− Tommi Laitio kiittelee suomalaista nuorisotyötä, joka uskaltaa nähdä ihmisen ongelman takana ja luottaa nuoren omaan kokemukseen ja käsitykseen siitä, mikä häntä parhaiten auttaisi. Kuva: Veikko Somerpuro
Suomalaiset nuoret ovat avuliaita, kilttejä ja huomaavaisia, mutta tarvitsevat rohkeuden kasvattamiseen aikuisen tukea.
Yhä useammalla nuorella menee yhä paremmin ja heidän elämänsä on hyvää: heillä on paljon ystäviä ja hyvät suhteet vanhempiin, he harrastavat paljon, he kokevat elävänsä jokseenkin vapaata elämää, heitä kiusataan vähemmän koulussa, he liikkuvat enemmän, syövät terveemmin ja juovat vähemmän alkoholia kuin ennen. Heidän keskeisiä arvojaan ovat ystävällisyys, reiluus ja auttaminen.
− Ja uskaltaisin sanoa, että tämä koskee 80−90 prosenttia suomalaisista nuorista, lisää Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio, joka toimi ennen nykyistä pestiään noin neljä vuotta Helsingin nuorisotoimenjohtajana.
Laitio muistuttaa, että erityisesti kaupungeissa asuvat nuoret ovat kasvaneet monimuotoisessa joukossa. Heidän mielestään yhteiskunnan tasa-arvon ja reiluuden mittareita ovat ihonväriin, äidinkieleen, uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät identiteettikysymykset, koska ne koskevat heidän lähellään olevia ihmisiä.
Huolestuttavaa Laition mielestä on se, että uuden nuorisobarometrin mukaan suomalaiset nuoret ovat pessimistisiä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden suhteen. Tämä saattaa johtaa siihen, että nuori alkaa eristäytyä ja keskittyä omiin kavereihinsa ja perheeseensä ja kokee osallistuvansa selviytymistaisteluun muiden ihmisten kanssa.
On nuoria, jotka joutuvat ihan liian nuorena kantamaan liian suurta vastuuta.
− Jos me mietimme sitä maailmaa, jota me aikuiset maalaamme omilla puheillamme ja teoillamme tai millaisena maailma näyttäytyy uutisissa, ei se kovin lohdulliselta vaikutakaan. Suomelta puuttuu kiinnostava kehyskertomus, jossa nuoret näkisivät itsensä ja sen maailman, jossa he haluaisivat elää.
Laitio muistuttaa myös, että 10−20 prosentilla nuorista menee selvästi heikommin kuin muilla ja heidän välimatkansa hyvinvoivaan suureen enemmistöön kasvaa koko ajan.
− Tässä ryhmässä ovat yliedustettuina pojat ja nuoret miehet sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka kokevat, että heidän elämästään ei olla kiinnostuneita.
Nämä nuoret eivät pärjää koulussa, ja heillä on paljon kiusaamisen ja syrjinnän kokemuksia. Moni kohtaa päivittäistä rasismia, eikä heille anneta mahdollisuutta liittyä suoma laiseen yhteiskuntaan.
− On nuoria, jotka joutuvat ihan liian nuorena kantamaan liian suurta vastuuta ja esittämään koulussa reipasta, kun samaan aikaan kotona on täysi kaaos.
Matkailu avartaa
Tommi Laitio syntyi ja vietti lapsuutensa Vihdissä Nummelassa. Lapsuuteni Nummela oli tunnelmaltaan juuri sellainen, josta Anssi Kela laulaa, Laitio muistelee.
Lapsena Laitio kävi partiossa ja kuvataidekoulussa. Vanhemmat olivat toimihenkilöitä. Perhe ei ollut rikas, mutta mistään ei ollut pulaa. Lomat vietettiin kesämökillä ja joskus tehtiin ulkomaanmatkojakin.
− Kuulun siihen hyvinvointivaltion voittajasukupolveen, joka on saanut parhaimman diilin, minkä Suomessa on viimeisten 50 tai 100 vuoden aikana voinut saada. Siihen liittyvät omien vanhempien koulutustason nousu ja lupaus siitä, että kun nuoret itse pääsevät työmarkkinoille, tekevät suuret ikäluokat heille tilaa.
Lukion äidinkielenopettaja huomasi pojan poikkeuksellisen lahjakkaaksi kielen taitajaksi ja kannusti tätä lukemaan ja kirjoittamaan. Sittemmin Laitio lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon valtiotieteitä, ja jossain vaiheessa hän ansaitsi elantonsa toimittajanakin muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä.
− Sillä on valtava vaikutus, että opettaja tunnistaa oppilaassaan jotain erityistä ja kannustaa kokeilemaan sopivia opintoja.
