Sosionomiopinnot ovat yhä nuorten suosiossa, vaikka varhaiskasvatus ei enää kiinnostakaan. Tamkissa yhtä opiskelupaikkaa tavoittelee noin 11 hakijaa, kertoo lehtori Petteri Väkiparta. Kuva: Rami Marjamäki
Lehtori Petteri Väkiparta kannustaa opiskelemaan varhaiskasvatuksen sosionomiksi, vaikka alalla kuohuukin.
Varhaiskasvatusalaa kannattaa opiskella, vaikka ala onkin juuri nyt turbulenssissa, sanoo sosionomikoulutuksen lehtori Petteri Väkiparta Tampereen ammattikorkeakoulusta (Tamk).
– Odottaisin sosionomiopiskelijoita rohkeutta valita varhaiskasvatus. Tilanne voi kolmen vuoden päästä olla jo ihan erilainen, Väkiparta sanoo.
Varhaiskasvatuksen valitsevien sosionomiopiskelijoiden määrä on pudonnut kolmanneksella viidessä vuodessa, käy ilmi ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kyselystä.
Syynä on vuonna 2018 voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki, jonka myötä henkilöstön kelpoisuusehdot muuttuivat.
– Viisi vuotta sitten Tamkissa aloitti syksyisin 65 opiskelijaa päiväopiskelijaa. Heistä jopa kaksikymmentä eli lähes joka kolmas valitsi varhaiskasvatuksen opinnot, Väkiparta kertoo.
Syksyllä 2021Tampereen ammattikorkeakoulussa aloitti 90 sosionomiopiskelijaa. Heistä enää kymmenen lähti lukemaan varhaiskasvatusta.
– Onhan se hälyttävää, että varhaiskasvatus ei kiinnosta, Väkiparta toteaa.
Hän esittää lääkkeeksi monen muun tavoin varhaiskasvatuslain henkilöstörakenteen muuttamista siten, että jokaisessa päiväkotiryhmässä työskentelisi varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen sosionomi sekä lastenhoitaja.
– Olen ollut aikanaan töissä sellaisessa ryhmässä, ja se oli aivan loistavaa, koska pystyimme katsomaan lasten asioita todella monelta kannalta ja jakamaan tehtäviä keskenämme.
Epäselvä tilanne
Opiskelijakatoa selittää osaltaan se, että elokuun 1. päivän jälkeen valmistuvat varhaiskasvatuksen sosionomit eivät saa enää varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyttä.
– Lisäksi varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvat päiväkodissa ovat yhä epäselviä, vaikka moni kunta on niitä jo laatinutkin. Se karkottaa opiskelijoita, Väkiparta sanoo.
Hänestä varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävänkuvat ovat kuin elefantti, jota kaikki kiertävät. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT patistelee kuntia laittamaan tehtävänkuvat kuntoon ja samaan aikaan kunnat odottava KT:ltä ja oppilaitoksilta linjauksia.
Mikään ei estä työnantajaa toimimasta tasa-arvoisesti palkka-asioissa.
– Työnantaja laatii aina tehtävänkuvat, ja me ammattikorkeakouluissa annamme niihin vaadittavaa osaamista, Väkiparta huomauttaa.
Toistaiseksi varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävänkuvia on mahdotonta esitellä opiskelijoille, koska ne eivät ole julkisia.
– Käytämme Talentian luonnosta varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta esimerkkinä siitä, mitä sosionomi tekee varhaiskasvatuksessa.
Väkiparran mukaan varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva on laajempi kuin opettajan, joka katsoo lasta lähinnä opetuksen ja oppimisen kautta.
Työehtosopimus määrittelee vain minimipalkan
Yksi kompastuskivi on palkka. Se saattaa joskus olla varhaiskasvatuksen sosionomeilla pienempi kuin varhaiskasvatuksen opettajilla.
Opettajat kuuluvat opetusalan työehtosopimuksen piiriin, ja sosionomit puolestaan ovat KVTES:n alaisuudessa.
– Mikään ei kuitenkaan estä työnantajaa toimimasta tasa-arvoisesti, sillä työehtosopimus määrittelee vain minimipalkan, Väkiparta huomauttaa.
Väkiparta iloitsee, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa ehdotetaan lakimuutosta, joka pätevöittäisi YAMK-tutkinnon suorittaneen sosionomin toimimaan päiväkodin johtajana.
– Jos varhaiskasvatuslaki avataan tältä osin, niin ammattikorkeakoulut voisivat vähän terävöittää koulutusta ja räätälöidä varhaiskasvatuksen YAMK-tutkinnon, joka keskittyisi erityisesti varhaiskasvatuksen johtamiseen, hän pohtii.
Vaikka varhaiskasvatuksen sosionomit eivät enää saa opettajan pätevyyttä, säilynee sosionomikoulutus sisällöltään ennallaan, Petteri Väkiparta arvioi.
– Henkilökohtaisesti en näe tarvetta muutoksille. Jatkossa varhaiskasvatuksen sosionomin työssä korostuu entistä enemmän sosiaalipedagogiikka, mutta se painottuu opinnoissa jo nyt.
