Joulukuussa sosionomiksi valmistuva Lotta Lehtonen tähyää kansainvälisiin tehtäviin. Kuva: Veikko Somerpuro
Joulukuussa sosionomiksi valmistuva Lotta Lehtonen tähyää kansainvälisiin tehtäviin. Kuva: Veikko Somerpuro
Pian sosionomiksi valmistuvan Lotta Lehtosen mielestä sosionomeja tarvitaan tulevaisuudessa muissakin kuin perinteisissä tehtävissä.
Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus itäisessä Helsingissä on kesäkuussa hiljainen. Sosionomiopiskelija Lotta Lehtonen sukkuloi upean arkkitehtoonisessa, muutama vuosi sitten valmistuneessa kampus-rakennuksessa tottuneesti.
Opiskelijat ovat siirtyneet jo kesälaitumelle, ja rauhallinen työtila löytyy helposti. Normaalipäivinä Metropolian suurimmalla kampuksella hyörii yli 6000 opiskelijaa ja 500 työntekijää.
Kampuksella ei ole pelkästään hienot fyysiset tilat. Myös opintotarjontaa on paljon. Viimeistä vuottaan opiskeleva Lehtonen yllättyi itsekin vaihtoehtojen määrästä.
– Verkostoituminen on täällä todella helppoa. Mahdollisuudet kansainvälistymiseen ovat laajat. Meillä on seminaareja ulkomailla, vaihto-ohjelma on monipuolinen. Ulkomailla on mahdollista tehdä myös lyhyempiä, muutaman viikon projekteja, ja yrittäjyyttä tuetaan, hän luettelee.
Lehtonen on itse osallistunut urbanisoitumista ja sen tuomia haasteita käsittelevään kansainväliseen projektiin Amsterdamissa. Projektin myötä hän kiinnostui entistä enemmän yhteiskunnan monimuotoisuuteen liittyvistä teemoista.
– Maahanmuutto ja yhteiskuntien monimuotoisuus tulee jatkuvasti lisääntymään myös Suomessa. Meidän on pystyttävä vastaamaan kaikkien yhteisöjen tarpeisiin, Lehtonen havainnollistaa.
Monimuotoisuus on Lehtoselle arkipäivää myös omassa opiskelijayhteisössä, sillä hän opiskelee englanninkielisellä linjalla. Kurssikavereita on niin Virosta, Sloveniasta, Ghanasta ja kuin Meksikostakin.
– Englanninkielinen linja oli minulle itsestäänselvyys. Haluaisin tulevaisuudessa työskennellä ulkomailla kansainvälisissä hankkeissa. Näkökulmat laajenevat ja keskustelut ovat hyvin mielenkiintoisia, kun meitä on monesta maasta. Myös ammatillinen kielitaito karttuu helposti.
Sosionomien työkenttä laajenee koko ajan.
Lehtonen on juuri lähdössä suorittamaan viimeistä työharjoitteluaan Yhdysvaltoihin. Kolmen ja puolen kuukauden työrupeama hurrikaani Katriinan tuhoja korjaavan järjestön palveluksessa New Orleansissa on mieluinen.
– Halusin nimenomaan Yhdysvaltoihin työharjoitteluun, koska olen kiinnostunut yhteisötyöstä (community work) ja Yhdysvalloissa sillä on pitkät perinteet. Työnimikkeeni on outreach coordinator intern eli työtehtäväni keskittyvät enemmän hallinnolliselle puolelle.
Hallinnollisten tehtävien lisäksi Lehtonen organisoi järjestön ruokapankin toimintaa, avustaa ruoan jakelussa ja asiakastapaamisissa sekä hoitaa yhteydenpitoa järjestön lahjoittajien, vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hän pitää työharjoittelua tärkeänä oman ammatillisen kasvun näkökulmasta.
– On hyödyllistä tutustua aivan erilaiseen sosiaalialan työkenttään. Sosiaalialalla on tärkeää omata laaja ymmärrys eri kulttuureista sekä eri tavoista tuottaa sosiaalipalveluja.
Johtavuus kiinnostaa
Alun perin Jyväskylästä kotoisin oleva Lehtonen päätyi sosiaalialalle useamman mutkan kautta. Lukion jälkeen hän työskenteli ulkomailla. Ensin au pairina Australiassa, sen jälkeen oppaana Teneriffalla.
Crossmedia-tutkinnon suorittamisen jälkeen Lehtonen kiinnostui opiskelukaverin kautta psyykkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä kysymyksistä, ja päätti hakeutua itsekin sosiaalialalle. Perinteiset sosionomin tehtävät eivät ole kuitenkaan Lehtosen listalla ensimmäisenä, kun hän miettii tulevaisuuden työpaikkoja.
– Pidän projektiluonteisesta työstä. Olen kiinnostunut hallintotyöstä ja johtamisesta, hän sanoo suoraan.
Myös yrittäjyys ja innovaatiot kiehtovat häntä. Niihin Metropoliassa on hyvät mahdollisuudet Turbiini yrityskiihdyttämön ja erilaisten innovaatioprojektien kautta.
– Innovaatioprojektit toteutetaan monialaisina yhteistöinä, joissa kehitetään yritykselle tai organisaatiolle esimerkiksi uusi sovellus. Mukana yhteistyössä voi olla vaikka kulttuurialan, sosiaalialan ja tekniikan opiskelijoita.
Itse Lehtonen teki yhden harjoitteluistaan ja opinnäytetyönsä FUTU – Creating positive future ‑hankkeessa, jossa fokuksena on tulevaisuussuuntaisen ohjauksen ja digitaalisen työmenetelmien hyödyntäminen nuorten koulutus- ja uraohjauksessa sekä nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa.
Työkenttä laajenee
Sosiaalialan osaamiselle on Lehtosen mielestä tulevaisuudessa tarvetta yhä useammalla sektorilla.
– Sosionomien työkenttä laajenee koko ajan ja meitä tarvitaan entistä enemmän. Esimerkiksi koulumaailmassa ja mielenterveyspalveluissa tarvitaan tulevaisuudessa paljon enemmän sosiaalialan ammattilaisia.
Yhdeksi potentiaaliseksi sosionomien työkentäksi Lehtonen näkee esimerkiksi kaupunkisuunnittelun.
– Monet uudetkin kaupunginosat voivat olla hyvin kolkkoja. Kaupungeissa tarvitaan enemmän vuoropuhelua ja yhteisöllisyyttä. Sillä ehkäistään polarisaatioita eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalialan on tärkeää olla mukana tässä vuoropuhelussa, Lehtonen painottaa.
Myös virtuaalitodellisuutta ja pelillisyyttä pitäisi Lehtosen mielestä hyödyntää entistä enemmän erilaisia tukimuotoja kehitettäessä. Hän uskoo, että tulevaisuudessa sosionomien arvostus lisääntyy yhteiskunnassa, kun ammatti tulee uusien työtehtävien kautta tutummaksi.
– Sosionomiksi valmistunut tuttavani työskentelee esimerkiksi vakuutusyhtiössä, mitä ei välttämättä mielletä tyypilliseksi sosionomin työpaikaksi.
Hän on pohtinut paljon myös sosiaalisen median negatiivisia vaikutuksia, samoin kuin ilmasto-ongelmia.
– Ilmasto-ongelmat liittyvät vahvasti sosiaalisiin ongelmiin. Sosiaalinen media aiheuttaa polarisaatioita ihmisten välille. Voisiko sosiaalialan ammattilaisilla olla rooli niiden ehkäisyssä?
Tulevaisuuden työelämä huolestuttaa
Kansainvälisyyden lisäksi Lehtosta kiinnostaa vaikuttaminen. Hän toimi puolitoista vuotta Myllypuron sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat Mystery ry:n puheenjohtajana. Opiskelijayhdistyksen ehkä tärkein tehtävä on edunvalvonta.
