Eduskunta hyväksyi työsopimuslakiin muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2017. Muutokset koskevat etenkin määräaikaista työsopimusta, koeaikaa ja takaisinottovelvollisuutta.
Työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla perusteltu syy. Työsopimuslakiin lisättiin kuitenkin vuodenvaihteessa säännös, joka antaa mahdollisuuden määräaikaisen työsopimuksen tekemisen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä.
Työsopimus voidaan tehdä vuodesta 2017 lähtien määräaikaisena sillä perusteella, että palkattava henkilö on työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Alle kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhtäjaksoisuutta.
Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantaja ja työntekijä voivat tehdä kolme määräaikaista sopimusta ilman perusteltua syytä, kunhan niiden yhteenlaskettu kesto on enintään vuosi.
Koeajan pidennys
Aiemman työsopimuslain mukaan työsuhteen alussa voitiin sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa sopimus voitiin molemmin puolin purkaa työsopimuslaissa säädetyistä perusteista riippumatta. Mikäli työnantaja järjesti työntekijälle erityisen yli neljän kuukauden yhtäjaksoisen työhön liittyvän koulutuksen, voitiin koeaika sopia kuuden kuukauden pituiseksi.
Lakimuutoksen myötä koeaika voidaan sopia kuuden kuukauden pituiseksi. Työnantaja voi pidentää koeaikaa, jos työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaan takia ollut poissa työstä. Koeaikaa voidaan pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.
Kalenteripäiviä laskettaessa huomioidaan kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät, mukaan lukien vapaapäivät. Vaikka työntekijä olisi työkyvytön tai perhevapaalla, ei sellaisia päiviä huomioida, joina työntekijä on ollut työkyvyttömyydestään tai perhevapaastaan huolimatta töissä.
Jos työsopimus on tehty ennen 1.1.2017, koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen sovelletaan vanhaa lakia.
Jos esimerkiksi työntekijän kuuden kuu- kauden pituinen koeaika on alkanut 15.2.2017 ja koeajan on siten ollut tarkoitus päättyä 14.8.2017. Työntekijä on ollut poissa työstä sairauden vuoksi 2.3.–31.3.2017 eli 30 kalenteripäivää. Työnantajalla olisi oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella. Koeaika päättyisi 14.9.2017.
Jos työntekijän kuuden kuukauden pituinen koeaika on alkanut 15.2.2017 ja koeajan on siten ollut tarkoitus päättyä 14.8.2017. Työntekijä on ollut poissa työstä työkyvyttömyyden vuoksi 20.7.–21.8.2017 eli yhteensä 33 päivää. Työkyvyttömyysjaksosta kohdistui koeaikaan kuitenkin vain 27 kalenteripäivää. Työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa.
Takaisinottovelvollisuuden kesto lyheni
Työsopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.
Takaisinottovelvollisuus ei ulotu työntekijöihin, joiden työsopimus on päättynyt määräaikaisen työsopimuksen määräajan päättymisen, koeaikapurun tai henkilökohtaisen irtisanomisperusteen johdosta.
Takaisinottovelvollisuuden kesto lyheni lakimuutoksen myötä neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut 12 vuotta keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä, on takaisinottovelvollisuuden kesto kuitenkin kuusi kuukautta.
Tuomas Hyytinen
työmarkkinalakimies
Talentia
