– Islamfobian taustalla on tarve löytää ulkopuolinen syy omiin vaikeuksiin, sanoo Jaakko Hämeen-Anttila.
Kuva: Veikko Somerpuro
Maltillisen islamin tukeminen on paras tapa ehkäistä musliminuorten radikalisoitumista. Jos nuori jo valmistautuu lähtemään sota-alueelle, hänen päätökseensä on hyvin vaikeata enää vaikuttaa, sanoo Jaakkoa Hämeen-Anttila.
Valtionhallinnossa tulisi ymmärtää uskonnon merkitys. On vältettävä vastakkainasettelua. Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorin Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä vaarallisin kehityskulku on se, että muslimiväestöä integroidaan kantavaestoon sekularisaation kautta sallimalla vain kaksi vaihtoehtoa.
– Sopeudut yhteiskuntaan ja maallistut. Tai sitten olet uskonnollinen ja pysyt irrallisena. Valitsemaan pakotettu muslimi voi tulkita sen niin, että jos haluan olla muslimi, minun pitää olla radikaali, sanoo Hämeen-Anttila.
– Viestin tulisi olla, että suomalainen yhteiskunta ottaa vastaan maltillisen, syvästi uskonnollisen muslimin. Mutta se tukee myös sellaista muslimia, joka haluaa maallistua oman tahtonsa mukaisesti.
Toinen tapa ehkäistä vakivaltaista ekstremismiä on oikea sosiaalipolitiikka. Puretaan niitä rakenteita, jotka aiheuttavat tyytymättömyyttä ja syrjäytymistä. Hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen on keskeinen keino radikalismin kitkemisessä.
– Jos sallimme asuinalueiden ghettoutuvan, luomme ilmiölle kasvupohjaa. Riski on myös etnisten tai uskonnollisten ryhmien muodostamat tiiviit ja sisäänpäin lämpiävät porukat. Median olisi tuettava kaikkea sitä kehitystä, joka estää naita uhkakuvia toteutumasta, Hämeen-Anttila kiteyttää.
Yksi tapa ehkäistä vakivaltaista ekstremismiä on oikea sosiaalipolitiikka.
Ei uskontoa radikaalien käsiin
Hämeen-Anttila korostaa, ettei uskontoa ei pidä luovuttaa aariainesten kasiin. Suurimmassa radikalisoitumisvaarassa ovat syrjäytyneet nuoret, jotka eivät ole sopeutuneet ja tuntevat tulleensa hylätyiksi.
– Kun ei ole mahdollisuutta päteä ammatin tai työn kautta, aletaan etsiä ideologista selkärankaa muualta. Jos sittä haetaan uskonnosta ja hyveellisestä elämästä, sihän on positiivista.
Pahimmassa tapauksessa nämä nuoret luopuvat hylkäävän yhteiskunnan arvoista ja vastaavat Isisin kaltaisen terrorijärjestön kutsuun. Hämeen-Anttila sanoo, että vakivaltaisen toiminnan kautta itsetuntoa ja pätemisen tunnetta hakevien mielenterveys on usein järkkynyt. päin vastainen
– Ei esimerkkiä tarvitse aina uskonnollisista ääriliikkeistä hakea. Saksalainen lentoperämies teki Ranskan Alpeilla hirvittävän ratkaisunsa samanlaisista itsekkäistä syistä.
Hämeen-Anttila muistuttaa evankelisluterilaisen kirkon tekevän hyvää yhteistyötä muslimiyhteisön kanssa. Kirkon Ulkomaanapu aloitti juuri vuoden mittaisen kampanjan nuorten radikalisaation ehkäisemiseksi. Työntekijät ovat kiertäneet pääkaupunkiseudun moskeijoita, joihin he ovat olleet tervetulleita.
Huhtikuussa sisäministeriö ilmoitti aloittavansa yhteistyön saman toimijan kanssa. Ulkomaanavun asiantuntemuksen avulla viranomaiset luovat keskusteluyhteyksiä. Imaamit edustavat uskonnollista auktoriteettia ja ovat avainasemassa.