– Opiskelijayhdistykseen voi aina ottaa yhteyttä, jos opiskelija on kokenut, että hänen arvostelunsa on ollut epäreilu, tai jos hän epäilee, että se ei ole mennyt tutkintosäännön mukaisesti, Lehtonen kertoo.
Mystery ry on osa työhyvinvointiryhmää, jossa on mukana myös opintopsykologi, koulukuraattori, oppilaspappi ja opinto-ohjaajia. Kohta valmistuvaa sosionomia huolestuttaa opiskelijoiden jaksaminen.
– Opinnot ovat olleet hyvin haastavia koronan takia. Monet ovat uupuneita ja kokevat motivaation puutetta. Useat myös yksinäisyyttä, Lehtonen kertoo.
Nykynuoret haluavat vaalia omaa jaksamistaan.
Asiaa ei ole auttanut pitkät jonot YTHS:n mielenterveyspalveluihin. Lehtonen näkisi sosionomeilla olevan annettavaa myös terapiapalveluiden tarjoamisessa.
– Sosionomiopinnot antavat hyvän pohjan psykoterapeuttiopintoihin. Nykyisellään opinnot ovat liian kalliit ja niihin on vaikea päästä.
Myös tulevaisuuden työelämä huolestuttaa opiskelijoita.
– Monia ahdistaa sosionomin työn raskaus ja pieni palkka. He miettivät miten jaksavat tehdä työtä, jossa jo nyt kärsitään henkilöstöpulasta.
Lehtosen mielestä on surullista, että jo opiskeluaikana joutuu miettimään palaako työssä kenties loppuun. Mutta hänen mukaansa nykypäivän nuoret ovat hyvin tietoisia työhyvinvointiin liittyvistä asioista.
– Nykynuoret haluavat vaalia omaa jaksamistaan. Työpaikan valinnassa he miettivät omaa jaksamistaan, ja pohtivat riittääkö voimat myös työn ulkopuolisiin asioihin.
Lehtonen on toiminut myös Metropolian sosiaalialan neuvottelulautakunnan opiskelijaedustajana. Neuvottelukunta koostuu koulun tutkintovastaavista ja Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien työelämäedustajista. Sielläkin on noussut esiin opiskelijoiden tuen tarpeet ja työharjoittelujen olosuhteet.
Lehtosella onkin vinkki työnantajille:
– Opiskelijat keskustelevat paljon keskenään ja sana leviää nopeasti. Jos jossakin harjoittelupaikassa on ollut huono ilmapiiri tai työyhteisössä ongelmia ja liian pienet resurssit, niin se leviää eteenpäin. Sama toimii toisinpäin: hyvistä paikoista kerrotaan myös.
Opiskelijoiden asialla
Tämän vuoden tammikuussa Lehtonen valittiin Talentian sosiaalialan opiskelijat TaSO ry:n hallituksen jäseneksi. Hänen vastuullaan on alue- ja jäsentoiminta. Luottamustehtävät useissa järjestöissä ovat vieneet aikaa opinnoilta, mutta ovat antaneet paljon. Halu vaikuttaa kumpuaa toiveesta korjata epäkohtia.
– Mystery ry:n puheenjohtajaksi hain, koska näin, että täällä oli ongelmia opiskelijoiden viihtymisessä. Myös verkostoituminen on minulle tärkeää. Järjestötyön kautta olen tutustunut muihinkin kuin sosionomiopiskelijoihin ja olen sitä kautta kehittänyt moniammatillisia työskentelytaitojani.
TaSO:ssa hänen vastuullaan on alueyhteistyön koordinointi, kummitoiminta ja jäsenhankinnan edistäminen. Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa siihen, että opiskelijat otetaan jatkossakin hyvin huomioon Talentiassa.
– Mutta ennen kaikkea haluan työskennellä sen puolesta, että yhä useampi opiskelija näkee, miten tärkeää on kuulua oman alansa ammattiyhdistykseen.
