Ukrainan sodasta yltynyt hintojen nousu koettelee etenkin niitä, joiden elämä oli kaikkein niukinta jo ennen sotaa. Entisiä asiakkaita palaa nyt hakemaan toimeentulotukea.
Suomalaiset ovat eläneet kevään, jollaista ei ole nähty pitkään aikana. Kaikki maksaa enemmän ruoasta polttoaineisiin ja sähköön. Lainojen korot nousevat. Inflaatio kasvaa ja syö rahan ostovoimaa.
Hintojen nousu alkoi jo korona-aikaan viime vuonna. Sitä kiihdytti Venäjän hyökkäys Ukrainaan tämän vuoden helmikuussa. Etenkin energian hinta alkoi nousta.
Iso kysymys on, miten perheiden ja yksin asuvien talous kestää hintojen nousun ja mitkä ryhmät kärsivät eniten elämisen kallistumisesta.
Tilastoissa ihmisten ahdinko ei vielä näy. Kela seuraa tarkasti, miten sen eri tukimuotojen hakijamäärä vaihtelee eri puolella Suomea.
Toimeentulotuen hakemusten määrä laski viime kevään aikana. Esimerkiksi huhti–toukokuun vaihteessa hakemusten määrä oli viikossa 7,8 prosenttia pienempi kuin koko kevään viikkomediaani.
Helsingin kaupungilta on keväällä haettu ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea vähemmän kuin samaan aikaan vuosina 2021 ja 2020.
Hätä näkyy jo
Sen sijaan sosiaalitoimen palvelupisteissä jo näkyy ihmisten hätä. Johtava sosiaalityöntekijä Minna Karjalainen Helsingin Lännen aikuissosiaalityöstä sanoo, että asiakkaiden taloudellinen tilanne on vaikeutunut.
– Se näkyy täällä ruohonjuuritasolla selvästi. Niiden ihmisten elämä, joilla oli tiukkaa jo aiemmin, on vaikeutunut merkittävästi.
Asiakkaat hakevat tukea perustarpeisiin, Karjalainen kertoo.
– Monille kyse on jo ruoasta. Ruoan hinta alkoi nousta koronan aikana, ja viime aikoina se on vain kiihtynyt. Ruoka maksaa enemmän, mutta toimeentulotuen perusosa ei ole noussut. Se riittää entistä vähempään. Kyky selviytyä arjesta on vähentänyt. Tilanne on kärjistynyt viime kuukausina.
Monet asiakkaat eivät tahdo saada kasaan esimerkiksi 50 euron vuosittaista omavastuuta lääkkeistä.
Vähävaraisimmilla ei ole puskureita, joita voisi ottaa nyt käyttöön. Menot piti tinkiä minimiin jo ennen hintojen nousuaaltoa, Karjalainen kuvaa. Enää ei ole, mistä voisi karsia.
– On ihmisiä, jotka eivät ensisijaisten etuuksien tai perustoimeentulotuen avulla onnistu enää turvaamaan peruselämistä.
Monimutkainen tukijärjestelmä
Tilastoista ei näy vielä, onko toimeentuloon tullut uusia asiakasryhmiä. Karjalaisen mukaan asiakkaita on tullut lisää, ja entisiä asiakkaita on palannut.
– He ovat pärjänneet niukin naukin, mutta nyt heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea kunnasta harkinnanvaraista toimentulotukea.
Lapsiperheiden määrä tuen hakijoissa on kasvanut, hän sanoo. Myös leipäjonoissa näkyy entistä enemmän lapsiperheitä.
Vähävaraisimmilla ei ole puskureita.
Työssä käyvistä harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen turvautuvat esimerkiksi nollatuntisopimuksilla työskentelevät, Minna Karjalainen sanoo.
– Kun tulot heittelevät, muutos pitää ilmoittaa eri tukimuotoihin. Pitää tehdä pitkä ketju uusia hakemuksia, joiden käsittely vie aikaa. Tukijärjestelmä on monimutkainen. Saattaa tulla jaksoja, jolloin uutta päätöstä pitää odottaa ilman tuloja.
Pääkaupunkiseudulla yhtälöä vaikeuttaa asumisen kalleus. Kela saattaa kohtuullistaa vuokramenoja, kun se laskee toimeentulotuen määrää. Voi olla, että osa vuokrasta pitää maksaa toimeentulotuesta.
Kohtuuhintaisia asuntoja on kuitenkin vaikea löytää.
– Meillä on huoli tästä yhtälöstä: asuminen on kallista, hinnat nousevat eikä ihmisillä ole enää mitään, mistä tinkiä, Karjalainen sanoo.
Keskituloiset ottavat puskurit käyttöön
Kela on tutkinut, miten hintojen nousu vaikuttaa eri kotitalouksiin. Stressitestien tulos on sama, joka näkyy sosiaalitoimen palvelupisteiden vastaanotoilla: köyhimmillä on nyt entistä vaikeampaa.
– Heistä heikoimmilla ovat yksin asuvat, kertoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelan tutkimusyksiköstä.
On paljon myös perheitä, joilla eläminen on kallistunut huomattavasti, hän sanoo. Heitä ei kuitenkaan vielä näy toimeentulotuen hakijoissa. Keskituloiset voivat vähentää menoja tai heillä on puskureita, joita nyt otetaan käyttöön.
Ylipäänsä aiemmin pärjänneitä ei juuri ole pudonnut toimeentulotuelle, Jauhiainen sanoo. Suurin riski joutua köyhyyteen on yksin asuvalla, joka menettää työn. Kahden huoltajan perheessä puolison tulot auttavat, jos toinen vanhempi jää työttömäksi.
