Suomi vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta, ensisijaisesti ilman huoltajaa olevia lapsia ja nuoria sekä yksinhuoltajaperheitä.
Ensimmäinen ryhmä alaikäisiä turvapaikanhakijoita saapui heinäkuun alussa Kreikasta. Ryhmässä Suomeen saapui 24 ilman huoltajaa olevaa lasta ja nuorta. He ovat kotoisin mm. Afganistanista, Syyriasta ja Irakista. Heinäkuun lopulla tuli ryhmä yksinhuoltajaperheitä Kyprokselta. Valmistelut Maltalta tulevien turvapaikanhakijoiden kanssa ovat käynnissä.
Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset asuvat alaikäisille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai hybridiyksikössä, jossa he saavat tarvitsemansa tukipalvelut. Ennen siirtymistä alaikäisten vastaanottoon erikoistuneisiin keskuksiin turvapaikanhakijoille on järjestetty 14 vuorokauden karanteenia vastaava järjestely koronasta johtuen tavanomaista ryhmäkotia vastaavissa olosuhteissa.
– Tärkein tehtävämme näin alussa on vakauttaa ja luoda turvallinen ympäristö, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Riitta Moghaddam Espoon ryhmäkodista.
Nuorin saapuneista on 13-vuotias, vanhimmat 17-vuotiaita, valtaosa poikia. Heistä saadut taustatiedot ovat hyvin lyhyitä: mistä maasta, ovatko vanhemmat elossa, onko sisaruksia, tiedetäänkö, missä he ovat ja millaiset traumakokemukset saapuvalla on.
– Kaikilla on traumataustaa kuten hylkäämisen kokemuksia ja pahoinpitelyä. Lapset tarvitsevat ympärilleen moniammatillisen työryhmän, joka selvittelee esimerkiksi terveyteen liittyviä asioita.
Espoon ryhmäkoti on toiminut jo vuodesta 2005, joten siellä on kokemusta työstä yksintulleiden alaikäisten kanssa.
Kaikilla on traumataustaa kuten hylkäämisen kokemuksia ja pahoinpitelyä.
Riitta Moghaddam kertoo, että lapset ja nuoret vaikuttavat aluksi hämmentyneiltä uudesta asuinympäristöstään ja uudesta kulttuurista ja heillä on paljon kysymyksiä. Millainen maa Suomi on? Minkälaisia koulutusmahdollisuuksia täällä on? He ovat käytökseltään rauhallisia ja kohteliaita.
Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä alkuvaiheessa on antaa aikaa, vastata kysymyksiin ja informoida turvapaikkaprosessista.
– Olemme jakaneet tulijat pienimpiin ryhmiin, joissa heidän kanssaan käydään keskusteluja arkielämästä Suomessa.
Maahanmuuttovirasto on valmistautunut Välimeren siirtoihin lisäämällä nykyisiä ilman huoltajaa oleville lapsille ja nuorille tarkoitettuja vastaanottopaikkoja yksiköissä Espoossa, Kotkassa, Oravaisissa ja Oulussa.
Turvapaikkaprosessi alkaa vasta, kun lapset ja nuoret on karanteenin jälkeen sijoitettu ryhmäkoteihin ja heille on osoitettu edustajat.
Turvapaikkahakemus käsitellään samalla tavalla kuin muidenkin turvapaikanhakijoiden. Ainoastaan Dublin-menettelyä ei sovelleta, eli Suomesta tulee se valtio, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä.
Kansainvälisen suojelun tarvetta arvioidaan yksilöllisessä menettelyssä, johon kuuluu turvapaikkapuhuttelu. Kun turvapaikanhakija on alaikäinen, hänellä on nimetty edustaja mukana turvapaikkapuhuttelussa.
