Vaativan sijaishuollon kehittämistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja lapsen oikeus tarvitsemiinsa palveluihin.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on useita lastensuojelun toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviä kirjauksia: lastensuojelun sosiaalityön vähimmäishenkilöstömitoituksesta säätäminen, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkaminen, erityistä tukea tarvitsevien moniammatillisten palvelujen turvaaminen ja eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvan tiimimallin levittäminen sekä jälkihuollon kehittäminen.
Näiden toimenpiteiden tavoitteena on mahdollistaa hyvä elämä jokaiselle lapselle ja nuorelle. Samalla hallitusohjelmassa tunnistetaan, että lastensuojelu ei pysty vastaamaan paljon tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Kyseinen kirjaus osuu hyvin vaativan sijaishuollon kehittämistyön ytimeen. Pieni osa lapsista tarvitsee vahvempaa tukea kuin nykyiset sijaishuoltoratkaisut tarjoavat.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmä (14.3.2019–30.6.2020) ehdotti vaativan sijaishuollon sisällöstä, tarkoituksesta ja järjestämisestä säätämistä.
Jokaisen lapsen tarpeisiin tulisi pystyä vastamaan tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti.
Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa integroitua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä vaativan lastensuojelun parantamiseksi. Työryhmän mukaan vaativaa sijaishuoltoa tarvitsevat lapset, joilla on erityinen tai monialainen tuen tarve. Tähän tarpeeseen vastaaminen edellyttää sellaista vaativaa erityisosaamista, mitä ei ole tarvetta eikä mahdollista järjestää jokaisessa sijaishuoltoyksikössä.
Sen tuottaminen edellyttää monialaiseen osaamiseen perustuvaa ja lapsen yksilölliset tarpeet hyvin huomioivaa kuntouttavaa työskentelyä.
Työryhmän ehdotuksia jatkotyöstettiin ensimmäisen lausuntokierroksen jälkeen kevään 2021 aikana. Huhti–toukokuussa 2021 toteutetun toisen lausuntokierroksen jälkeen lastensuojelulainsäädännön uudistamisen eteneminen päätettiin vaiheistaa.
Alkusyksystä 2021 eduskunnalle annetaan hallituksen esitys, jossa lastensuojelun sosiaalityöntekijän enimmäisasiakasmäärästä säädettäisiin laissa. Keväällä 2022 annettava hallituksen esitys puolestaan sisältäisi muun muassa vaativan sijaishuollon säädöskokonaisuuden.
Uudistus vahvistaa kokonaisuutta
Tulevaisuudessa lastensuojelun kehittäminen toteutuu vastikään vahvistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevien lakien muodostamassa kehyksessä. Kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevat sote- sekä pelastustoimen tehtävät ovat jatkossa 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin järjestämisvastuulla. Lisäksi HUS-yhtymällä on terveydenhuoltoon liittyvää järjestämisvastuuta.
Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa perus- ja erityistason sote-palvelujen integraatiota. Odotuksena on, että uudistus vahvistaa merkittävästi sekä erityisen että monialaisen tuen tarpeessa sijaishuollossa olevien lasten palvelujen kokonaisuutta.
Osana Tulevaisuuden sote-keskus ‑ohjelmaa toteutettavissa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) alueellisissa valtionavustushankkeissa kehitetään vuosina 2020–2022 lapsiperheiden varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut yhteen kokoavan perhekeskuksen toimintaa sekä vahvistetaan matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetyötä.
OT-keskuksia perustetaan uudessa sote-järjestämisrakenteessa yhteistyöalueille.
LAPE-muutosohjelmassa toteutettavan lastensuojelun kehittämisen erityisenä painopisteenä on lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten oikeus laadukkaaseen koulutukseen sekä yksilölliseen tukeen ja hoitoon varmistamalla systemaattinen yhteistoiminta lastensuojelun ja opetustoimen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kesken.
Lastensuojelun monialaisen kehittämisen valtionavustushankkeissa edistetään paikallista ja alueellista yhteistyötä lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten sosiaalisten, terveydellisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi. Kehittäminen toteutuu viidessä sosiaalialan osaamiskeskusten koordinoimassa alueellisessa hankkeessa.
