Talentian kyselyssä havaittiin ongelmia sosiaalialan työväkivaltatilanteiden tai niiden uhkan käsittelyssä ja ehkäisemisessä. Moni vastaaja ei tuntenut olemassa olevia työsuojelujärjestelmiä.
Ammattijärjestö Talentia vaatii työpaikoille nollatoleranssia väkivaltaa ja sen uhkaa kohtaan. Jotta työpaikoista saadaan turvallisia, on työnantajien ja työntekijöiden sitouduttava tekemään kaikkensa sen eteen.
Talentia teki selvityksen jäsentensä kokemasta työväkivallasta ja sen uhkasta. Tulosten mukaan joka viides sosiaalialan korkeakoulutettu oli kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa jossakin muodossa.
Yleisintä oli sanallinen asiaton kohtelu, jonka kohteena oli joka kolmas työntekijä vähintään pari kertaa kuukaudessa, joka kuudes viikoittain. Sanallista uhkailua oli kokenut joka viides vähintään pari kertaa kuukaudessa. Myös fyysinen väkivalta on tuttua. Joka kuudetta oli nipistetty, potkittu tai purtu, joka kymmenettä oli lyöty nyrkillä tai teräaseella tai heitetty esineillä, selviää vastauksista.
Työpaikat ovat varsin erilaisia väkivaltakokemusten suhteen. Koulukodeissa, lastenkodeissa ja vammaispalveluyksiköissä jopa puolet työntekijöistä saa osakseen viikoittain sanallista väkivaltaa: pilkkaa, loukkaamista, arvostelua, nimittelyä.
Neljäsosa työntekijöistä sai stressioireita väkivallan uhkasta. Joka viides pelkäsi väkivaltaa tai sen uhkaa.
Väkivaltakokemukset aiheuttavat ahdistusta, unihäiriöitä, pelkoa ja poissaoloja. Ne saattavat myös johtaa haluun vaihtaa työpaikkaa.
Kyse on asenteesta
– Sosiaalialalla esiintyy liikaa väkivaltaa. Tavoitteena pitää olla nollatoleranssi väkivallan suhteen, vaatii Talentian ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa.
– Tarvitaan kolmenlaista lähestymistä: väkivallan mahdollisuuksia on ehkäistävä, väkivaltaa on vähennettävä ja kielteiset tilanteet on käsiteltävä.
Luonnollisesti työympäristö pitää saattaa sellaiseksi, että se on turvallinen. Hälytysnapit, esteettömät poistumistiet ja vartijoiden käyttö ovat esimerkkejä turvallisesta työympäristöstä. Selvityksessä kolmasosa vastaajista koki, ettei työympäristöä ole suunniteltu turvalliseksi.
Aivan oman tilanteensa tuo työn tekeminen asiakkaan kotona. Kotikäynnille ei kenenkään pitäisi joutua menemään yksin. Tarvittaessa pitäisi olla mahdollisuus saada myös poliisi turvaamaan kotikäyntiä.
– Esimiesten ei kannata vähätellä työntekijöiden pelkoja tai riskien olemassaoloa. Esimiehet kokevat väkivaltaa vähemmän kuin työntekijät, tämä näkyy selvityksessämme.
Kyselyssä havaittiin ongelmia työväkivaltatilanteiden tai niiden uhkan käsittelyssä ja ehkäisemisessä. Moni vastaaja ei tuntenut tai tiennyt olemassa olevista järjestelmistä, tai koki ne riittämättöminä. Laitoksissa varautuminen oli hoidettu paremmin kuin sosiaalitoimistoissa tai päiväkodeissa.
Tietoa ja tietoisuutta lisättävä
– Työsuojelua ja työsuojelutietoisuutta on vahvistettava työpaikoilla. Se vaatii sitoutumista sekä työnantajalta että työntekijöiltä, toteaa Marja Varsa.
Marjo Varsa suosittelee, että työpaikan toimintamallit käydään läpi työntekijöiden, asiakkaiden ja asiakkaiden omaisten kanssa.
– Kenellekään ei saa olla epäselvää, mikä on sallittua mikä kiellettyä käytöstä ja miten väkivaltaan tullaan suhtautumaan. Eikä riitä, että ohjeet piilotetaan intranettiin. Tarvitaan huoneentauluja ja julisteita.
– Kannattaa varautua ja sopia käytännöistä, sillä tutkimuksen mukaan työpaikan riittävä varautuminen asiakasväkivaltaan sekä sovitut käytännöt ovat yhteydessä vähäisempään stressin kokemiseen, pelon tunteisiin tai työpaikan vaihtoajatuksiin ja parempiin koettuihin valmiuksiin toimia uhka-ja väkivaltatilanteissa. Lisäksi hyvät käytännöt säästävät rahaa.
Marjo Varsa varoittaa asenteesta, että sosiaalialan työhön kuuluisi asiakkaan tyytymättömyyden ja jopa väkivallan kohtaamista. Tai että kyse on ammattiosaamisesta, että pitäisi olla niin hyvä taito kohdata asiakas, ettei väkivaltaa synny. Tai että väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytynyttä asiakasta pitäisi ymmärtää.
Työsuojelusta turvallisuus- ja työsuojelujohtamiseen
Talentian ammatillisten asioiden neuvontanumeroon ja sähköpostiin tulee paljon kysymyksiä työhyvinvointiin ja ‑turvallisuuteen liittyen.
Psykososiaalinen kuormitus on käsite, joka pitäisi saada tiedostetuksi työsuojelussa, toteaa Marjo Varsa.
– Perinteiset työsuojelunvälineet soveltuvat heikosti psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen ja siksi niitä pitää kehittää.
Sosiaalialan työ on itsessään psykososiaalisesti kuormittavaa. Työsuojelulainsäädäntö velvoittaa työnantajaa pitämään huolta työntekijöiden työturvallisuudesta ja siitä, ettei työ kuormita niin paljon, että se sairastuttaa. Työterveyslaitoksen tuore selvitys kuitenkin kertoo, että sosiaalityöntekijöillä on kaksinkertainen riski mielenterveyden häiriöihin verrattuna palkansaajiin yleensä. Sairastuvuutta selittää psykososiaalinen kuorma, jota aiheuttaa liian suuri asiakasmäärä ja ristiriitaiset odotukset.
Väkivaltaselvitys ja sairastuvuusselvitys haastavat sosiaalialan työn johtamista. On aika siirtyä työsuojelusta turvallisuus-ja työsuojelujohtamiseen, jossa työntekijöiden hyvinvointia uhkaavat tekijät minimoidaan ja rakennetaan turvallista ja hyvinvoivaa työpaikkaa, Varsa vaatii.
– Kun aletaan valmistella sote-organisaatiota, on syytä kiinnittää huomio myös työsuojeluun. Muutos ja sen tuoma epätietoisuus on psykososiaalisen kuormituksen lähde. Siksi muutosjohtamisessa ja eri organisaatioiden kulttuurien yhteensovittamisessa on paljon haastetta myös työsuojelullisesti.
Työpaikan pitäisi tehdä rikosilmoitus ja tarjota oikeusapua
Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki pitää erityisen ongelmallisena sitä, että työväkivaltatilanteista ei tehdä rikosilmoituksia.
Kyselyn perusteella voisi päätellä, että työpaikoilla ei ole juurikaan sovittu oikeusavun järjestämisestä tai oikeuskuluista vastaamisesta. Alle joka kymmenes vastaaja kertoi sovituista käytännöistä, enemmistö ei tiennyt, onko asiasta sovittu.
– Työväkivalta ei ole asianomistajarikos ja ilmoituksen voi tehdä esimies tai muu työpaikan edustaja. Näin suojellaan uhria, joka saattaa pelätä seurauksia rikosilmoituksen tekemisestä. Työnantajan tulee myös tukea työntekijää tarjoamalla oikeusapua.
