikkojen kannalta omavalvonnan roolin ja merkityksen korostumista entisestään, sillä omavalvonnan lakiperusta vahvistuu.
Uusi valvontalaki velvoittaa sekä sosiaalihuollon palveluntuottajia että palvelunjärjestäjiä. Molempien on laadittava sähköinen ja julkinen omavalvontaohjelma vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista. Omavalvontaohjelmaan on kirjattava, miten palvelujen toteutumista, turvallisuutta ja laatua sekä asiakkaiden palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan.
– Huomionarvoista on myös se, että ohjelmasta on käytävä ilmi, miten havaitut puutteet korjataan. Omavalvontaohjelman osana tulee lisäksi olla päivittäisen toiminnan sisältämät palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ja lääkehoitosuunnitelmat. Palveluntuottajan palveluyksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien tulee kattaa kaikki palveluyksikössä palveluntuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut, Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila kertoo.
Omavalvontasuunnitelmaan pitää lisäksi sisällyttää kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä. Myös omavalvontasuunnitelman on oltava sähköinen ja julkinen.
– Omavalvonta on väline epäkohtien ehkäisyyn ja puutteiden korjaamiseen. On hyvä, että uuden lain myötä omavalvonnan rooli osana työpaikkojen päivittäisiä toimia vahvistuu. Toimiva omavalvonta vähentää samalla myös valvontaviranomaisten tarvetta puuttua epäkohtiin jälkikäteisellä valvonnalla, Manssila sanoo.
Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoitusvelvollisuutta
Uudessa valvontalaissa säädetään niin palveluntuottajan kuin henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan on ilmoitettava viipymättä esimerkiksi palveluyksikön vastuuhenkilölle, jos hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoitusvelvollisuutta.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta edelleen palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle, jonka jälkeen on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi.
– On tärkeää huomata, että ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava, mutta myös ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta edelleen salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos tilannetta ei viivytyksettä korjata. Valvontaviranomainen voi sitten esimerkiksi antaa hallinnollista ohjausta tai kehottaa korjaamaan puutteen, Manssila havainnollistaa.
Valvontaviranomainen voi antaa hallinnollista ohjausta tai kehotuksen palvelunjärjestäjälle, palveluntuottajalle, palveluyksikön vastuuhenkilölle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle henkilölle. Jos epäkohtia ei korjata, voi valvontaviranomainen esimerkiksi määrätä sakkoja tai päättää palveluntuottajan tai palvelunjärjestäjän toiminnan keskeyttämisestä.
Uudessa laissa on tarkennettu myös vastatoimien kieltoa, mikä tarkoittaa sitä, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Kielteisiä vastatoimia voisivat olla esimerkiksi palvelussuhteen päättäminen, virkasuhteen ehtojen heikentäminen tai muu epäasiallinen kohtelu.
– Työpaikoilla tulee yhteisesti käydä läpi ilmoitusvelvollisuuden käyttö ja ilmoitusten käsittelyjen tavat. Työnantajan on muistettava, että epäkohdista ilmoittaminen on työntekijöille säädetty velvollisuus. Palvelujen mahdollisimman hyvä laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus on erityisesti asiakkaiden, mutta myös työyhteisön ja koko yhteiskunnan etu, Manssila sanoo.
Kun sosiaalialan työpaikoilla sisäistetään uuden valvontalain keskeiset periaatteet, avoin, vastuullinen ja laadukas sosiaalihuolto vahvistuu.
Lue lisää: talentia.fi/omavalvonta
Omavalvonta ja ilmoitusvelvollisuus – mistä on kyse?
Ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollon epäkohdasta on lain mukainen velvoite. Se on myös työntekijän ammattieettinen velvollisuus ja oikeus. Ilmoitusvelvollisuus koskee julkisia ja yksityisiä sosiaalipalvelun tuottajia. Ilmoituksen tekijään ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.
Ilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä, sillä palvelujen mahdollisimman hyvä laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus on erityisesti asiakkaiden, mutta myös työntekijöiden, työnantajan ja koko yhteiskunnan etu.
Omavalvonta on lakisääteistä, ja keskeinen osa hyvinvointialueiden toimintaa. Omavalvonnalla ennaltaehkäistään ja korjataan sosiaalihuollon toteuttamisessa havaittuja epäkohtia. On tärkeää, että kaikki työyhteisön jäsenet osallistuvat omavalvontasuunnitelman laatimiseen. Omavalvontasuunnitelman toteutumista tulee seurata ja päivittää säännöllisesti.
Mitä tarkoitetaan sosiaalihuollon palveluntuottajilla tai palvelunjärjestäjillä?
Palvelunjärjestäjällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevaa hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunkia, HUS-yhtymää tai korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja kuntoutuspalvelujen järjestämisvastuussa olevaa Kansaneläkelaitosta.
Palveluntuottajalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunkia, HUS-yhtymää tai julkista ja yksityistä yhteisöä sekä osuuskuntaa, yhdistystä tai säätiötä, joka tuottaa sosiaalipalveluja.
Ilkka Salmela
