TYÖSSÄ: Perheneuvolan sosiaalityöntekijä Anne Tuikka

Koen pienen kunnan eduksi sen, että verkostoyhteistyötä on helppoa toteuttaa, koska kaikki toimijat ovat lähellä ja siksi helposti kiinni saatavilla.  

”Nykyisessä työssäni Kainuun hyvinvointialueen perheneuvolan sosiaalityöntekijänä aloitin vuonna 2022, mutta tähän Sotkamon sote-taloon tulin töihin jo vuonna 1983, jolloin valmistuin Kainuun sairaanhoito-oppilaitokselta vastaanotto- ja osastoavustajaksi.  

41-vuotisen sote-urallani olen saanut työskennellä useissa työpisteissä eri työtehtävissä.  

Kun lapset kasvoivat ja jäi itselle aikaa, opiskelin merkonomiksi. Valmistuttuani vuonna 1999 pääsin töihin sosiaalitoimeen toimistosihteeriksi. Lasten aikuistuttua ja lähdettyä opiskelemaan, olin taas tilanteessa, että kaipasin jotain uutta.  

Lopullisen innostuksen sosiaalityön opintojen aloittamiseksi sain ystävältäni hiihtoreissulla Kilpisjärvellä ja vuonna 2017 valmistuin sosiaalityöntekijäksi. Sosiaalityön urani olin aloittanut jo vuonna 2015 aikuissosiaalityössä.  Sosiaalityöntekijäopintoihini liittyy ikimuistoisia kokemuksia. Käytännöt III -jakso ja etnografinen graduni liittyvät Kuhmossa huonossa maineessa olleeseen Piilolankankaan lähiöön ja siellä sijaitsevan lähiötuvan toiminnan kehittämiseen.  

Muutin keväällä 2017 kolmeksi kuukaudeksi lähiöön asumaan. Tuona aikana yhdessä alueen asukkaista kootulla kehittäjäryhmällä, vuokrataloyhtiön asumisneuvojan kanssa sekä monien yhteistyökumppaneiden tuella kehitimme lähiötupatoimintaa. 

Kaupungin vuokrataloyhtiö Terva-asunnot remontoi tilan ja kaupunki työllisti tuvalle tupaemännän. Hän hoitaa lähiötuvan kahviota, josta saa muun muassa aamupalaa ja hävikkiruokaa. Lahjoituksena saimme esimerkiksi ATK-pisteen, biljardipöydän ja sanomalehtiä.  

Edelleenkin käyn tapaamassa naisille perustamamme ” Korkkarit kattoon”-ryhmää. Lähiötuvan toiminta on lisännyt yhteisöllisyyttä. Kun kaupunki uhkasi ajaa toiminnan alas, asukkaat keräsivät adressin, jolla osaltaan varmistui toiminnan jatkuminen. 

Olen aina ollut kiinnostunut kehittämisestä ja kouluttautumisesta. Ennen perheneuvolaan tuloa työskentelin aikuissosiaalityön kehittäjäsosiaalityöntekijänä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimassa ISO SOS -hankkeessa (2018–2019) ja SOSRAKE-hankkeessa (2020–2022).  

Perheneuvolan sosiaalityöntekijän työn koen tähän elämäntilanteeseeni sopivan kuin nappi silmään. Oma elämänkokemukseni, vanhemmuus ja isovanhemmuus rikastuttavat ammatillisuuttani. Tykkään tehdä työtä toimistolla.  

Etätöitä teen hyvin harvoin, sillä en halua viedä työasioita kotiin. Olen kiitollinen siitä, että olen päässyt tekemään monenlaista työtä ja etenkin kehittämistyötä. Työstä saamani kiitos ja arvostus ovat olleet kannustavia. 

Perheneuvolassa työskentelemme lasten, nuorten ja perheiden parissa. Perheneuvolatyöhön tulisi lisätä resursseja, sillä perhetyön avulla on mahdollisuus ennaltaehkäistä ongelmien monimutkaistumista ja syventymistä.  

Tavoitteena on tukea ja edistää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä elämänhallintaa. Annamme ohjausta ja neuvontaa kasvatusasioissa, teemme psykologisia ja sosiaalisia tutkimuksia, annamme perhe-, pari- ja yksilöterapiaa ja toimimme verkostoissa asiakkaiden luvalla.  

Sosiaalialalla työskentelevät näkevät aitiopaikalta asiakkaiden elämän haasteita.

Teemme perheasiain sovittelua ja käräjäoikeuden määräämänä täytäntöönpanosovittelua. Yhteistyötä teemme myös lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lastenneurologian kanssa.  

Meillä on hyvä ja toimiva yhteistyö kaikkien kuntien perheneuvolatyöntekijöiden kesken. Koen pienen kunnan eduksi sen, että verkostoyhteistyötä on helppoa toteuttaa, koska kaikki toimijat ovat lähellä ja siksi helposti kiinni saatavilla.  

Tänä keväänä olemme jalkautuneet verkostolla kentälle esittelemään palveluitamme. Kierrämme Sotkamon ala-asteet yhdessä kunnan ja hyvinvointialueen toimijaverkostolla.   

Työpäiviäni määrittää työyhteisöni läsnäolo. Sotkamon perheneuvolassa työskentelee kolme henkilöä; kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi psykologi. Työskentelemme tiiminä ja työpareina. Voimme toimia tarvittaessa myös toisten kuntien sosiaalityöntekijöiden työparina.  

Kainuun hyvinvointialueella ei ole koulutusmäärärahoja kovin hulppeasti, mutta lyhyempiin koulutuksiin kannustetaan osallistumaan. Omakohtaisesti koen saavani koulutuksista hyviä työkaluja työhöni.  

Esimerkiksi viime vuonna kävin kaksi HUS psykiatrian kehittämää omahoito-ohjelmaa; Pienten lasten omahoito-ohjelman ja Lasten ja nuorten ahdistuksen lyhytinterventio-ohjelman. Työnantajan tarjoama työnohjaus on myös tärkeä työn tukimuoto. 

Eri hyvinvointialueiden kesken on paljon eroja työyhteisön ammattiryhmien määrässä ja myös työntekijöiden eduissa. Meillä Kainuussa etenkin psykologiresurssien vähäisyys on tällä hetkellä haaste. E-passipalveluissa emme ole samanarvoisessa asemassa kaikkien hyvinvointialueiden kesken. 

Omalla ajallani olen jäsen Sotkamon kunnan hyvinvointijaostossa. Me sosiaalialalla työskentelevät olemme aitiopaikalla näkemässä asiakkaiden elämän haasteita.  

Koen tärkeäksi, että sosiaalityöntekijänä voin viedä saamaani tietoa tiedoksi ja huomioitavaksi palveluiden kehittämiseen. Väestön sosiaalinen hyvinvointi vaikuttaa positiivisesti terveyteemme ja eittämättä myös   kansantalouteen.   

Myönteinen asenne, sekä fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ovat asioita, joista ammennan voimaa työhöni. Vapaa-ajallani ulkoilen, käyn fascia methodissa ja vietän aikaa perheen ja seitsemän lapsenlapsen sekä hyvien ystävieni kanssa. 

Kainuu on hyvä paikkaa elää, täällä on kaunis luonto, marjaisat metsät ja edulliset asumiskustannukset. Kotiovelta pääsen suoraan kauniiseen luontoon ulkoilemaan. Vapaa-aikoina käymme mahdollisuuksien mukaan lastemme perheiden luona. Olemme heidän turvaverkostoa ja ilo on meidän puolellamme, kun saamme olla apuna ja tukena.   

Mikäli olet kiinnostunut hyvinvointia edistävästä työstä etkä pelkää haasteita, kannustan hakeutumaan alalle ja jopa kokeilemaan esimerkiksi opintojen käytännön jakson kautta työskentelyä ja asumista Kainuussa.  

Koen, että etenkin meillä pitkän työuran tehneillä, olisi arvokasta tietoa hyödynnettäväksi käytännön jaksoille hakeutuville opiskelijoille.” 

Pekka Moliis