Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakaskäynneillä Hilkka Linderborgin on hypättävä auton rattiin kelissä kuin kelissä. Isolla hyvinvointialueella matkat ovat välillä pitkiä. Kuva: Jyrki Komulainen
Työskentely eläkkeellä pitää mielen virkeänä ja tuo lisäansioita, sanovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevät Hilkka Linderborg ja Sirpa Hyytiä-Hallenberg.
Moni odottaa eläkeikää hartaasti ja laskee vuosia, milloin ”vapaus” koittaa. Eläkkeellä on aikaa tehdä niitä kaikkia asioita, mitä työssä ollessa ei ehdi.
Näin ajatteli myös sosiaalityöntekijä Hilkka Linderborg kolme vuotta sitten eläkkeelle jäädessään. Hänen työeläkeikänsä oli täyttynyt 63 vuoden ja 9 kuukauden iässä.
– Ajattelin, että työt ovat minun osaltani ohi, hän kertoo.
Päätös oli vaatinut pohtimista. Hän oli tutkinut ja laskenut huolellisesti eri vaihtoehtoja.
– Tein laskelmia, mitä se tarkoittaisi taloudellisesti, jos jäisin eläkkeelle tai jos jatkaisin työntekoa 65-vuotiaaksi, tai 68-vuotiaaksi.
Linderborg oli jopa kokeillut vuoden ajan elää tulevan eläkkeensä kokoisella budjetilla.
– Siirsin ylimääräiset rahat syrjään ja huomasin, että hyvinhän minä pärjään, hän kertoo.
Pitkään esihenkilöasemassa työskennellyt Linderborg ajatteli myös omaa terveyttään.
– Eläkkeelle on hyvä jäädä silloin kun on vielä hyvässä kunnossa. Olen työssäni kohdannut liian monta surullista kohtaloa, kun stressaavia ja raskaita töitä on tehty liian pitkään. Kun eläkkeelle on sitten vihdoin jääty, onkin sairastunut tai menehtynyt nopeasti, hän pohtii.
Eläkkeelle jäätyään Linderborg heittäytyi miehensä kanssa remontoimaan mökkiä ja nautti elämästään. Aikaa ja energiaa riitti myös liikkumiselle ja harrastuksille.
– Se tuntui kuin pitkältä kesälomalta.
Mieli muuttui
Puolentoista vuoden kuluttua Linderborg huomasi kuitenkin kaipaavansa vielä jotain muuta.
– Minulla oli ikävä työyhteisöä. Ja kaipasin myös älyllistä haastetta elämääni.
Sosiaali- ja kriisipäivystys oli aina kiinnostanut Linderborgia. Kun hän huomasi ilmoituksen lyhyestä sijaisuudesta Länsi- ja Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, hän innostui hakemaan paikkaa.
– En saanut sitä. Mutta he tarjosivat minulle lyhyempää sijaisuutta. Se sopi minulle hyvin, koska kesällä en halua työskennellä, Linderborg kertoo.
Sijaisuuden aikana Linderborgille selvisi, että hän pitää päivystystyöstä. Ja hän selviää siitä. Työyhteisö otti eläkeläisen hyvin vastaan.
Minulla oli ikävä työyhteisöä.
– Siellä työskentelee muitakin eläkeläisiä. Ja keski-ikä on muutenkin aika korkea. Työ- ja elämänkokemuksesta on päivystystyössä hyötyä.
Uutta opeteltavaa oli kuitenkin paljon.
– En ole aikaisemmin työskennellyt päivystyksessä tai tehnyt vuorotyötä. Pelkästään eri järjestelmien opetteluun meni aikaa.
Palkkatuloilla jotain extraa
Sijaisuuden jälkeen Linderborg jäi sosiaali- ja kriisipäivystykseen keikkalaiseksi. Hän on virallisesti eläkkeellä, mutta tekee itselleen sopivia vuoroja 1–5 kertaa kuukaudessa.
– Olen yllättynyt miten hyvin olen jaksanut. Vaikka tietysti yövuorot kuluttavat. Länsi-Uusimaa on iso alue, ja keikoille on lähdettävä autolla mihin aikaan vuorokaudessa ja millaisessa kelissä tahansa, hän huomauttaa.
Suurin syy eläkkeellä työskentelyyn Linderborgille on halu olla hyödyksi.
– Koen, että minulla on vielä annettavaa ammatillisesti.
Ei ainakaan tipu digitalisaation kelkasta kun on mukana työelämässä.
Samalla työskentely pitää Linderborgin virkeänä.
– Kollegoja on ihana tavata. Tykkään myös valtavasti asiakastyöstä. Ja kun on työkeikkoja tiedossa niin ei ”mökkeydy” liikaa. Pitää kammata hiukset ja miettiä vähän pukeutumista, hän nauraa.
Myös palkkatuloilla on merkitystä.
– Keikkatyöni mahdollistavat pientä extraa elämään. Voin esimerkiksi matkustella enemmän, Linderborg sanoo.
