Työnsä osaavalle ei voi tehdä epäpätevyysalennusta

Työelämän sopimukset ja sosiaalihuollon asiakasturvallisuus voi olla mutkikas kokonaisuus. Tämä on huomattu Talentian työelämäyksikössä, jossa on neuvottu epäpätevyysalennuksen oikaisua jälkikäteen hakevia jäseniä.

Parhaillaan moni kunnassa tai kuntayhtymässä työskennellyt hakee jälkikäteen tai harkitsee hakevansa oikaisua virheellisesti tehtyyn epäpätevyysalennukseen. Oikaisua haetaan sillä perusteella, että epäpätevä työntekijä on tehnyt vastaavia töitä kuin kelpoiset työntekijät ja suoriutunut tehtävistään.

Oikeuden hakea oikaisua antaa vuonna 2012 tehty muutos Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES II Luku 9§). Sen perusteella pelkän puuttuvan tutkinnon vuoksi epäpätevyysalennusta ei voi enää tehdä. Kunta-alan tehtävissä tehtävän vaativuus määrittää palkan.

Palkkaoikeudet ja ammatin valvonta

Miksi sitten KVTES:n epäpätevyysalennuksen oikaisun haku ja sosiaalihuollon ammattihenkilölain velvoitteet on mutkikas yhdistelmä, ja väärinymmärryksenkin mahdollisuudet ovat olemassa?

– Epäselvyydet syntyvät usein siitä, että KVTES ja sen juridiset sopimuslausekkeet ovat eri asia kuin ammatin velvoitteisiin ja valvontaan liittyvä lainsäädäntö, sanoo ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija Päivi Vepsä.

– Epäpätevyysalennuksen poistamisella ei ole suoraa asiayhteyttä ammattihenkilölakiin muutoin kuin, että sen poistamisen yhteydessä saattaa paljastua esimerkiksi lastensuojelulain väärinkäytöksiä, varsinkin jos perustelee oikaisuvaatimustaan sillä, että on tehnyt ammattitoimissaan ”täysin samaa työtä”.

Ammattijärjestö Talentiassa ei katsota hyvällä tapauksia, joissa työnantaja yrittää välttää epäpätevyysalennuksen oikaisun uhkailemalla, että työntekijä olisi rikkonut ammattihenkilölakia ja asiakasturvallisuutta tekemällä tehtäviä, joihin osaaminen tai oikeudet eivät ole riittäneet.

– Työelämässä palkkaoikeuksia ajetaan KVTES:n perusteella, Vepsä sanoo.

Kerrataan ammatin harjoittamisen ja valvonnan periaatteet

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki ei salli epäpätevälle kaikkia ammattioikeuksia, eikä hän voi tehdä kaikkia tehtäviä, joita laillistetut voivat tehdä. Lisäksi työtä tulee tehdä laillistetun ammattihenkilön ohjauksessa.

– KVTES:n mukaan tämä ei kuitenkaan ole osoitus siitä, etteikö työntekijä tee yhtä vaativaa työtä kuin pätevät/laillistetut, sanoo Vepsä.

Epäselvyydet syntyvät usein siitä, että KVTES ja sen juridiset sopimuslausekkeet ovat eri asia kuin ammatin velvoitteisiin ja valvontaan liittyvä lainsäädäntö.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonnan näkökulmasta on lisäksi tärkeää muistaa, että joissakin sosiaalihuollon tehtävissä voi ammattihenkilölain mukaan toimia vain laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö. Ammattihenkilölaissa kiireellinen sijoitus on säädetty tällaiseksi tehtäväksi. Sosiaalihuoltolaissa ja erityislaeissa on tehtäviä, jotka on määritelty sosiaalityöntekijän tehtäväksi. Näitä tehtäviä voi tehdä myös tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä toimiva sosiaalityön opiskelija, jos hänellä on suoritettuna riittävät opinnot ja hän toimii laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Tarkemmin asiasta voi lukea Valviran verkkosivuilta.

– Tällä hetkellä on ongelmallista, että meillä on työnantajia, jotka vain ”heittävät” epäpätevät sijaiset työhönsä ilman ohjeistusta, ohjaajaa ja joille on annettu kaikki sosiaalityöntekijän tehtävät yksin hoidettavaksi esimerkiksi lastensuojelussa, toteaa Päivi Vepsä.

– Tällöin sijainen on saattanut tulla rikkoneeksi useampaakin lakia päätöksiä tehdessään, jotka nyt tulevat esiin, koska työnantaja on vaatinut perusteluja epäpätevyysalennuksen poistamiseen.

Vepsä muistuttaa, että epäpätevän/ei-laillistetun on tärkeää itse arvioida, riittääkö oma osaaminen ja oikeudet työnantajan osoittamien tehtävien hoitamiseen, vaikka vastuu suoriutumisen arviosta on myös esimiehellä ja työnantajalla.

– Ammattihenkilölain mukaan vastuu on henkilökohtaisesti työntekijällä itsellään. Rikkomukset voivat myös johtaa Valviran valvontatoimiin ja vakavimmissa tilanteissa merkintöihin ammattihenkilörekisteriin.

Helena Jaakkola

Jutusta 18.5.2018 poistettu kohta: “Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi lastensuojelun asiakaslapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Samoin rajoitustoimenpiteitä esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuollossa voi toteuttaa vain laillistettu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.”

Juttuun 18.5.2018 lisätty kohta: “Ammattihenkilölaissa kiireellinen sijoitus on säädetty tällaiseksi tehtäväksi. Sosiaalihuoltolaissa ja erityislaeissa on tehtäviä, jotka on määritelty sosiaalityöntekijän tehtäväksi. Näitä tehtäviä voi tehdä myös tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä toimiva sosiaalityön opiskelija, jos hänellä on suoritettuna riittävät opinnot ja hän toimii laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Tarkemmin asiasta voi lukea Valviran verkkosivuilta.”

Tilapäisesti sijaisena

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaan sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.

Sosionomin, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan ammatissa voi toimia tilapäisesti ammattiin opiskeleva tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen. Arvion tekee työnantaja.

Tilapäisesti voi toimia enintään vuoden ajan, eikä enimmäisaikaa saa ylittää esimerkiksi ketjuttamalla sijaisuuksia. Työtä tulee tehdä laillistetun ammattihenkilön ohjauksessa.

Joissakin sosiaalihuollon tehtävässä voi sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaan toimia vain laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi lastensuojelun asiakaslapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Samoin rajoitustoimenpiteitä kehitysvammaisten erityishuollossa voi toteuttaa vain laillistettu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

Sijaisen tehtävänimike

Työelämässä on epäselvyyttä tilapäisten työntekijöiden tehtävänimikkeestä silloin, kun sijainen ei ole suorittanut laillistetulle ammattihenkilölle vaadittavaa tutkintoa. Nyt käytetään muun muassa vs. sosiaalityöntekijä ‑nimikettä, vaikka tehtävää hoitavalla opiskelijalla ei ole ammatinharjoittamisoikeutta sosiaalityöntekijän ammattiin.

Ammattijärjestö Talentian työelämätoimikunta esittää, että työelämässä käytetään jatkossa esimerkiksi nimikettä sosiaalityöntekijäopiskelija, silloin kun työntekijällä ei ole vielä laillistetun sosiaalityöntekijän statusta. Näin parannetaan kaikkien osapuolten oikeusturvaa.