Finfamilaiset kertovat olevansa kaikki erilaisia mutta mahtuvansa silti samaan porukkaan, koska heillä on sama arvopohja työhön. Kuva: Jussi Vierimaa
Hyvä työyhteisö vaatii jokaisen työpanoksen. Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamissa mielenterveyttä ylläpidetään yhteisesti sovituilla keinoilla.
Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry:n toimistolla Turussa on leppoisa tunnelma. Toiminnanjohtaja Milla Roos neuloo samalla kun juttelee työkavereidensa kanssa.
Osa työntekijöistä tekee langoista tupsuja tulevaan Neulegrafiitti-tapahtumaan. Naurun purskahdukset kaikuvat huoneessa. Neulomisesta on tullut koko työyhteisön yhteinen asia.
– Neulomme myös asiakkaiden kanssa, Roos kertoo.
On helppo ymmärtää, miksi työpaikalle myönnettiin viime vuonna Hyvän mielen työpaikan® -merkki. Sen myöntää MIELI Suomen mielenterveys ry tunnustuksena siitä, että työpaikka täyttää mielenterveyden edistämisen minimikriteerit ja sitoutuu mielenterveyden suunnitelmalliseen vahvistamiseen.
Yhdistyksessä on 10 työntekijä, ja suurin osa tekee asiakastyötä. Mukana on myös lähes sata aktiivista vapaaehtoista. Työn tavoitteena on edistää omaisten hyvinvointia, jos perheessä on mielenterveysongelmia tai päihteiden väärinkäyttöä. Yhdistyksen työntekijät myös kouluttavat ammattilaisia omaisten tunnistamiseen, kohtaamiseen ja tukemiseen.
Roos kertoo, että työyhteisössä pidetään tärkeänä, että jokainen työntekijä voi kokea työniloa. Tärkeää on myös, että työntekijät arvostavat, luottavat ja välittävät toisistaan.
Avoin keskustelu on tärkeää.
Työnilo koostuu työntekijöiden mielestä työn merkityksellisyydestä, yhteisesti jaetuista arvoista ja mahdollisuuksista joustoihin.
– Työniloa edistää myös se, että tällä työpaikalla ei puhuta pahaa toisen selän takana, kertoo projektikoordinaattori, sosionomi Noora Tamminen.
Milla Roos mainitsee myös onnistumiset.
– Asiakkailta saatu palaute on tärkein. Ihmiset hakeutuvat meille todella kuormittavissa olosuhteissa. Kun he saavat silloin sitä tukea mitä kaipaavat, tuntee onnistuneensa.
Yhdistys sai Hyvän mielen työpaikka -merkin myöntävältä taholta kannustavaa palautetta inhimillisyydestä ja ihmisläheisyydestä.
– Se näkyy mielestämme tavassamme tehdä omaistyötä. Hyvinvoiva ja jaksava työntekijä on omaisen etu, sanoo Tamminen.
Vaatii kaikkien työpanosta
Hyvän hengen ylläpitäminen työpaikalla, ja sitä kautta työntekijöiden mielenterveydestä huolehtiminen vaatii kaikkien työpanosta.
– Se ei tule aina luonnostaan. Sitä pitää koko ajan ylläpitää ja kehittää. Työn suorittamisen edellytys, että meillä on aikaa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, muistuttaa yhdistyksen kehittämispäällikkö Maria Virkki.
Kehittämistavoitteet työntekijät suunnittelevat yhdessä. Viime vuoden koulutustavoitteina oli kouluttaa koko työyhteisö sukupuolisensitiiviseen kohtaamiseen ja turvallisen tilan periaatteisiin.
Tänä vuonna suunnitelmat sisältävät esimerkiksi konkreettisen tavan esittää positiivista palautetta ja nostaa onnistumisia esiin.
Tavoitteena on myös edistää vapaamuotoista, yhteiseen tekemiseen tähtäävää toimintaa. Yhteinen tekeminen ei ole itsestäänselvyys työpaikalla, missä tehdään monipaikkaista hybridityötä.
– Meidän pitää tarkkaan suunnitella, miten tunnemme kuuluvamme yhteen, vaikka emme olekaan koko aikaa saman pöydän äärellä, korostaa Roos.
Kohtaamisille täytyy tietoisesti luoda rakenteita.
– Olemme esimerkiksi sopineet, että kokoonnumme säännöllisesti Turkuun ja käymme yhdessä lounailla, Virkki kertoo.
Tärkeä kohtaamisen paikka on maanantaiaamuinen kahvihetki verkossa. Silloin puhutaan kaikesta muusta kuin työasioista.
– Juttelemme viikonlopun kuulumiset ja vaihdamme arjen vinkkejä. Kaikkea sitä, mitä normaalisti juteltaisiin kahvihuoneessa, Milla Roos kertoo.
Työasiat käydään läpi viikottaisessa palaverissa, jossa jokaiselle on varattu oma puheenvuoro.
