Työntekijöiden asianajaja 

Helsingin kaupungin aikuissosiaalityön päällikkö Henna Niirasen mielestä jokaisen pitäisi tietää mitä sosiaalihuollossa tehdään. Sen vuoksi hän palkitsee alaisiaan mediatyöstä. 

Kallion monikerroksinen virastotalo Helsingin Kalliossa on syksyisenä iltapäivänä hiljainen. Kokoushuoneen ikkunoista aukeaa kaunis näkymä Eläintarhanlahdelle, jossa kaupungin aikuissosiaalityön päällikkö Henna Niiranen kertoo pitävänsä välillä kävelytapaamisia.  

– Pääsääntöisesti olen virastotalolla ja Haagan toimipisteessämme. En juuri tee etätöitä. Mielestäni esihenkilön on oltava läsnä alaisilleen ja siksi tapaan lähijohdettaviani säännöllisesti myös ex tempore livenä, hän kertoo. 

Niiranen vastaa Helsingin aikuissosiaalityöstä kolmen muun päällikön kanssa. Oman alueyksikön lisäksi jokaisella päälliköllä on johdettavana ja kehitettävänä erilaisia kaupunkitasoisia palveluita. Niirasen vastuulle kuuluvat työhön kuntouttavat palvelut kuten TYP-sosiaalityö, kuntouttava ja vammaisten henkilöiden työtoiminta, työkykyselvitys, sosiaalinen kuntoutus sekä sosiaalityön palveluista etsivä lähityö ja tilapäinen asuminen.  

Työntekijöitä Niirasella on noin 330, ja 18 johtavina sosiaalityöntekijöinä ja sosiaaliohjaajina, työtoiminnan johtajina sekä suunnittelijoina ja projektipäälliköinä työskentelevää lähijohdettavaa.  

Asiakastyötä Niiranen ei tee.  

– Työntekijät ovat minun asiakkaitani. Esihenkilön tehtävänä on toimia työntekijöiden asianajajana, hän kertoo. 

Yksi syy Niiraselle hakeutua johtotehtäviin oli mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista johtamista työntekijät saavat. Oppia johtamiseen Niiranen on saanut paitsi omilta esihenkilöiltä ja kollegoilta myös erilaisista koulutuksista. Apuna työssä on Helsingin kaupungin valmentavan johtamisen toimintamalli.  

– Johtamisella on suuri vaikutus työssä viihtymiseen. Minulla on ollut työurani aikana todella hyviä esihenkilöitä ja nykyinen pomoni on huippu. 

Johtajan oltava johdonmukainen ja tasapuolinen

Tärkeimmiksi johtajan ominaisuuksiksi Niiranen mainitsee johdonmukaisuuden, tasapuolisuuden ja turvallisuuden. Sekä avoimuuden ja luovuuden. 

– Luovuus on työelämän uusi musta.  

Luovuudella Niiranen tarkoittaa arjen luovuutta, jota tarvitaan pienten, konkreettisten asioiden ratkaisemiseen.  

– Se voi esimerkiksi tarkoittaa, miten ratkaista aikatauludilemmat, Niiranen havainnollistaa.  

Riittävän hyvä on tarpeeksi.

Luovuus ja avoimuus sekä kokeiluun kannustava toimintakulttuuri syntyvät keskustelemalla.  

Avoimuus näkyy Niirasen työssä esimerkiksi siinä, että osa esihenkilökokouksista on säännöllisesti avoimia koko henkilökunnalle. Esihenkilön oma esimerkki on myös oleellista, Niiranen muistuttaa. Kun hän itse visioi, kehittää ja kokeilee, antaa se muillekin viestin, että näin voi toimia. Avoimuus tarkoittaa myös sitä, että epäonnistuminen sallitaan. 

– Esihenkilön pitää avoimesti kertoa, jos itse ei ole ihan parhaalla mahdollisella tavalla onnistunut, Niiranen kertoo.  

Niirasen mielestä on tärkeää miettiä myös, mitä itse esihenkilönä tuo vuorovaikutustilanteeseen.  

– Oli se sitten johtamistilanne, keskustelu tai kehittäminen, yritän miettiä, mitä tulee paikalle, kun minä tulen paikalle: 

Tulenko optimisesti, innostuneesti ja kannustavasti? Vai kuormitanko muita omalla asenteellani?  

