Varhaiskasvatuksen ammattilaisia motivoi työn merkityksellisyys ja ihmisläheisyys, osoittaa Talentian työolobarometri.
Suurimmat ongelmat varhaiskasvatuksessa liittyvät työoloihin ja niistä johtuvaan työn kuormittavuuteen. Omaa alaa ei myöskään nähdä vetovoimaisena. Ratkaisut edellyttävät työolojen kuntoon laittamista.
– Ongelmat sijaisten saamisessa kuormittavat paitsi esihenkilöitä, myös koko työyhteisöä. Asia voitaisiin ratkaista pysyvin sijaisratkaisuin, kuten vakituisten kiertävien lastenhoitajien tai sijaisrekisterien ja -järjestelmien avulla, Talentian erityisasiantuntija Anne Rytilahti esittää.
Tiedot selviävät Talentian keväällä 2024 ensimmäistä kertaa toteuttamasta työolobarometrista, johon vastasi 455 varhaiskasvatuksessa työskentelevää talentialaista.
Heistä 67 prosenttia kertoo työnsä keskeisimmäksi haasteeksi sijaisten saamisen. Vastauksissa korostuvat myös puutteelliset työtilat ja työvälineet, suuri kuormitus sekä kohtuuton työmäärä.
– Monessa kunnassa lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen on noussut, jolloin joudutaan turvautumaan tilapäisiin työtilaratkaisuihin. Monissa päiväkodeissa kärsitään sisäilmaongelmista. Työvälineistä ja -materiaaleista on myös talouspaineiden vuoksi säästetty, mikä näkyy kyselyn vastauksissa, Rytilahti sanoo.
Työoloihin liittyvien ongelmien seurauksena varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat paljon työstä johtuvaa stressiä, väsymystä ja henkistä kuormitusta. Työpäivän aiheuttamasta rasituksesta palaudutaan huonosti. Alanvaihtoa miettii 47 prosenttia.
– Työ on todella intensiivistä ja taukojen pitäminen usein hankalaa. Pohdinnat alanvaihdosta ovat suora seuraus työssä koetuista ongelmista, Anne Rytilahti vahvistaa.
Alaa ei nähdä vetovoimaisena
Vastaajista 88 prosenttia ei näe alansa työtä vetovoimaisena. Alle puolet kertoo olevansa motivoitunut jatkamaan nykyisessä työtehtävässään 3–5 vuoden ajan.
– Työolojen kuntoon laittaminen lisäisi alan vetovoimaisuutta ja työntekijöiden motivaatiota jatkaa työssään, Rytilahti huomauttaa.
Jopa 81 prosenttia vastaajista kertoo alan suurimmaksi kehittämiskohteeksi kilpailukykyisen ja työn vaativuutta vastaavan palkkauksen. Pysyvät, valtakunnalliset ratkaisut työoloihin vaativat toimenpiteitä päättäjiltä.
– Tilanteen kokonaisvaltainen parantuminen edellyttää riittävää, pysyvää ja kelpoista työntekijäresurssia, mikä puolestaan vaatii palkkauksen kuntoon laittamista, koulutusmäärien nostamista ja henkilöstön työhyvinvoinnin varmistamista. Vastauksissa nousee esiin myös tarve pienempiin lapsiryhmiin, joissa huomioidaan paremmin lasten tuen tarpeet, Rytilahti sanoo.
Mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen tulee myös parantaa. Talentian tavoitteena ovat joustavat opintopolut varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja esiopetusta antavan varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin.
– Myös hallitusohjelman kirjauksen mukainen varhaiskasvatuksen sosionomi (YAMK) -kelpoisuus päiväkodin johtajan tehtäviin tulee toteuttaa, Rytilahti jatkaa.
Kyselyyn vastanneista 48 prosenttia kertoo, että arvokkaaksi ja merkitykselliseksi koettu työ kannustaa jatkamaan alalla. Vastaajia motivoi työn ihmisläheisyys ja myönteinen vaikutus asiakkaan elämään. Palkitsevaksi koettiin myös pysyvä työpaikka, asiakastyö ja hyvä työilmapiiri.
– Vastaajista 70 prosenttia kertoo olevansa onnellinen työskennellessään sosiaalialan asiantuntijana. Ehdottoman myönteistä on myös se, että 60 prosenttia on työstään ylpeä, Rytilahti painottaa.
Keva: Työkykyä tuettava suunnitelmallisella johtamisella
Eläkevakuuttaja Kevan julkaisemasta varhaiskasvatuksen toimialakatsauksesta selviää, että työkyvyttömyysriski on korkein lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä.