Tuplahyötyä eläkkeestä ja palkasta
Niin ikään Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevälle Sirpa Hyytiä-Hallenbergille oli itsestään selvää, että hän jatkaa täysipäiväistä työskentelyä myös eläkkeellä. Syy siihen oli raha.
Kohta 30 vuotta sosiaali- ja kriisipäivystyksessä sosiaalityöntekijänä työskennelleen Hyytiä-Hallenbergin eläkeikä tuli täyteen vuonna 2022. Samaan aikaan omassa työpaikassa aukesi uusi virka, jota Hyytiä-Hallenberg haki ja sai.
Siitä asti hän on työskennellyt täysipäiväisesti kolmivuorotyössä ja nostanut yhtä aikaa eläkettä. Ennen eläkeiän täyttymistä hän nosti työn ohessa osittain varhennettua vanhuuseläkettä.
– Tämä on ehkä aika harvinaista. Moni ei välttämättä tiedä, että näinkin voi toimia. Minä saan ikään kuin tuplahyödyn, kun saan eläkkeen ja palkan yhtä aikaa. Ja samalla työskentely kerryttää minulle koko ajan lisää eläkettä.
Sirpa Hyytiä-Hallenberg on työskennellyt sosiaali- ja kriisipäivystyksessä yli 30 vuotta. Kuva: Jyrki Komulainen
Osittaisen vanhuuseläkkeen nostaminen on pienentänyt Hyytiä-Hallenbergin nykyistä eläkettä, mutta hän on laskenut, että se on silti kannattavaa.
– Laskin tarkasti kaikki hyödyt ja haitat. Menee noin parikymmentä vuotta, että jäisin tappiolle. Mutta eihän sitä koskaan tiedä onko sitä edes elossa huomenna, hän pohtii.
Hyytiä-Hallenberg on suunnitellut jatkavansa täysipäiväistä työskentelyä siihen asti, kun eläkettä vielä kertyy. Hyytiä-Hallenbergin ikäiselle ihmiselle eläkettä kertyy 69-vuotiaaksi saakka.
– Sen jälkeen ajattelin vielä keikkailla. Teen tälläkin hetkellä välillä keikkaa Helsingin sosiaalipäivystykseen oman työn ohella.
Helpotusta työntekijäpulaan
Ylimääräiselle rahalle on Hyytiä-Hallenbergin mukaan aina käyttöä.
– Mökkiremontin teettäminen oli kallista. Olen myös nauttinut matkustelusta, kun siihen on vielä voimia.
Eläkeiän ohittaneiden työntekijöiden työskentelyllä on Hyytiä-Hallenbergin mukaan laajempaakin merkitystä. Se voi helpottaa työntekijäpulaa mutta myös tukea nuoria juuri alalla aloittavia.
– Minä esimerkiksi ohjaan paljon sosiaali- ja kriisipäivystyksessä harjoittelussa olevia. Pystyn jakamaan kokemustani ja osaamistani. Ja koska alalla on niin paljon vaihtuvuutta, on hyvä, että uuden työntekijän aloittaessa työparina on kokenut työntekijä, Hyytiä-Hallenberg kertoo.
Vaikka raha on ollut Hyytiä-Hallenbergille tärkein syy eläkkeelle työskentelyyn, myös hän korostaa merkityksellisyyden kokemusta, mitä työskentelystä saa.
– Sen vuoksi kannattaa uhrata sille vapaa-aikaansa.
Positiivista Hyytiä-Hallenbergin mukaan on myös työterveyshuolto ja vakuutukset.
– Eikä ainakaan tipu digitalisaation kelkasta, kun on mukana työelämässä, hän lisää.
Kansaneläkettä vai työeläkettä?
Vanhuuseläke voi olla työeläkettä, kansaneläkettä tai molempia. Jos et saa työeläkettä tai se on pieni, Kela maksaa sinulle kansaneläkettä tai mahdollisesti takuueläkettä.
Milloin eläkkeelle?
Eläkkeelle jäämisikä vaihtelee sen mukaan, minä vuonna on syntynyt. Oman eläkeiän voi laskea Kelan eläkelaskurilla.
Jos vanhuuseläkkeesi maksetaan kansaneläkkeenä, se alkaa 65 vuoden iässä.
Miten saan eläkettä?
Voit hakea eläkettä samalla hakemuksella sekä työeläkejärjestelmästä että Kelasta silloin, kun haet vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä.
Hakeminen sujuu aina samalla lomakkeella, vaikka olisit työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella alalla.
Tee hakemus noin kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä.
Muista myös eläkkeelle jäädessäsi hakea uusi verokortti, sillä eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkatuloa.
Miten työeläke kertyy?
Eläkettä on kertynyt vuodesta 2017 alkaen työntekijöille kaikesta työstä 17 ikävuodesta lähtien ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien. Ennen vuotta 2005 työeläkettä kertyi 23 vuoden iästä lähtien.
Vuosina 2005–2016 työeläkettä kertyi 18 vuoden iästä lähtien. Voit tarkistaa oman eläkekertymäsi Työeläkeotteelta.
Eläkettä kertyy ylimpään vanhuusikään saakka.
Ylin vanhuuseläkeikä on
68 vuotta 1957 ja sitä ennen syntyneillä
69 vuotta 1958–1961 syntyneillä
70 vuotta 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.
Kuinka paljon eläkettä kertyy?
Eläkettä kertyy vuosittain
1,5 % vuositulosta 17–52-vuotiaille (yrittäjänä kertyminen alkaa 18-vuotiaana)
1,7 % vuositulosta 53–62-vuotiaille siirtymäaikana vuosina 2017–2025
1,5 % vuositulosta 63 vuotta täyttäneille.
Jos et halua jäädä eläkkeelle vielä, kun eläkeikäsi täyttyy, voit jatkaa työskentelyä.
Eläkkeelle siirtymisen myöhentämisestä saa lykkäyskorotuksen, joka korottaa kertynyttä eläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeelle jäämistä siirretään yli alimman eläkeiän.
Voiko eläkkeelle jäädä aikaisemmin?
Voit myös jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle, jolloin voit nostaa osan kertyneestä työeläkkeestäsi ennen täydelle vanhuuseläkkeelle siirtymistä.
Osittaisella vanhuuseläkkeellä voit työskennellä sen verran kuin haluat tai lopettaa työnteon kokonaan.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen pienentää eläkettäsi pysyvästi, jos otat sen ennen alinta vanhuuseläkeikää. Osittaista vanhuuseläkettä maksetaan vain työeläkkeenä, ei kansaneläkkeenä.
Osittaista vanhuuseläkettä voivat saada vuonna 1963 tai aiemmin syntyneet, jotka ovat täyttäneet 61 vuotta. Alaikäraja nousee vuonna 1964 syntyneillä 62 vuoteen ja sitä nuoremmilla asteittain ylöspäin. Tarkista oma ikärajasi Eläketurvakeskuksen laskurista, tyoelake.fi
Jos jäät työeläkkeelle ennen kuin täytät 65 vuotta ja jos eläkkeesi on pieni, voit saada Kelasta tavallista aikaisemmin vanhuuseläkettä. Silloin sitä kutsutaan varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi.
Sen voi saada aikaisintaan 64 vuoden iässä ja oikeus koskee vain vuonna 1961 tai sitä aiemmin syntyneitä.
Kelan varhennettua vanhuuseläkettä voi saada samanaikaisesti työeläkkeenä maksettavan osittaisen vanhuuseläkkeen kanssa. Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä on pysyvästi pienempi kuin vanhuuseläkkeen, joka alkaa 65-vuotiaana. Vanhuuseläke vähenee 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla varhennat eläkettä.
Voinko työskennellä eläkkeellä?
Vanhuuseläkkeellä, osittaisella vanhuuseläkkeellä ja perhe-eläkkeellä voi työskennellä ilman tulorajoja. Ansiotulot eivät vaikuta maksussa olevan työeläkkeen määrään.
Vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä 1,5 % vuosiansiosta aina ylimpään eläkeikään asti.
Tuloilla voi kuitenkin olla vaikutusta verotukseen tai sosiaalietuuksiin. Eläkkeellä työskennellessäsi tarvitset kaksi verokorttia, toisen eläkettä varten ja toisen palkkaa varten.
Miten eläke lasketaan?
Voit laskea eläkkeesi yksinkertaistettuna kertomalla vuosiansiot eläkkeen kertymisprosentilla ja elinaikakertoimella. Kuukausieläkkeen saat, kun jaat summan 12:lla. Elinaikakerroin määrätään kullekin syntymävuosiluokalle 62 vuoden iässä. Eläketurvakeskus laskee ennusteet elinaikakertoimista Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella ja ne päivitetään vuosittain.
Jos haluat, voit jatkaa eläkeläisenä Talentian jäsenyyttä ja nauttia edelleen monista jäseneduista.
Jäsenetusi pysyvät ennallaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Eläkeläisen jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa. Eläkeläisjäsenenä sinulla on edelleen äänioikeus Talentian liittovaltuuston vaaleissa ja voit asettua ehdokkaaksi.
Ilmoita Talentiaan, milloin jäät eläkkeelle ja päivitä yhteystietosi. Tarkista samalla missä tilanteissa sinun ei kannata erota työttömyyskassan jäsenyydestä.
Monilla Talentian jäsenyhdistyksillä on toimintaa myös eläkeläisjäsenille.
Muun muassa Talentia Helsinki ry:n Harmaat pantterit, Talentia Varsinais-Suomi ry:n Rusinaklubi, Pirkanmaan Talentia ry:n E-klubi, Talentia Uusimaa ry:n Emeritas-eläkeläiset ja Talentia Etelä-Karjala ry:n aktiiviset SenioriSossut järjestävät säännöllisiä kokoontumisia ja retkiä.