Hän kertoo vaativansa itseltään ja alaisiltaan paljon. 

– Enemmän kyllä itseltäni kuin muilta.  

Täydellisyyteen ei hänen mielestään kuitenkaan tarvitse pyrkiä.  

– Meillä on todella taitavia ja tunnollisia työntekijöitä, jotka tekevät töitä välillä liiankin paneutuvasti. Joskus pitäisi ajatella, että riittävän hyvä on tarpeeksi. Hyvin harvassa asiassa on mahdollista saavuttaa täydellisyyttä.  

Niirasen mielestä riittävän hyvään pyrkiminen vähentää henkistä painetta.  

– Silloin saavutetaan usein myös parempia lopputuloksia, hän huomauttaa. 

Tärkeää vaikuttaa valtakunnallisesti

Toiseksi syyksi johtajaksi hakeutumiselle Niiranen mainitsee halun vaikuttaa sosiaalihuollon asiakkaiden palveluiden laatuun. Myös vaikuttaminen valtakunnallisesti on Niiraselle tärkeää.  

Aikuissosiaalityö oli lähellä Niirasen sydäntä jo opiskeluaikana. Ensin tavoitteena oli ura varhaiskasvatuksen opettajana. Päiväkotityöhön hän oli tutustunut työskennellessään lukion jälkeen päiväkotiapulaisena. Harjoittelu aikuissosiaalityössä Itä-Helsingissä vei kuitenkin mennessään. 

– Tajusin, että aikuissosiaalityö on minun juttuni, Niiranen kertoo.  

Valmistuttuaan sosionomiksi vuonna 2005 Niiranen sai viran sosiaaliohjaajana sosiaaliturvan tiimistä. Samaan aikaan hän opiskeli avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä ja aikuiskasvatusta, ja mietti sosiaalityön opintoja. Ovet yliopistoon aukesivat 2011. Sosiaalityöntekijäksi Niiranen valmistui vuonna 2016. 

– Työskentelin sosiaalityöntekijän sijaisena ja opiskelin työn ohessa. Gradua varten sain palkallisen kolmen kuukauden opintovapaan, hän kertoo.  

Sosiaalipalveluilla tärkeä rooli yhteiskuntarauhan turvaamisessa.

Helsingin kaupungilla käytössä olevan palkallisen opintovapaan ehtona on, että opiskelija sitoutuu työskentelemään kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen kyseisissä tehtävissä. Valmistuttuaan Niiranen työskenteli sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen johtavana sosiaalityöntekijänä. Vuoden 2019 alusta hänet valittiin nykyiseen virkaansa.  

Aikuissosiaalityössä häntä kiehtoo sen laaja-alaisuus ja monipuolisuus.  

– Urani alussa olin valtavan innostunut talouden ja sosiaaliturvan teemoista. Nyt kun kokemusta on kertynyt enemmän, näen asiat laajemmin. Aikuissosiaalityössä on monia eri ulottuvuuksia, jotka liittyvät asumiseen, perheisiin, työllisyyteen, päihteisiin tai esimerkiksi väkivaltaan, Niiranen kertoo.  

Hän muistuttaa, että aikuissosiaalityö ja peruspalvelut ovat parasta ennaltaehkäisevää lastensuojelua. 

Yksilötasoa laajempaa merkitystä

Niiranen on ottanut missiokseen lisätä aikuissosiaalityön tunnettuutta. 

– Haluan, että jokainen kaduntallaaja tuntee sosiaalisen kuntoutuksen palvelut yhtä hyvin kuin lastensuojelun.  

Asialla on yksilötasoa laajempaa merkitystä.  

– Päättäjien ja kansalaisten pitää tiedostaa paremmin, miten iso merkitys sosiaalipalveluilla on yhteiskuntarauhan turvaamisessa, Niiranen painottaa.  

Tunnettuuden lisäämiseksi Niiranen kannustaa alaisiaan rakenteelliseen työhön. Siihen on varattu 5–10 prosenttia sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työn vaativuuden arvioinneissa. Rakenteellisesta työstä myös palkitaan. Helsingin kaupunki käyttää vuonna 2023 yhden prosentin vuoden palkkasummista työntekijöiden kertapalkitsemiseen.  

