Sirppa Kinos tarkasteli väitöskirjassaan sosionomi (ylempi AMK) ‑tutkinnon suorittaneiden kohtaamia haasteita ja sijoittumista työelämään.
2000-luvun alussa ammattikorkeakoulut suunnittelivat uusia työelämälähtöisiä jatkotutkintoja. Korkeakoulut kaavailivat, että ylemmästä ammattikorkeakoulutuksesta valmistuu työelämän tarpeisiin vastaavia ammattilaisia, jotka suorittavat tutkinnon oman päivätyönsä ohessa. Monilla aloilla tehtiin työelämäkartoitusta siitä, millaisiin tehtäviin uusia osaajia kaivataan. Sosiaalialalla kartoitusta ei kuitenkaan koskaan tehty. Tästä huolimatta ensimmäiset sosionomi (ylempi AMK) ‑tutkinnon koulutusohjelmat käynnistyivät vuonna 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulussa.
Vuonna 2004 väitöskirjatutkija Sirppa Kinos siirtyi kuntoutussosiaalityöntekijän ammatistaan Turun ammattikorkeakoulun palvelukseen ja työskenteli vuodesta 2007 alkaen sosionomi (ylempi AMK) ‑koulutuksessa. Samalla Kinos vaikutti valtakunnallisessa ammattikouluverkostossa, jossa hän teki opetussuunnitelmatyötä kyseisen tutkinnon parissa.
Turun yliopistossa sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa opiskellut Kinos kiinnostui siitä, millaiset työelämänäkymät hänen oppilailleen tulevaisuudessa avautuisivat.
– Minulla heräsi kiinnostus tietää, millaisiin tehtäviin koulutamme ihmisiä ja millaiseen työelämään heitä valmistellaan, nykyään yliopettajana työskentelevä Kinos sanoo.
Kinos suuntasi tutkimuksensa kaikkiin niihin suomenkielisiin korkeakouluihin, joissa sosionomi (ylempi AMK) ‑koulutusta toteutetaan. Hän sai aineistoa lähes kaikista niistä, ja mukana oli lopulta toistakymmentä ammattikorkeakoulua. Webropol-kyselyyn vastasi 205 opintojen loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa, joista yli puolet lupautui seurantakyselyyn.
Työnantajat tuntevat koulutuksen huonosti.
– Sain myöhemmin palata urakehitykseen ja oppimiseen kohdistuneisiin toiveisiin ja niiden toteutumiseen 113 tutkinnosta valmistuneen vastaajan kanssa. Alusta asti oli selvää, että opiskelijoiden työurat olivat hyvin monimuotoisia, Kinos kertoo.
Kinos hahmotteli keräämänsä määrällisen ja laadullisen aineiston pohjalta vastausta väitöskirjansa kysymyksiin siitä, miten sosionomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet olivat sijoittuneet työelämään, millaista osaamista he olivat keränneet ja mitä toimintaympäristön haasteita he kohtasivat urallaan.
Odotukset korkealla: lisää ammattitaitoa, uusia asiakasryhmiä ja työtehtäviä
Opiskelijoilla oli Kinoksen mukaan kolmen tyyppisiä opinnoille asetettuja tavoitteita. Suurin osa toivoi oman ammattitaitonsa ja osaamisensa kehittymistä. Jotkut toivoivat saavansa nykyiseen työhönsä uusia elementtejä uudenlaisilla työtehtävillä tai uusilla asiakasryhmillä. Noin kolmasosa tavoitteli urakehitystä esimerkiksi esimiestyön parissa. Valitettavasti vastaajien tavoitteet eivät kaikilta osin päässeet toteutumaan.
Lähestulkoon kaikki vastaajat kokivat, että oma osaaminen oli kehittynyt, mutta uraan liittyvät toiveet toteutuivat heikommin. Kolme neljästä vastajaasta kertoi, että voisi työskennellä nykyisessä työssään myös ilman ylempää ammattitutkintoa.
Vastaajien mukaan koulutuksessa kehittyi erityisesti asiantuntijaosaaminen. Myös kyky työskennellä itsenäisesti sekä kriittinen ja globaali ajattelu kehittyivät. Ihmisten ja asioiden johtaminen tuli tutuksi, henkilöstöhallinnon osaaminen kehittyi ja vastuunotto alan kehittämisestä kasvoi. Myös tutkimukseen pääsi syventymään lisää ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa.
Huomionarvoista on, että sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja palvelujohtamisen koulutusohjelman valinneet vastaajat olivat kaikista tyytyväisimpiä tutkintoonsa, ja heidän urakehityksensä oli toivotumpaa. Myös työnantajan puolelta koettu arvostus oli suurinta tässä ryhmässä. Koulutuksen käyneet saivat kaikista vastaajista keskimäärin parasta palkkaa ja he kokivat oppineensa eniten.
Digitalisaatio, monikulttuurisuus ja sote avaavat uudelle osaamiselle kysyntää.
– Esimiesuraa luodessa on hyvä tutustua tähän kyseiseen koulutusohjelmaan ja katsella myös yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia työpaikkoja. Julkisen sektorin virkarakenteet suosivat jonkin verran yliopiston maistereita, Kinos harmittelee.
Mikäli esimiestyö ei kuitenkaan kiinnosta, on uran rakentaminen sosionomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta vaikeampaa. Kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin sijoittui vastaajista vain hyvin pieni osuus. Kinoksen kokemuksen mukaan tällaisiin tehtäviin palkataan herkemmin yliopistosta valmistuneita.
Enemmän esimieskoulutusta ja koulutuksen tunnettuutta
Tulokset voivat kuulostaa lohduttomilta urakehityksestä haaveileville sosionomeille. Kinos on kuitenkin toiveikas, ja näkee tarvetta kolmentyyppisille toimenpiteille.
– Ensinnäkin tulisi pohtia, pitäisikö koulutusta kehittää lisää esimiestyötä kohti, jos työelämäpaikka näyttää löytyvän sieltä luontevimmin, Sirppa Kinos pohtii.
Toisaalta hän kokee, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille sosionomeille voisi löytyä uusia työelämämahdollisuuksia kelpoisuuslain kautta.
Kun sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuuksia määritellään lainsäädännöllä, tulisi päättäjien pohtia perusteellisesti sitä, millaisissa työtehtävissä tämän ryhmän asiantuntijuus palvelee parhaiten. Tätä ryhmää ei usein oteta huomioon erilaisissa kelpoisuuslakia koskevissa esityksissä.
Suuri vaikutus on myös sillä, että työnantajapuoli tuntee sosionomi (ylempi AMK) ‑koulutusta heikosti. Koulutuksen tunnettuuden parantaminen on Kinoksen mukaan ammattikorkeakoulujen, ammattiliiton ja alan ammattilaisten yhteinen projekti.
– Yhteiskunnan monikulttuuristuminen, palvelujärjestelmäuudistukset ja digitalisaatio ovat uusia sosiaalialan haasteita, jotka kysyvät ammattilaiselta vahvaa työelämälähtöistä osaamista, Kinos sanoo.
– Uskon, että tulevaisuuden hyvinvoinnin sekatalous tulee avaamaan tällaiselle työelämälähtöiselle osaamiselle lisää kysyntää. Talentian, ammattikorkeakoulujen sekä alan ammattilaisten tuleekin jatkaa työtä sen eteen, että näkyväksi pääsee myös sellainen osaaminen, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä täysimittaisesti.
Ella Rantanen
Valtiotieteiden lisensiaatti Sirppa Kinoksen väitöskirja ”Sosionomit (ylempi AMK) muuttuvilla työmarkkinoilla. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään, osaaminen ja toimintaympäristön haasteet” tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 18.9.2020.
