– Kaikki ihmiset ovat hankalia jollain tapaa, ja niin saa ollakin. Muuten maailma olisi tylsä paikka elää, sanoo Vesa Nevalainen. Kuva: Jyrki Komulainen.
Valittaako työtoverisi asiasta kuin asiasta? Ampuuko hän alas kaikki ideasi? Saatat olla tekemisissä hankalan ihmisen kanssa, sanoo Vesa Nevalainen.
Psykologit Vesa Nevalainen ja Satu Kaski käsittelevät aihetta kirjassaan Ikävät ihmiset — kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa. He kertovat, millaisia ikävät ihmiset ovat ja miten heistä tulee sellaisia. Kirjassa annetaan lisäksi keinoja siihen, miten hankalia tyyppejä voi sietää.
Hankalat tyypit saavat olon tuntumaan ikävältä ja heitä haluaa vältellä. Hankala ihminen voit olla myös sinä itse.
– Kaikilla ihmisillä on huonoja piirteitä. Ihmistä pidetään hankalana silloin, kun jokin hänen ominaisuutensa painottuu niin, että se haittaa muita, Vesa Nevalainen sanoo.
– Hankalia tyyppejä on monenlaisia. Esimerkiksi pedantti ihminen takertuu yksityiskohtiin. Itsekeskeiset tyypit eivät ota muita huomioon. Manipuloija saattaa usuttaa ihmiset toistensa kimppuun, eikä hän välttämättä jää siitä koskaan kiinni.
Muita hankalia tyyppejä ovat muun muassa drama queenit, marttyyrit ja heidän lähisukulaisensa, kaikesta kaiken tietävät besserwisserit. Moni tuntee lähipiiristään yltiöoptimistin, jolle elämä on ainaista päivänpaistetta, tai vastaavasti kaiken synkkänä näkevän pessimistin. Hermoja rassaavat myös helposti loukkaantuvat herkkänahkaiset tai riidankylväjät.
Joillakin voi olla monta ikävää piirrettä, jotka ärsyttävät muita. Toisaalta ihmiset ajattelevat toisistaan eri tavalla: yksi on toisen mielestä ärsyttävä, toisen mielestä taas ei.
Hankalan ihmisen kanssa voi yrittää oppia tulemaan toimeen.
– Esimerkiksi taistelija-ihmistyyppi jakaa mielipiteitä. Taistelija löytää aina jonkin pahan asian, jota vastaan hyökätä. Hän pyrkii parantamaan maailmaa, mikä on hieno ominaisuus ja jota moni arvostaa. Toisaalta osa ihmisistä haluaa edetä hitaasti ja vaikuttaa asioihin rauhallisesti, hyökkäämättä. Heille taistelija saattaa olla kiusankappaleena, Nevalainen sanoo.
Harva tajuaa olevansa hankala
Nevalainen kertoo, että hankala ominaisuus kehittyy ajan saatossa. Tie ikäväksi ihmiseksi alkaa usein jo lapsena ja muovautuu huippuunsa aikuisena, ellei suuntaa katkaista.
– Ihmiset eivät välttämättä tiedosta, että ovat hankalia. Yleensä he ajattelevat tekevänsä hyvää ja auttavansa. Vain harva on tarkoituksella ikävä muille, Nevalainen sanoo.
– Ihmisen huonon ominaisuuden voi ottaa hänen kanssaan puheeksi ja katsoa, miten se vaikuttaa. Työpaikoilla voi yhdessä miettiä, mitä hankalan ihmisen kanssa pitäisi tehdä.
Viime kädessä apua voi pyytää esimieheltä tai työnohjaajalta.
– Ei pidä silti kuvitella, että muutos tapahtuu silmänräpäyksessä. Ihmisen huono ominaisuus kehittyy vuosien ajan, joten se muuttuu hitaasti.
Ihmisen pitää myös haluta muuttaa käyttäytymistään. Tilannetta on vaikea parantaa, jos hankala tyyppi ei ota palautetta kuuleviin korviinsa. Epätoivoisimmillaan kollegat päätyvät vaihtamaan työpaikkaa, jos muu ei auta.
Mitä voi tehdä, jos huomaat, että olet hankala tyyppi? Nevalaisen mukaan paljon auttaa jo se, että asian hyväksyy. Sen jälkeen omaa käyttäytymistään voi muuttaa vähitellen.
– Aluksi kannattaa testata pientä asiaa, jonka teet toisin kuin yleensä. Tuntuuko maailmanlopulta, jos toimit eri tavalla? Samalla voit tarkastella, huomaavatko ihmiset käytöksesi muutoksen. Suhtautuvatko he sinuun myönteisemmin kuin ennen?
Nevalainen ei kuitenkaan suosittele kysymään ihmisiltä suoraan, ovatko he kiinnittäneet huomiota käyttäytymisesi muuttumiseen. Ennemminkin kannattaa itsekseen kokeilla erilaisia toimintatapoja ja seurata, miten ihmiset niihin suhtautuvat.
Mitä voi tehdä, jos huomaat, että olet hankala tyyppi?
Hankalista ihmisistä haittaa ja hyötyä
Työpaikalla hankala ihminen vaikuttaa helposti työilmapiiriin. Kun ihmissuhteet ovat tulehtuneet, heijastuu se työn tekemiseen. Hyvässä työilmapiirissä yleensä yhteistyökin sujuu. Pahimmillaan hankala tyyppi aiheuttaa sen, että työyhteisö joutuu vaikeuksiin.
– Työpaikalla saattaa olla tyyppi, joka aina marmattaa hulluista ideoista. Juuri se hullu idea voi kuitenkin pelastaa työyhteisön. Nokialle kävi ehkä näin. Ideat katosivat, ja sitten menikin koko puhelinbisnes, Nevalainen pohtii.
Erityisen ongelmalliseksi asian tekee se, jos pomo on hankala. Esimerkiksi liian pedantti pomo haluaa hioa tuotetta täydellisyyteen asti, jolloin se ei koskaan tule valmiiksi. Toisaalta Nevalainen korostaa, että esimieheen liitetään lähtökohtaisesti kielteisiä piirteitä, vaikka siihen ei olisi aina aihetta.
Ikävistä ihmisistä voi olla hyötyä työyhteisölle. Kaikki kielteisinä pidetyt ominaisuudet toimivat hyvin joissakin tilanteissa.
– Lähden mieluummin pedantin kuin huithapelin lentokapteenin kyytiin. Tai kun ihminen saa ensiapua, ei auttajan ole hyvä olla liian empaattinen, sillä hänen on pystyttävä toimimaan nopeasti. Tällöin auttajan itsekeskeisyys voi olla hyvä ominaisuus hengen pelastamisen kannalta.
– Tärkeintä olisi tiedostaa oma huono ominaisuutensa, oppia säätämään sitä ja saada se yhteiseen hyötykäyttöön, Nevalainen sanoo.
