Talentian mielestä varhaiskasvatuksen on henkilöstömitoitusta tarkennettava.
Talentian mielestä on keskeistä, että varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta tarkennetaan nykyistä selkeämmäksi. Riittävän henkilöstön tulisi olla lapsiryhmässä oikeasti paikalla ja käytettävissä, mikä ei nykyisin välttämättä toteudu.
Tämän vuoden elokuussa varhaiskasvatuksen henkilöstön suhdelukuun tuli odotettu parannus, kun se laski yli kolmivuotiaiden lasten ryhmässä yhteen aikuiseen seitsemää lasta kohti.
– Henkilöstön ja lasten suhdeluvun toteutuminen tulee määritellä tarkemmin varhaiskasvatuslaissa, niin ryhmäkohtaisesti kuin koko toimintapäivän aikana. Näin päiväkodissa ei esimerkiksi päästäisi osoittamaan, että mitoitus toteutuu keskimäärin päivän aikana, toteaa Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto.
On tavallista, että henkilökunta joutuu päivän kuluessa vaihtamaan ryhmää laskennallisista syistä. Tällöin lasten ja kasvattajien välille ei muodostu pysyviä vuorovaikutussuhteita, mikä vaikuttaa lasten ja henkilökunnan hyvinvointiin.
Ilmoitus velvollisuus koskemaan myös varhaiskasvatusta
Opetus- Ja kulttuuriministeriö valmistelee lisäksi varhaiskasvatuslain muutosta, jonka myötä varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee jatkossa ilmoittaa lapsen hoitoon liittyvistä epäkohdista tai epäkohdan uhista.
– Ilmoitusvelvollisuuden tulee koskea kaikkia varhaiskasvatuksen toimipaikoissa työskenteleviä henkilöitä, Katajisto painottaa.
Lakiluonnoksessa ilmoitusvelvollisuuden ehdotetaan kuitenkin koskevan vain varhaiskasvatuksen kasvatus‑, opetus- ja hoitotehtävissä työskentelevää henkilökuntaa. Näin esimerkiksi henkilöstömitoituksen ulkopuoliset ammattilaiset, kuten kiertävät varhaiskasvatuksen erityisopettajat tai lapsiryhmässä toimivat avustajat, eivät kuuluisi ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Jako on keinotekoinen.
Ilmoitusvelvollisuuden tulee koskea kaikkia varhaiskasvatuksen toimipaikoissa työskenteleviä henkilöitä.
– Olemme sitä mieltä, että varhaiskasvatuksen toteuttamisen arviointi ei voi olla vain tiettyjen ammattiryhmien tehtävä, koska kyse on palvelun kokonaisturvallisuudesta, huomauttaa Katajisto.
Kaikkien varhaiskasvatuksen toimipaikoissa työskentelevien eettinen velvoite on suojella lasta ja taata lapsen edun toteutuminen.
Lisäksi Talentiasta on tärkeää, että omavalvonta koskee jatkossa myös julkisia varhaiskasvatuspalveluja.
– Kaikille yhteneväinen määräys omavalvonnasta tarkoittaisi sitä, että palveluntuottajat kiinnittäisivät varhaiskasvatuksen laatuun ja turvallisuuteen entistä enemmän huomiota. Tämä vahvistaisi lapsen edun toteutumista, sanoo Katajisto.
Omavalvonta tarjoaa Katajiston mukaan hyvän työkalun keskustella ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja korjata epäkohtia.
Minna Jerrman
