Tutkijat saivat selville, millainen on hyvä työntekijä

Mervi Ruokolainen sai tutkijakollegoineen selville, millainen on hyvä työntekijä.

Millaisia hyveitä ja odotuksia hyvään työntekijään liitetään vaativassa ihmissuhdetyössä? Millaisissa olosuhteissa työntekijät kokevat, että he voivat toimia eettisesti oikein? Mitä ominaisuuksia esimiehet arvostavat hyvässä työntekijässä?

– Näitä kysymyksiä selvitimme Työsuojelurahaston rahoittamassa kaksivuotisessa tutkimushankkeessa, kertoo Mervi Ruokolainen.

– Samalla tutkimme sitäkin, kuinka yhteneväisiä työntekijöiden ja heidän lähiesimiestensä näkemykset ovat. Tämän selvittäminen on tärkeää, sillä jos työntekijä ja lähiesimies pelaavat yhteen, voi se olla työntekijälle voimavara ja suojaava tekijä kuormittavassa työtilanteessa.

Työelämän hyve-tutkimus ottaa Suomessa vasta ensiaskeliaan

– Meillä on havahduttu siihen, että organisaatioiden arvot ja eettiset periaatteet saattavat jäädä juhlapuheiksi. Kun ongelmia on huomattu, niitä on yritetty ratkaista lisäämällä sääntöjä ja ohjeistuksia. Sen jälkeen onkin havahduttu siihen, että sääntöjen ja ohjeiden suuri määrä voi kääntyä itseään vastaan ja tehdä toiminnasta joustamatonta.

Ohjeistuksilla ei liioin voida ratkaista jokaista eettisesti pulmallista tilannetta tai yksittäistapausta.

Tutkijat, kuten Kirsi Juhila tai Leena Eräsaari, ovat esittäneet, että työohjeiden ja päätöksentekomallien korostamisen sijaan huomio tulisi suunnata eettisyyden toteuttamiseen käytännön työssä sekä työntekijöiden eettiseen ja moraaliseen toimijuuteen.

– Kun näin tehdään, keskeiseksi nousevat työntekijän hyveet, ja eettisyys rakentuu työntekijän oman toiminnan kautta sääntöjen ja velvoitteiden sijaan, sanoo Ruokolainen.

Työntekijöiden hyveiden hahmottamisessa sovelsimme Aristoteleen hyve-etiikkaa, joka on yksi tunnetuimmista.

– Sosiaalialan hyvään työntekijään liitetyt hyveet tiivistimme seitsemään hyvekategoriaan, joista jokainen sisältää useita hyveitä. Kategoriat ovat sosiaalinen älykkyys, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, määrätietoisuus, itsesäätely, ammatillinen viisaus ja yhteistyökykyisyys.

Hyvään työntekijään kohdistetut odotukset tiivistettiin neljään odotuskategoriaan, jotka ovat työyhteisötaidot, lojaalisuus työnantajaa kohtaan, työhön sitoutuminen ja kehitysmyönteisyys.

Esimiehet ja työntekijät

Emme löytäneet työntekijöiden ja esimiesten väliltä kovin selkeitä eroja siitä, millaisia hyveitä ja odotuksia he liittivät hyvään työntekijään, kertoo Mervi Ruokolainen.

– Tarkempi esimies-alaisparien tarkastelu osoitti kuitenkin, että näkemyksissä voi olla eroja.

Esimiehet korostivat ominaisuuksia, jotka liittyivät työntekijän toimintaan työyhteisön jäsenenä, kuten ystävällisyyttä ja joustavuutta. He odottivat stressinsietokykyä ja kehitysmyönteisyyttä.

– Työntekijät taas korostivat asiakkaan kohtaamisen ja työn hoitamisen kannalta keskeisiä hyveitä, kuten myötätuntoisuutta ja itseohjautuvuutta.

Eniten eroja oli sellaisilla työpaikolla, joissa työntekijä ja esimies tapasivat harvoin tai työskentelivät eri toimipisteissä. Kohtaamattomuus on riski, joka voi lisätä ristiriitoja ja pettymyksiä. Aikaisempien tutkimusten mukaan tämä voi heikentää työhyvinvointia ja työstä suoriutumista.

Työyhteisöissä hyveistä keskustelua pidettiin tärkeänä, vaikka usein ne joutuvat työarjessa taka-alalle. Luontevasti pohdinnat sopivat vähintäänkin kehityskeskusteluihin tai perehdytykseen.

Helena Jaakkola

Mervi Ruokolainen, Tyyne Ylinen ja Maarit Ruotsalainen: Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä. Työraportteja 98/2018, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus.