Saamenkielisten palvelujen saatavuus on usein kiinni yksittäisistä työntekijöistä tai ammattimaisesta tulkkauksesta.
Saamen kielilain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään julkisissa palveluissa ja viranomaisasioinnissa. Oikeus koskee saamen kielialueen kuntien sekä laissa nimettyjen valtion viranomaisten palveluja.
Sosiaali- ja terveyspalveluja ei silti aina ole helppo järjestää asiakkaan omalla äidinkielellä. Pohjoisen kunnat ovat asukasmäärältään pieniä, mutta pinta-alaltaan isoja. Lisäksi Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä.
– Palvelurakenne on aika haavoittuva, koska työntekijöitä on muutenkin vähän. Jos saamea puhuva työntekijä lähtee toisiin tehtäviin, koko saamenkielinen palvelu saattaa poistua, johtava sosiaalityöntekijä Anne-Maria Näkkäläjärvi Enontekiöltä sanoo.
Saamenkielentaitoisia työntekijöitä katoaa suomenkieliseen palvelujärjestelmään.
Näkkäläjärven oma äidinkieli on saame. Hän on työskennellyt viimeiset 20 vuotta sosiaalityössä ja välillä sosiaalityön kehittäjänä sekä seurannut työnsä kautta saamenkielisten palvelujen kehittymistä.
– Saamenkielinen ammattilainen joutuu ponnistelemaan paljon enemmän, koska välttämättä materiaaleja, testejä, työkaluja ja prosessikuvauksia ei ole valmiina samalla tavalla kuin suomenkielisissä palveluissa.
Etätulkkaus ei sovi kaikkiin tilanteisiin
Viranomaisasioinnissa on tärkeää, että asiat tulevat hoidettua oikein ja ymmärrettävästi. Jos omakielistä työntekijää ei ole saatavilla, tulkkaus on yksi mahdollisuus tarjota palvelu.
Terveyteen ja arjen hyvinvointiin liittyvät asiat ovat usein henkilökohtaisia. Voi olla hankalaa ilmaista niitä kielellä, jota ei hallitse hyvin tai jolla ei ole edes ajatellut kyseisiä asioita. Muistisairas saattaa unohtaa myöhemmin opitut kielet, mutta pystyy silti kommunikoimaan äidinkielellään. Myös lastensuojelukysymyksissä on tärkeää tulla ymmärretyksi.
Yhteinen kieli edistää luottamuksen luomista.
Saamen kielten tulkkeja on eri puolilla Suomea, ja etätulkkaus tuo tulkkipalvelut helpommin saataville. Kaikkiin tilanteisiin etätulkkaus ei kuitenkaan sovi.
– Etätulkkaus sopii tilanteisiin, joissa on kohtuullisen helposti käsiteltäviä asioita ja asia täytyy saada hoidettua nopeasti, Näkkäläjärvi sanoo.
– Psykoterapia tulkkauksen kautta taas ei ole luontevaa. Terapiatyöskentelyssä asiakkaan omat ilmaisut ja kokemukset ovat oleellisia.
Haasteena löytää työntekijöitä
Yhteinen kieli edistää asiakassuhteen ja luottamuksen luomista. Myös kulttuurintuntemus on tärkeää. Asioita ei aina voi kääntää sanasta sanaan, vaan on pystyttävä etsimään ymmärrettäviä ilmaisuja.
Kulttuurierot näkyvät myös esimerkiksi erilaisena suhtautumisena aikaan. Perinteisten elinkeinojen piirissä toimiva ei välttämättä pysty heti sanomaan, pääseekö lähtemään kuntoutukseen tiettynä aikana. Se riippuu porojen liikkumisesta, jota ei voi ennustaa päivälleen etukäteen.
– Jo sekin on tärkeää, että osaa kohdata toisen kulttuurin arvostaen. Joillain ammattilaisilla kulttuurintaju on sisäsyntyinen ja he ovat taitavia tulemaan vieraskulttuuriseen ympäristöön, Näkkäläjärvi pohtii.
Miten saamelaisten ääni saadaan kuulumaan tulevissa päätöksenteko-organisaatioissa?
Yleisellä tasolla sote-palvelujen saavutettavuuden haasteet ovat saamelaisalueella samoja kuin muillakin harvaan asutuilla alueilla.
Työn alla oleva sote-uudistus herättää samanaikaisesti toiveita ja huolta. Laajempi palvelujenjärjestäjätaho voisi tuoda koordinaatioetua ja saamenkielisiä palveluja tarjolle sinnekin, missä niitä ei tällä hetkellä ole.
– Haasteena on löytää työntekijöitä, jotka ovat valmiit työskentelemään koko laajalla saamelaisalueella. Huomaamme jo nyt, että saamenkielentaitoisia työntekijöitä katoaa suomenkieliseen palvelujärjestelmään, jossa työ on helpompaa ja vertaistukea on paremmin saatavilla, Näkkäläjärvi pohtii.
Sote-uudistuksen myötä pienten pohjoisten kuntien päätösvalta kutistuu. Yksi kysymys on, miten saamelaisten ääni saadaan kuulumaan tulevissa päätöksenteko-organisaatioissa.
– Teemme saamelaisalueella myös yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kuntien kanssa sote-palveluissa. Vielä ei ole selvyyttä, miten rajayhteistyö istuu sote-uudistukseen ja näkyy sen osana.
Uusi koulutus vahvistaa saamen kielen tulkkausosaamista
Saamen kielten tulkkipulaan etsitään ratkaisua Inarissa järjestettävästä täsmäkoulutuksesta. Koulutus toteutetaan kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä.
Koulutuksen suunnittelussa on yhdistetty Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkausalan osaamista sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Oulun ylipiston Giellagas-instituutin saamen kielten ja saamelaisalueen asiantuntemusta.
Maksuton koulutus on laajuudeltaan 25 opintopistettä ja se järjestetään osittain etäyhteydellä.
‒ Olemme yhdessä päässeet parempaan tulokseen, kuin mihin olisimme päässeet yksin. Yhteistyö on ollut erittäin antoisaa, tulkkauksen yliopettaja Gun-Viol Vik Diakista sanoo.
Saamen kielten tulkkaus ‑hankkeessa selvitetään myös etätulkkauksen keinoja ja etätulkkaukseen soveltuvia ohjelmia. Etätulkkaus mahdollistaa palvelun tarjoamisen myös kauempaa.
‒ Tämä voi olla ratkaisu tilanteisiin, joissa ihminen ei halua puhua henkilökohtaisista asioistaan muutenkin tutulle tulkille, asiantuntija Tiisu-Maria Näkkäläjärvi Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta sanoo.
Etätulkkaus mahdollistaa saamenkielisten palvelujen paremman tarjoamisen myös esimerkiksi Etelä-Suomessa, jossa viranomaiset voivat tarjota omakielistä palvelua positiivisen erityiskohtelun hengessä.
Saamen kielten tulkkaus ‑hanke toteutetaan vuosina 2020–2021. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Saamelaiskäräjät sekä Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnat.
Hanna Moilanen