– Perjantaisin käymme läpi asiakaskeissejä, ja niistä voi kysyä neuvoa ja vinkkejä. Muulloinkin neuvoa voi tietysti kysyä, mutta tässä palaverissa olemme luoneet niille oman paikan, Roos kertoo.
Ryhmätyön ohjausta on koko työyhteisölle.
– Yksilötyönohjaukseenkin on mahdollisuus, jos siihen tulee tarvetta, lisää Roos.
Yhteyttä työntekijät pitävät myös WhatsApin kautta. Toinen WhatsApp-ryhmä on varattu työasioille, ja toinen vapaamuotoiseen keskusteluun. Kaksi kertaa vuodessa kokoonnutaan yhteisiin kehittämispäiviin.
Vastuu omista töistä
Finfamilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että erityisen tärkeää on keskustella avoimesti työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Hyvinvointia tuovat asiat ovat erilaisia eri ihmisille.
– Joillekin hyvinvointia tuovat liikuntasetelit, joillekin joku muu. Avoin keskustelu näistäkin asioita on tärkeää, Maria Virkki painottaa.
Avoimeen keskustelukulttuuriin liittyy myös se, että tunteita saa näyttää. Se millä mielellä töihin tulee vaikuttaa myös työkavereihin.
– Iloinen mieli tarttuu, kertoo omaistyön koordinaattori, sosionomi Johanna Sydänoja.
Huonoa tuulta ei tässä työyhteisössä tarvitse kuitenkaan piilotella.
– Mielellään saa sanoa, että nyt on huono päivä, Milla Roos sanoo.
Hän pitää esihenkilönä tärkeänä sitä, että tuntee kollegansa, keiden kanssa töitä tehdään.
– Minusta on hyvä tietää mitä ihmisillä on elämässä meneillään, niin voin ottaa sen huomioon. Itselleni on tärkeää, että työntekijät voivat luottaa minuun, ja kertoa omista asioistaan. Silloin ei tarvitse sinnitellä liikaa.
Luottamukseen kuuluu myös vastuu omista töistä. Hyvinvointia työyhteisöön tuo joustot työaikojen, paikkojen ja lomien suhteen.
– Meillä on ihan normaali työajan seuranta, mutta vapautta annetaan paljon. Jokainen johtaa itseään ja etätyötä tehdään paljon. Minimanagerointi on se mikä ihmisiä usein kuormittaa. Työnilo tulee itsenäisyydestä, Roos kertoo.
Työajat ovat eri työntekijöille erilaiset. Kaikki eivät tee 100 prosenttista työaikaa.
– Töitä tehdään järjestössä myös iltoina ja viikonloppuisin ja silloin vastaavasti on mahdollisuus vapaaseen vaikka keskellä viikkoa tai pitkään viikonloppuun, Roos kertoo.
Tunteita saa näyttää.
Lomat työyhteisössä pyritään sopimaan yhteistyössä, sillä tavoin, että kaikki saavat haluamansa ajan mutta joku työntekijöistä on aina arkisin tavattavissa.
Noora Tamminen pitää joustoja yhtenä hyvinvoinnin pilarina.
– Kun voi itse suunnitella oman työviikkonsa ajankäyttöä, se tukee elämää työn ulkopuolella. Samalla se antaa mahdollisuuden tavata asiakkaita niin sanotun virastoajan ulkopuolella.
Halua tarttua epäkohtiin
Roosin mielestä hyvän työpaikan merkki on, että he pystyvät sopimaan asioista yhdessä ja samalla palvelemaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Hän lisää, että hyvinvointia heille luo myös hyvä yhteistyö yhdistyksen hallituksen kanssa.
– Hallitus vastaa yhdistyksen taloudesta ja suunnasta. He arvostavat meidän työtämme, mutta eivät puutu päivittäiseen johtamiseen. Operatiivinen johto on palkatulla henkilökunnalla
Kehittämispäällikkö Maria Virkki pitää Hyvän mielen työpaikka -merkkiä erittäin hyvänä asiana tulevaisuuden kannalta. Se toi näkyväksi missä työyhteisössä on onnistuttu, ja missä on vielä kehittämisen varaa.
– Missään työpaikassa ei kaikki voi olla hyvin koko ajan. Mutta meillä on halua tarttua epäkohtiin, muistuttaa Milla Roos.
Kyse on Virkin mielestä juuri siitä, miten epäkohtiin reagoidaan.
– Tärkeää on, että me nostamme haasteet esille, ja lähestymme niitä yhdessä.
Hyvän mielen työpaikka® -merkki rohkaisee edistämään mielenterveyttä työpaikoilla. Maksuttoman merkin myöntää MIELI Suomen Mielenterveys ry. Merkki on voimassa vuoden kerrallaan.
Hyvän mielen työpaikka rakentuu kolmesta pääpilarista:
• Työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä
• Työpaikalla tuetaan mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa
Talentian Hyvinvoiva työpaikka -kilpailu nostaa vuosittain esiin sosiaalialan työyhteisöjä, joissa henkilöstö voi hyvin. Kilpailun voittaja julkistetaan 14.11. Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Oulussa.