Harvinaista on myös se, että esimerkiksi ylisuuret lainat pakottavat toimeentulotuen asiakkaaksi.
Media on nostanut esiin syrjäseuduilla asuvia perheitä, joille hintojen nousu kasaantuu. Ne tarvitsevat kaksi autoa työmatkoihin ja asiointiin. Kulut ovat voineet nousta satoja euroja kuukaudessa.
Harva perhe on joutunut niin tiukalle, että se ovat tarvinneet toimeentulotukea, Kelan stressitesteissä kävi ilmi.
– En vähättele maaseudun lapsiperheiden tilannetta. Niiden vanhemmat ovat kuitenkin yleensä työssä käyviä ja työikäisiä. Perheen taloutta pystytään sopeuttamaan. Sielläkin niukinta toimeentulo on yksin asuvilla, joilla ei ole työtä, Jauhiainen sanoo.
Päällä on yhtä aikaa monta ennakoimatonta kriisiä.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla on tutkinut hintojen nousun vaikutusta lapsiperheisiin yhdessä Kelan, Turun yliopiston ja THL:n tutkijoiden kanssa.
Tulos oli, että etenkin nelilapsiset ja sitä suuremmat perheet sekä yksinhuoltajaperheet ovat haavoittuvassa asemassa. Köyhyysrajan alle voi pudota erityisesti työttömiä lapsiperheitä. Palkansaajaperheistä suurin köyhyyden riski on yksinhuoltajaperheissä.
Lapsiperheköyhyystutkimuksen apulaisprofessori Mia Tammelin seuraa kotitalouksien toimeentuloa Tampereen yliopistossa. Hän sanoo, että etenkin työnsä menettäneet olivat kovilla jo koronan vuoksi. Jos puskureita oli, ne käytettiin jo. Nyt hintojen nousu kiristää tilannetta siitäkin.
– Kahden työssä käyvän talous näyttää kestävän hintojen nousun ilman köyhyysrajan alle putoamista.
Indeksikorotukset auttavat
Vaikka tilastot eivät kerro toimeentulotuen tarpeen kasvusta, Helsingin sosiaalitoimessa on herätty asialle.
Pohjoisen aikuissosiaalityön päällikkö Anne Qvist kertoo, että sosiaalitoimi pitää tiiviisti yhteyttä Kelaan. Puolin ja toisin kerrotaan, jos esiin tulee ilmiöitä, joista pitää saada tietoa eteenpäin.
– Olemme välittäneet Kelalle tietoa siitä, että täällä huolestuttaa, miten ihmisille tapahtuu, kun ruoan hinta nousee ja viimesijaista toimeentuloturvaa ei ole nostettu.
Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan vilja‑, leipä‑, maito- ja lihatuotteiden hinnat voivat nousta 10 prosentilla.
Hallitus esitti toukokuussa joihinkin kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ylimääräistä indeksitarkistusta vuodelle 2022. Myös toimeentulotuen perusosan määrää ehdotetaan tarkistettavaksi. Yksittäisen etuuden korotus olisi noin 3,5 prosenttia.
Vuoden 2020 määräaikaisesta koronalisästä jäi hyviä kokemuksia.
– Moni pärjäsi sillä yllättävän hyvin.
On hyvä signaali, että Kelan toimeentulotukeen ei ole tullut uusia asiakkuuksia, Qvist sanoo.
– Mitä kauemmin ihminen on Kelan toimeentulotuen asiakas, sitä todennäköisempää on, että hän tulee myös meidän asiakkaaksemme.
Monta kriisiä päällekkäinen
Miten inflaatio ja hintojen nousu vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ja yhteiskunnan tuloeroihin tulevaisuudessa? Sitä on vaikea arvioida vielä, Mia Tammelin sanoo.
– Päällä on yhtä aikaa monta ennakoimatonta kriisiä. On vaikea nähdä, mitä tapahtuu.
Talous lähti toipumaan kahden koronavuoden jälkeen. Se heijastuu hyviin työllisyyslukuihin. Toisaalta korona jätti työtä vaille suuria määriä ihmisiä etenkin palvelualoilla ja kulttuuri- ja tapahtuma-alalla. Ne alat ovat vasta nyt avautuneet.
– Ukrainan sodan vaikutukset talouteen ja perheiden toimeentuloon tulevat näkymään hieman viiveellä.
Tammelin pelkää, että kehitys johtaa tuloerojen kasvuun.
– Toivon, että niin ei käy ja perustoimeentulotuen tasoa nostetaan ja sen kattavuutta laajennetaan. Niin ehkäistäisiin tuloerojen repeäminen.
Asumisen kalleus vaikuttaa etenkin pääkaupunkiseudulla.
Suomessa tuloerot kasvoivat 1990-luvun laman jälkeen. Sen jälkeen kehitys on ollut tasaista eivätkä erot ole muuttuneet merkittävästi.
– Muutaman kuukauden säteellä tuloeroista ei voi sanoa mitään. Tilanne on vielä uusi, Signe Jauhiainen Kelasta sanoo.
Minna Karjalainen sanoo, että nykytilanteessa tarvitaan kiireesti kunnollinen perusturvauudistus. Lisäksi viimesijaisten etuuksien tasoa pitää korottaa ja Kelan perustoimeentulotukeen saada pikaisesti aikaistettu indeksikorotus.
– Monien asiakkaiden näkökulmasta elokuuhun on pitkä matka, hän viittaa perusturvan kaavailtuun korotukseen loppukesällä.
– Pieni korotus auttaa joitakin, mutta se ei kata ostovoiman heikkenemistä. Nyt perheet joutuvat tinkimään monesta, esimerkiksi lasten harrastuksista. Se heijastuu kauas heidän elämässään.