Varhaiskasvatuksen opettajilla yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ovat mielenterveyshäiriöt. Riski kasvaa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen ja on suurin yli 55-vuotiailla.
Varhaiskasvatuksessa työskentelevillä on paljon sairaudesta johtuvia poissaoloja, jotka lisäävät heidän riskiään siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Poissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, ja niitä on eniten alle 30-vuotiailla.
– Alle 30-vuotiaiden kokemus omasta henkisestä työkyvystä on myös heikentynyt, kertoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen Kevan tiedotteessa.
Ratkaisuksi Pekkarinen esittää työkyvyn suunnitelmallista johtamista ennakoiden ja tietoon perustuen kaikissa työuran vaiheissa ja elämäntilanteissa. Tähän tulee sitoutua ylintä johtoa myöten. Nuorten perehdyttämiseen, johtamiseen ja tukeen tulee hänen mukaansa panostaa.
Alalla on katsauksen mukaan myös monia voimavaratekijöitä. Henkilöstö pitää työtään vaikuttavana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä.
– Työntekijöiden osaaminen on vankkaa, ja työyhteisöt ovat heille selkeä voimavara, sanoo Pekkarinen.
keva.fi
Hyvillä käytännöillä kohti sujuvaa arkea
Työturvallisuuskeskuksen Varhaiskasvatuksen henkilöstön työssä jaksaminen tuki -hanke tukee varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvointia ja työssä jaksamista ratkaisukeskeisin menetelmin.
Hankkeessa tuotetaan materiaalia, jonka avulla työyhteisö voi yhdessä parantaa työssä jaksamistaan. Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana TTK:n lisäksi Keva ja alan ammattiliittoja, kuten Talentia.
Tammikuussa 2024 toteutettu #VakanSujuvaArki -kampanja nosti esille ja jakoi hyväksi havaittuja käytänteitä muiden varhaiskasvatuksen työpaikkojen kanssa.
Kampanjaan osallistuneiden alan toimijoiden vastauksissa korostuivat yhteistyö ja avunanto, vuorovaikutus, pedagogiset ratkaisut, työjärjestelyt, johtaminen, työn tauotus, hyvät sijaisjärjestelyt, vuorovaikutus ja yhteisen keskustelun tärkeys sekä oman perustehtävän selkeys.
ttk.fi
Yhteistyössä yksityistä varhaiskasvatusalaa kehittämässä – alalle oma työehtosopimus
Laadukas varhaiskasvatus rakentaa osaamisen perustaa koko sivistysalalle ja luo pohjan lapsen oikeuksien toteutumiselle.
Yksityisellä varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli osana varhaiskasvatuspalvelujen tuottamista tarjoten perheille monipuolisia ja laadukkaita palveluita.
Yksityisen varhaiskasvatusalan edellytysten vahvistamiseksi Sivista, JHL, SuPer ja Talentia tiivistävät yhteistyötään ja neuvottelevat alalle työehtosopimuksen.
– Lähdemme innolla kehittämään yksityistä varhaiskasvatusalaa yhteistyössä palkansaajaliittojen kanssa. Toivomme yhteistä vaikuttamista myös alan resurssien puolesta, jotta erilaisten ja eri puolella Suomea toimivien päiväkotien toimintaedellytykset ovat kunnossa, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
– Varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit sekä johtajat tekevät laadukasta ja merkittävää työtä yksityisellä varhaiskasvatusalalla. On hienoa, että pääsemme kehittämään alaa yhdessä, puheenjohtaja Jenni Karsio Talentiasta iloitsee.
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström puolestaan kertoo, että yksityisen varhaiskasvatusalan ammattilaiset ovat JHL:ssä kasvava ammattiryhmä.
– On hyvä muistaa, että esim. lastenhoitajilla on laaja-alaisen koulutuksensa myötä paljon kasvatusalan osaamista, jota kannattaa hyödyntää nykyistä enemmän.
Myös SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola iloitsee yhteistyöstä.
– Lastenhoitajien rooli varhaiskasvatuksessa on merkittävä, ja alan veto- ja pitovoimasta on tärkeää pitää huolta.
Yksityinen varhaiskasvatusala työllistää noin 10 000 palkansaajaa.
Suomessa asuvista lapsista noin 20 prosenttia on yksityisissä päiväkodeissa, eli vuosittain reilut 40 000 lasta saa varhaiskasvatusta yksityisesti järjestetyissä varhaiskasvatuspalveluissa.
Alalla ei kuitenkaan aikaisemmin ole ollut omaa työehtosopimusta, vaan toimijat ovat olleet mm. yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä.
Maria Niemiharju