 – Yksikön päällikkönä minä vastaan budjetista, ja myös palkitsemisesta. Lähiesihenkilöillä on kullakin oma palkitsemisbudjettinsa. Palkitsemista tapahtuu mm. erinomaisten työsuoritusten, vastuunottamisen, joustavuuden, kehittämistekojen, rakenteellisen sosiaalityön ja yhteisen työhyvinvoinnin edistämisen perusteella. 

Erityisen tärkeänä Niiranen pitää mediatyötä. Hän palkitsee alaisiaan kaikista mediaesiintymisistä, mielipide- ja blogikirjoituksista ja aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa.  

– Palkkiot ovat noin 200–300 euroa, maksimissaan 500. Palkitseminen voi olla myös vapaapäiviä, yhteisiä tilaisuuksia, ruokailua tai pientä tekemistä, kertoo Niiranen.  

Mediassa voivat esiintyä Niirasen työntekijöistä kaikki, ei pelkästään esihenkilöt.  

– Saamme paljon haastattelupyyntöjä eri medioilta. Minun mielipiteeni on, että kaikkiin osallistutaan. Jos me emme kerro näkemystämme, kertoo sen joku muu meidän puolestamme. Meidän sosiaaliohjaajamme ja sosiaalityöntekijät ovat olleet esimerkiksi aamutelevision suorissa ohjelmissa mukana. 

Sosiaalinen media tärkeä vaikuttamiskanava

Sosiaalisen median Niiranen näkee merkittävänä. Hän on ollut perustamassa useita sometilejä ja järjestänyt alaisilleen koulutusta. Viestintätoimiston ohjauksessa työstetty sosiaalisen median strategia tehtiin yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työntekijät ylläpitävät yhteensä kuutta Instagram-tiliä Nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä, ja useampaa Facebook-tiliä. 

– Kaikkien ei tietenkään tarvitse sometyötä tehdä. Ja muustakin rakenteellisesta työstä kuin mediatyöstä palkitaan, Niiranen huomauttaa. 

Kukaan ei ole ikinä valmis.

Niirasen alaisuudessa työskentelee lisäksi yksi sosiaaliohjaaja, joka tekee pelkästään sometyötä ja etsivää työtä digiympäristöissä.  

– Tämä on käsittääkseni ainoa tämäntyyppinen vakanssi Suomessa.  

Taustatukea viestintätyöhön he saavat tarvittaessa Sotepe-toimialan viestintäyksiköltä. 

Aina voi oppia uutta

Jatkuva kehittäminen on Niiraselle työn suola.  

Yksi viimeisimmistä kehittämiskohteista on sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli, jota on kehitetty osana Tulevaisuuden Sote-keskus -hanketta. Kehittämistyöstä ovat vastanneet lännen aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen työntekijät. 

– Harvemmin mikään uusi asia on kenenkään yksittäisen esihenkilön tai työntekijän timantti. Työtä tehdään aina yhdessä ja kehittämistyö tapahtuu porukassa, Niiranen muistuttaa.  

Hyväksi johtajaksi tullakseen ihmisen pitää tuntea itsensä hyvin, Niiranen kertoo. 

– Ja pyrkiä kehittymään, kehittämään ja oppimaan jatkuvasti uutta.  

Kaikista tärkeintä nykyisessä työssään Niiraselle on olla tarvittaessa lähijohdettaviensa tukena.  

– Minä luotan heihin. Jokainen heistä on omalla tavallaan erinomainen työssään. Haluan varmistaa, että he saavat sitä tukea ja apua mitä tarvitsevat ja voivat tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Ja, että he kokevat työn iloa ja voivat työssään hyvin. Työn ilo ja osaaminen siirtyy johtamisen kautta tiimeihin ja siten myös asiakastyöhön.  

Nyt Niiranen on hakemassa lisäoppia johtamiseen Aalto yliopiston EMBA-johtamisvalmennuksesta. 

– Kukaan ei ole ikinä valmis. Jokainen voi oppia jotain uutta joka päivä.

Hanna-Mari Järvinen