Valvonnalla psykologi- ja kuraattoripalvelut korjaantuivat lainmukaisiksi

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan siirtymässä yhä enemmän omavalvontaan. Ulkopuolisen valvontatahon rooli pienenee, ja painopiste on riskiperusteinen. Voidaan vain arvuutella, mitä tämä tarkoittaa palvelujen laadun, kansalaisen oikeuksien ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aloitti kesäkuussa 2015 selvityksen oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määriteltyjen kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutumisesta Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa. Halusimme selvittää, miten kunnat järjestävät psykologi- ja kuraattoripalvelut. Toteutuvatko laissa säädetyt määräajat palveluihin pääsemiseksi? Lisäksi selvitettiin psykologien ja kuraattorien kelpoisuutta.

Saimme vastauksista tiedon, että lain edellyttämät kuraattori- ja psykologipalvelut sekä palveluiden määräajat toteutuivat 58 prosentissa alueen kunnista. 42 prosentissa alueen kunnista oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön noudattamisessa oli puutteita. Näissä kunnissa aloitettiin valvonta.

Suurin yksittäinen ongelma koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli, että kunnasta puuttui vastaava kuraattori.

Puutteita oli lisäksi kuraattori- ja psykologipalveluihin pääsyssä. Ongelmat palveluihin pääsyn määräajoissa viittaavat lisäksi riittämättömiin henkilöstömääriin.

Selvitystyömme korjasi tilannetta, ja suurin osa epäkohdista korjaantui aluehallintoviraston selvitystyön aikana. 36 kunnasta, joissa epäkohtien selvittely eteni aluehallintoviraston valvontaan, 27 on saattanut aluehallintoviraston selvityspyyntöjen jälkeen asiat lain vaatimalle tasolle.

Tämä tulos kertoo ulkopuolisen valvonnan merkityksestä. Voidaan kysyä, mikä olisi kuraattori- ja psykologipalveluiden tila ilman aluehallintoviraston selvitystyötä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto otti asian valvottavakseen oma-aloitteisesti. Tietoa siitä, onko muissa aluehallintovirastoissa tehty vastaavaa selvitystyötä, ei ole. Mikäli selvitystyötä ei muualla Suomessa ole tehty, olisi mielenkiintoista saada tietää, mikä on tilanne näiden kuntien opiskeluhuoltopalveluiden kohdalla.

Pääsevätkö oppilaat muualla Suomessa kuraattorin ja psykologin palveluihin? Tarjotaanko laadukkaita palveluita, ja onko henkilöstö tehtäväänsä pätevää?

Huomattava osa epäkohdista korjaantui aluehallintoviraston selvitystyön aikana.

Mielenkiintoisen tuloksista tekee myös se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan siirtymässä koko ajan yhä enemmän omavalvontaan. Ulkopuolisen valvontatahon rooli pienenee ja menettää merkitystään. Jatkossa ulkopuolisen valvonnan painopiste on riskiperusteinen, vain graavimmat ja eniten huolta herättävät tapaukset otetaan käsittelyyn.

Voidaan vain arvuutella, mitä tämä tarkoittaa palvelujen laadun, kansalaisen oikeuksien ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston selvitystyöstä on tehty raportti, joka kokoaa alueen tulokset. Raportti kattaa maakuntakohtaiset (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) tiedot. Raportin loppupäätelmässä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että tulevaisuutta ajatellen kunnilta vaaditaan jatkuvaa työtä opiskeluhuollon henkilöstön riittävän osaamisen varmistamiseen ja tätä kautta pätevän opiskeluhuollon henkilöstön säilyttämiseen ja ylläpitämiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pätevien kuraattorien ja psykologien rekrytointia ja jo olemassa olevan henkilöstön lisäkoulutuksen tukemista. Myös opiskeluhuollon henkilöstön riittävään määrään tulee kiinnittää huomiota. Tämä on suoraan yhteydessä palveluihin pääsyn kanssa.

Niina Lehtinen

Kirjoittaja työskentelee esittelijänä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.