Työvoimapalvelut muutoksessa

Työvoimapalvelut ovat hallituksen uudistusten seuraavana kohteena. Tiedämme jo, että työnvälitystoiminta yksityistetään ja hankalasti työllistettävät siirtyvät maakuntien ja kuntien vastuulle.

Hallituksen toukokuinen esitys kokeilusta järjestää työvoimapalvelut kunnissa on herättänyt vilkkaan keskustelun. 35-sivuiseen esitykseen sisältyy pienenä yksityiskohtana mahdollisuus kokeilla palkatonta työkokeilua myös yrityksissä jopa vuoden ajan.

Työllistettävä saisi 9 euron päiväkorvauksen tekemästään työstä. Kieltäytyminen johtaisi tukien leikkaamiseen. ”Orjatyömarkkinat 100-vuotiaan Suomen häpeä”, ”valtioko yritysten palkkojen maksajaksi”, ”työilmapiiri rapautuu työpaikoilla” jäivät mieleen tyrmistyneistä kommenteista.

Pakko kysyä, minkälaisen ihmiskäsityksen varassa hallitus tekee politiikkaa.

Monet ammattiliittojohtajat ovat olleet jyrkän kielteisiä. Palkattomien työmarkkinoiden luominen sotkee työmarkkinoita ja lisää painetta alentaa palkkoja. Yrittäjäpuolella on kummasteltu hallituksen avokätisyyttä, ja Jari Sarasvuokin on varoittanut yrittäjiä tarttumasta helppoon rahaan, joka voi rapauttaa koko työyhteisön motivaation.

Tuntuu siltä, että hallitus uskoo työttömyyden syynä olevan työtä välttelevä työtön. Häntä pitää patistaa ja pakottaa rangaistuksen uhalla.

Miten on työpaikkojen luomisen laita? Tutkimusta, kehittämistä ja uusia ideoita tarvitaan, mutta juuri niistä hallitus on leikannut. Monenlaista yritystukea on kehitetty, jopa sellaista, jota yritykset eivät haluaisi. Sotu-maksuja on kevennetty. Mutta tuskin yrittäjät uskalsivat unelmoida, että valtio alkaisi maksaa yritysten palkkoja. Siihenhän puhe uudenlaisista työmarkkinoista kuitenkin viittaa: tarjolle tuodaan pienipalkkaisia töitä, joilla ei elä, mutta jotka on pakko ottaa vastaan. Ja nyt tarjotaan ilmaista työvoimaa. Täydentävänä tulona sosiaaliturva ja leipäjonot.

Kristiina Koskiluoma