Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen kuuluu kaikille työyhteisössä

Yli 100 000 palkansaajaa kokee kiusaamista työpaikallaan. Kiusaaminen on pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Yleisimmin kiusaaja on yksi tai useampi työtoveri ja toiseksi yleisimmin lähiesimies.

Pitkään jatkuneen kiusaamiskokemuksen seuraukset voivat olla hyvin vakavat. Niistä aiheutuvat kustannukset saattavat nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Työterveyslaitos toteutti vuosina 2014−2016 tutkimus ja kehittämishankkeen Kohti sopuisaa työyhteisöä (Sopuisa). Sen tarkoituksena oli selvittää, millaiset työyhteisön toimintatavat tai kulttuuri ovat yhteydessä työpaikkakiusaamiseen tai haittaavat sen puheeksi ottamista ja siihen puuttumista.

Hankkeen kuluessa myös tuettiin työyhteisöjä ja esimiehiä luomaan sellaista työpaikkakulttuuria, jossa kiusaamiselle ja epäasialliselle käyttäytymiselle asetetaan nollatoleranssi. Sopuisan tutkimuksen mukaan kiusaamista havaitsee omassa työyhteisössään 30−60 prosenttia työntekijöistä. Kaksi kolmesta kertoi haluavansa pysytellä tilanteesta ulkopuolisena, jos havaitsee epäasiallista kohtelua tai kiusaamista.

Vain yksi neljästä oli puuttunut tilanteeseen ja pyytänyt epäasiallisesti käyttäytyvää lopettamaan. Toisaalta noin joka toinen kertoi tarjonneensa apua epäasiallisesti kohdellulle ja puolustaneensa häntä ääneen kaikkien kuullen.

Kiusaaminen pilaa ilmapiirin

Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavainen muistuttaa, että työpaikkakiusaaminen ja siihen puuttuminen on koko työyhteisön yhteinen asia.

− Sellainen ajattelutapa, että kiusaaminen on asianosaisten oma ongelma, eikä kuulu muille, vahvistaa osaltaan kiusaamista sallivaa kulttuuria. Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen haittaavat kaikkien työntekijöiden viihtyvyyttä ja työmotivaatiota.

On siis kaikkien työyhteisön jäsenten vastuulla ottaa asia puheeksi, jos itseä tai työkaveria kohdellaan huonosti. Työturvallisuuslain mukaan työantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin saatuaan tiedon häirinnästä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä työpaikalla.

Jos esimies käyttäytyy epäasiallisesti, kerrotaan asiasta hänen esimiehelleen. Jos siitä ei ole apua, viedään asia henkilöstöhallintoon, jos organisaatiolla sellainen on. Apua voi hakea myös työpaikan luottamusmieheltä, työsuojelusta tai työterveyshuollosta.

Kiusaamisen tai epäasiallisen kohtelun kokeneen kannattaa ensin yrittää ottaa asia puheeksi henkilön kanssa, jonka käytöksen hän on kokenut loukkaavaksi. Kalavainen muistuttaa, että joskus saattaa olla kysymys myös väärinkäsityksestä, jos ihmisillä on hyvin erilainen tapa ilmaista asioita. Jos henkilöä syytetään kiusaajaksi, se leimaa hänet hyvin nopeasti, vaikka kysymys olisi väärinkäsityksestä.

Jos itse ei pysty aloittamaan keskustelua, kannattaa asiasta puhua omalle esimiehelle. Esimies on aina ensisijaisesti vastuussa kiusaamiseen puuttumisesta.

Esimies on aina ensisijaisesti vastuussa kiusaamiseen puuttumisesta.

− Puuttuminenhan ei tarkoita syyttelyä vaan asiallista pohdintaa, kuinka tilanteeseen saadaan parannus.

Työyhteisöissä olisi hyvä keskustella siitä, millaista käyttäytymistä ja toimintatapoja suvaitaan ja kuinka suhtaudutaan mahdolliseen kiusaamiseen. Tällaisia tilanteita varten on hyvä laatia selvät toimintaohjeet, jotta kaikkien − myös esimiehen − olisi helpompi toimia.

Kunta-alalla yleisintä

Epäasialliseen kohteluun ja vastuuttomaan käyttäytymiseen saattavat johtaa muun muassa pitkään jatkunut kiire työpaikalla sekä tilanteet, joissa työntekijät joutuvat epäterveesti kilpailemaan keskenään. Siihen altistaa myös sattumanvarainen ja arvaamaton johtaminen. Jos esimiehen toimintaa ei voida ennakoida tai hänellä on suosikkijärjestelmä, työntekijät eivät ole tasevertaisia ja joutuvat ratkomaan asioita keskenään.

− Vaikka kiusaamisesta puhutaan julkisuudessa paljon, ei työpaikkakiusaaminen ole kuitenkaan hyvin yleistä. Sen seuraukset voivat kuitenkin olla kiusatulle hyvin vakavat, sanoo Susanna Kalavainen.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kiusaamista ja epäasiallista kohtelua on kunta-alalla enemmän kuin valtion tai yksityisten alojen työyhteisöissä. Kuntaalan tutkimuksen mukaan joillakin työpaikoilla jopa 25 prosenttia työntekijöistä on kokenut epäasiallista kohtelua, mutta on myös työyhteisöjä, joissa sitä ei ole esiintynyt ollenkaan.

− Saattaa olla, että kunta-alalla esimiehet eivät puutu asiaan yhtä paljon kuin muualla. Lisäksi kunta-alalla on paljon muun muassa sosiaali-, terveys- ja opetusalan työpaikkoja, joissa kiusatuksi tulemisen kokemuksia on muita aloja enemmän.

Työterveyslaitoksen työryhmä on koonnut hankkeessa kehitetyistä materiaaleista työyhteisöjen avuksi verkkosivut, jotka tarjoavat kattavasti tietoa työpaikkakiusaamisesta ja ohjeita sen käsittelemiseksi. Lisäksi sivuilla on tulostettavissa Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä -työkirja, jota voi käyttää apuna työyhteisön vuorovaikutuksen parantamiseksi. Työkirja koostuu kuudesta osiosta eli askeleesta, joita voidaan yhdessä käydä läpi halutussa järjestyksessä.

− Jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua, olisi hyödyllistä laittaa ohjeet kuntoon, keskustella toivotusta työkulttuurista, rohkaista ihmisiä ottamaan asioita esille sekä tukea esimiehiä puuttumaan tilanteisiin napakasti ja rakentavasti, Susanna Kalavainen sanoo.

Iita Kettunen