– Suomeen on toivottu imaamikoulutusta, joka palvelisi hyvin ehkäisytyötä. Mitä enemmän miellä on koulutettuja imaameja, sittä vähemmän moskeijoissa on sijaa ekstremismin lietsonnalle, Hämeen-Anttila painottaa.
Islamin opetuksen tasoa nostettava
Sisäministeriö julkaisi helmikuussa vakivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen, jonka mukaan suomalaisissa lukioissa ja ammattikouluissa havaitaan vakivaltaista aariajattelua. Neljäsosa kyselyyn vastanneista opettajista oli huomannut opiskelijoissa huolestuttavia viitteitä radikalisoitumisesta.
Esimerkkiä ei tarvitse hakea vain uskonnollisista ääriliikkeistä. Lentoperämies Ranskan Alpeilla teki tuhoisan ratkaisunsa samanlaisista itsekkäistä syistä.
– Koulussa on todettu olevan ongelmia muutenkin. Siellä on hurmahenkisyyttä ja vakivaltaa, joka on pahimmillaan johtanut kouluampumisiin. Vain osa tästä liittyy islamkysymykseen, Hämeen-Anttila huomauttaa.
Koululla on kuitenkin suuri merkitys. Muslimioppilaiden tulisi saada pitää identiteettinsä ja olla ylpeä siiat. Hämeen-Anttila ei usko ratkaisun löytyvän islamin opetuksen lisäämisestä kyettävä nostamaan. Kouluihin olisi saatava enemmän päteviä islamin opettajia, mikä voisi kohentaa koululaisten arvostusta oppiainetta kohtaan.
Suomeen on omaksuttu katsomusaineiden monimuotoisen opetuksen malli. Oppilaalla on oikeus saada oman uskontonsa tai elämänkatsomustiedon mukaista opetusta sekä peruskoulussa että lukiossa. Uskonnon harjoittamiseen tähtäävä kasvatus on jäänyt uskonnollisten yhteiskuntien harteille. Perheiden ja vakaumuksellisten muslimiopettajien keskuudessa on aiheuttanut hämmennystä se, että rukous ei olekaan koulussa osa opetusta. Toinen keskustelua herättänyt kysymys on opetussuunnitelmien ”yleisislam”. Siiat on karsittu erilaiset tulkintaperiaatteet.
Media käsittelee ongelmakeskeisesti
Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä islamin käsittelyä niin suomalaisessa mediassa kuin koulujen opetuskirjallisuudessakin leimaa ongelmakeskeisyys. Aina nostetaan esiin ne samat länsimaiseen ajatteluun huonosti sopivat asiat kuten naisen asema tai radikalismi.
– Saatetaan pyrkiä hyväntahtoisesti osoittamaan ennakkoluuloja vaariksi. Kun islam kuitenkin toistuvasti nostetaan esiin kielteisissä yhteyksissä, hyvä tarkoitus ei toteudu.
Tarjottavien mielikuvien yksipuolisuudesta johtuen uskonto ja sen harjoittajat demonisoituvat. Iltapäivälehtien lukijalle sana ”islam” yhdistyy usein sanaan ”terrorismi”.
– Ranskan Alppien lentoturmastakin sosiaalisessa mediassa levitettiin aluksi varmaa tietoa siiat, että turmaan syyllinen lentoperämies oli muslimi. Sihän ei pitänyt paikkaansa.
Hämeen-Anttilan kaltaiselle arabian- ja persiankielisen runouden kääntäjälle islam tuo mieleen ruusun ja satakielen. Hän ei halua moittia medioita yksin, koska nehän vastaavat lukijoiden odotuksiin. Tiedon pimittäminenkään ei palvele ketään. Kun Tapanilan joukkoraiskauksen nuorien tekijöiden somalitaustaa ei aluksi kerrottu, siiat närkästyttiin ja huhut levisivät. Somaliyhteisöä vaadittiin tulemaan esiin ja irtisanoutumaan teosta.
– Ei voi vaatia anteeksipyyntöä jonkun toisen puolesta. Mutta jos kyseessä on Charlie Hebdon toimitukseen tehdyn iskun kaltainen terroriteko, muslimiyhteisolla on toki hyvä tilaisuus tuoda esille, että niiden edustama islam on eri kuin terroristien näkemys islamista.