Kehittämistyössä nähdään tärkeäksi eri toimijoiden väliset toimivat ja joustavat yhteistyön käytännöt. Esimerkiksi palveluiden integraatio, yhteistyörakenteet ja konsultaatiokäytännöt ovat keinoja, joilla voidaan mahdollistaa lastensuojelun asiakkaille hyvin toimivat ja heidän tarpeisiinsa vastaavat palvelut ja tuki. Kehittämisen tavoitteena on tuottaa pysyviä ja pitkäjänteisiä yhteistyön malleja lastensuojeluun.
Vaativaa erityisasiantuntijuutta hyödynnetään valtakunnallisesti
Lastensuojelun monialaisen tuen varmistamiseen liittyy myös vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskusten (OT-keskusten) kehittäminen ja yhteistyö sivistystoimen VIP-verkostojen kanssa.
OT-keskuksia rakennetaan erityisasiantuntijaverkostoksi tukemaan perus- ja erityistason työtä erityisen vaativissa tilanteissa. Tällaista tukea ei ole mahdollista rakentaa kaikille alueille erikseen, ja yksittäiset erityispalvelut eivät pysty vastaamaan tällaisen tuen tarpeeseen. Vaativinta erityisasiantuntijuutta voidaan hyödyntää tarvittaessa myös valtakunnallisesti.
OT-keskuksia perustetaan uudessa sote-järjestämisrakenteessa yhteistyöalueille. Niitä pilotoidaan jo kolmella alueella sote-rakenneuudistusrahoituksella. Vaativaa sijaishuoltoa kehitetään kahdessa OT-hankkeessa.
Länsirannikon pilottia hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ja se toteutetaan Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan alueella. Pilotissa selvitetään vaativaa psykiatrista hoitoa ja sijaishuoltoa tarvitsevien asiakkaiden tarpeita sekä mallinnetaan uudenlaisia integratiivisia palveluja.
Pilotin keskeisenä tehtävänä on perustaa yksikkö lastensuojelun sijaishuollon ja psykiatrian yhteisasiakkaille. Pilotissa kehitetään myös vaativan avohuollon palveluja. Hanke vahvistaa myös esimerkiksi erityisvastuutason yhteistyörakenteita hyvinvointialueiden välillä osana palvelurakenneuudistusta.
Itä- ja Keski-Suomen alueen pilotissa määritellään ja pilotoidaan OT-palvelukonseptia. Siinä kehitetään monialaista ja maakuntarajat ylittävää OT-konsultaatiomallia. Tätä varten käynnistetyssä työryhmässä kartoitetaan ja kuvataan OT-konsultaatiomahdollisuuksia ja sen hyödyntämistä tulevalla yhteistyöalueella. Tehtävänä on rakentaa ja selkeyttää monialaisia OT-konsultaatiomalleja erityisen vaativiin ja kompleksisiin asiakastilanteisiin.
Tässä yhteydessä kehitetään myös integroidun sijaishuollon laitoshoidon konsultaatiomallia ja lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien toimintaa.
OT-toimintamallia pilotoidaan myös Barnahus-yhteistyössä, joka on saanut erillisrahoituksen vuoteen 2023 saakka.
Kehittämistyössä on tärkeää eri toimijoiden väliset toimivat ja joustavat yhteistyön käytännöt.
Tavoitteena on, että koulukodit tulisivat jatkossa kytkeytymään OT-toimintaan. Koulukodeissa toteutetaan jo nyt integratiivista yhteistyötä sivistys‑, sosiaali- ja terveyspalvelujen kesken. Koulukoti-palveluja tuotetaan moniammatillisissa rakenteissa, ja integraatiota vahvistetaan jatkuvan kehittämistyön avulla.
Vaativassa sijaishuollossa korostuu tarve kehittää eri hallinnonalojen perus- ja erityistason palvelujen integroitua kokonaisuutta ja palvelujen yhteentoimivuutta. Kehittämistyötä tulee ohjata kaksi keskeistä periaatetta: lapsen edun ensisijaisuus ja lapsen oikeus tarvitsemiinsa palveluihin.
Jokaisen lapsen tarpeisiin tulisi pystyä vastaamaan tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti varmistamalla niin yksittäisen palvelun syväosaaminen kuin useamman palvelun yhteistoiminta, silloinkin kun lapsella on tarve vaativan sijaishuollon palvelulle.
VTT, Susanna Hoikkala
Kirjoittaja työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä neuvottelevana virkamiehenä.