Tampereen ammattikorkeakoulussa on parhaillaan käynnissä opetussuunnitelman uudistus.
Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2024. Varhaiskasvatuksen opintojen osalta se pohjautuu ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatusverkoston suosituksiin.
– Päivitämme suosituksia parhaillaan. Olemme päivittämässä myös varhaiskasvatuksen sosionomin kompetensseja, kertoo Väkiparta, joka toimii verkoston varapuheenjohtajana.
Tamkin sosionomikoulutuksessa ei puhuta erikoistumisesta eikä suuntautumisesta, vaan ammatillisista moduuleista. Kyse on kahdenkymmenen opintopisteen syventävästä opintokokonaisuudesta.
–Ensimmäinen vuosi on yhteisiä opintoja ja sen jälkeen opiskelijat valitsevat yhdeksästä ammatillisesta moduulista kaksi.
Viime syksynä sosionomiopinnot aloittaneet opiskelijat ovat nyt valinnan edessä.
– Heille järjestettiin syyskuussa moduuli-info ja lokakuussa syysloman jälkeen heidän pitää päättää, mitkä moduulit he ottavat, Väkiparta kertoo.
Hänen mukaansa Tamkissa on mietitty todella paljon sitä, miten markkinoida opiskelijoille varhaiskasvatuspalveluiden merkityksellisyyttä.
– Kun lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, hän on elämänsä alkutaipaleella. On tärkeää päästä vaikuttamaan hänen kehitykseensä siinä vaiheessa, kun ongelmia ei ole tai ne ovat pieniä.
Väkiparran mukaan sosiaalisen palvelun merkitys on varhaiskasvatuksessa suuri.
– Jos lapsella on asiat huonosti, ei hän ota vastaan mitään. On turha opettaa, jos ei ole maaperää, jossa taimi lähtee itämään.
Hänelle varhaiskasvatus ei ole vain lapsen koulupolun alku.
– Varhaiskasvatuksessa on paljon muitakin elementtejä kuin opettaminen. On yksi hailee, oppiiko lapsi esikoulussa kynäotteen, jos hän vetää kaveria turpaan nurkan takana.
Laajemmat työskentelymahdollisuudet
Jos työ varhaiskasvatuksessa vähänkään kiinnostaa, kannattaa valita vaka-opinnot, jotta saa saa pätevyyden toimia vakituisena varhaiskasvatuksen sosionomina, Väkiparta vinkkaa.
Ilman pätevyyttäkin sosionomit voivat työllistyä päiväkoteihin, mutta silloin kyseeseen tulee ainoastaan vuoden määräaikainen työsuhde.
Varhaiskasvatuksen opinnot voi suorittaa myös valmistumisen jälkeen.
– Sosionomit voivat halutessaan täydentää tutkintoaan varhaiskasvatuksen opinnoilla omalla rahalla avoimessa ammattikorkeakoulussa.
Vaka-opinnot eivät sido sosionomeja työskentelemään yksinomaan varhaiskasvatuksessa, Väkiparta muistuttaa.
– He voivat tehdä mitä tahansa muutakin sosiaalityötä. Olen siitä itse hyvä esimerkki.
Väkiparta valmistui Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta sosionomiksi lastentarhanopettajan pätevyydellä vuonna 2005. Päiväkodin lisäksi hän on työskennellyt lastensuojelussa, tehnyt kehitysvammatyötä ja toiminut Lempäälän kunnan lastenpalveluiden päällikkönä.
Varhaiskasvatus ei ole vain lapsen koulupolun alku.
Viimeiset kolme vuotta hän on opettanut sosionomeja Tamkissa.
Väkiparran polku sosionomiopintoihin ei ollut suoraviivainen. Lukion jälkeen hän harkitsi lukevansa kasvatustieteitä tai psykologiaa, kunnes päiväkodissa vietetty siviilipalvelusvuosi sinetöi uravalinnan.
– Minulla on kaksi pikkusiskoa, joista olin huolehtinut. Yläasteella olin TET-harjoittelussa päiväkodissa, mutta vasta sivarissa huomasin, että olen ihan hyvä lasten kanssa, Väkiparta muistelee.
Hän on tyytyväinen, että valitsi aikanaan nimenomaan sosionomiopinnot.
– Ne tarjosivat minulle paljon laajemmat työmahdollisuudet kuin se, jos olisin lukenut esimerkiksi luokanopettajaksi.
Petteri Väkiparta tunnustautuu luonnonystäväksi ja seikkailijaksi. Hän on jopa opiskellut seikkailupedagogiikka Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa.
– Varhaiskasvatus tarjoaa hirveän hyvät mahdollisuudet hyödyntää omia kiinnostuksen kohteita, liittyivätpä ne sitten luontoon, musiikkiin, liikuntaan tai käsitöihin. Missä muussa ammatissa voit viettää lasten kanssa koko päivän ulkona hiihtoretkellä, Väkiparta kysyy.