Laitio työskenteli 2000luvun alkuvuosina ulkomailla, Amsterdamissa European Cultural Foundationin palveluksessa.
− Oli avartavaa kokea uudessa kulttuurissa vierauden ja ulkopuolisuuden tunne. Siihen liittyy epävarmuutta ja pelkoa, mutta myös mielettömiä mahdollisuuksia.
Amsterdam oli tuolloin yksi Euroopan monikulttuurisimpia kaupunkeja. Laition työ yhteisössäkin oli 12 eri kansallisuutta. Hän sai tilaisuuden nähdä suomalaisuutta ulkopuolisen silmin.
− Näin siinä paljon hyvää, mutta myös eräänlaista naiiviutta. Kun on elänyt hyvin turvattua elämää, kyky joustaa joissain tilanteissa tai mukautua yllätyksiin ei ole aina paras.
Carpe diem!
Ennen valintaansa Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtajaksi vuonna 2012 Laitio työskenteli muun muassa ajatushautomo Demos Helsingissä. Hän kävi puhumassa kolmannen ja julkisen sektorin työntekijöille monimuotoisuuden, joustavuuden ja rohkeuden vaatimuksista uudessa maailmassa. Noin viikkoa ennen kuin haku nuorisotoimen johtajan tehtävään päättyi, Laitiolta tultiin kysymään, aikooko hän hakea sitä.
Onnistunut nuorisotyö synnyttää porukoita, joissa vähän vahvemmat vetävät vähän heikompia mukanaan ilman alentumista.
− Ajattelin silloin, että olisihan se kiinnostavaa katsoa, pystynkö itse tekemään niitä asioita, joista käyn muille puhumassa.
Laitio kertoo olleensa onnekas, että hänelle on tarjoutunut työuralla mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joihin hän on ymmärtänyt tarttua. Niiden löytymisessä ovat kuitenkin usein olleet muut ihmiset apuna.
Ihmisten keskinäinen avunanto nousi keskeiseksi ajatukseksi jo partiossa.
− Puhun nuorille ja muille työntekijöille paljon siitä, että kun auttaa muita ihmisiä, siitä lähtee hyvä kierre ja muut haluavat auttaa sinua.
Laitio arvostaa hyvin paljon nykyistä nuorisotyötä, jossa luotetaan nuoren omaan kokemukseen ja käsitykseen siitä, mikä häntä auttaisi parhaiten.
− Onnistunut nuorisotyö synnyttää porukoita, joissa vähän vahvemmat vetävät vähän heikompia mukanaan ilman alentumista tai hierarkiaa.
Parhaimmillaan nuorisotyössä nuoret oppivat toistensa elämäntilanteesta ja haluavat auttaa. Suomalaisella nuorella on Laition mielestä poikkeuksellisen korkea halu auttaa toisia, mutta aikuisten pitäisi pystyä antamaan sille enemmän tilaa ja mahdollisuuksia.
Kaikki nuoret kouluun
Nuorisotyön viime vuosien suuri uudistus on etsivä nuorisotyö, jossa yritetään erilaisten verkostojen kautta löytää kotona olevat nuoret, jotka eivät käy koulussa, eikä heillä ole ystäviä. Laition mielestä nuorisotyö tavoittaa hyvin ne nuoret, jotka ovat vähän hukassa, mutta joilla on kavereita. Se osaa toimia myös sellaisten nuorten parissa, jotka aiheuttavat muille ihmisille ongelmia rettelöinnillään ja sekoilullaan.
− Nuorisotyön pitäisi pyrkiä ensisijaisesti siihen, että kaikki nuoret pääsevät kouluun ja saavat tutkinnon.
Aikuisten ei pitäisi liioin luoda nuorille liikaa paineita omilla odotuksillaan.
Laitio haluaisi, että kaikille nuorille olisi enemmän mahdollisuuksia kokeilla erilaisia harrastuksia ilman, että niihin on heti sitouduttava vuosikausiksi. Erityisesti pojat tarvitsevat paljon kannustusta valitakseen sitä, mitä he itse haluavat tehdä eikä sitä, mitä perheessä on ollut tapana harrastaa tai mitä kaverit valitsevat.
Poikien kanssa pitäisi Laition mielestä muutenkin työskennellä enemmän tunnetaitojen vahvistamiseksi, että he oppisivat käsittelemään myös kielteisiä tunteitaan ja hallitsemaan äärimmäisiä reaktioita.
Aikuisten ei pitäisi liioin luoda nuorille liikaa paineita omilla odotuksillaan, vaan nuori pitäisi yrittää saada ottamaan asiat vähän rennommin ja rauhallisemmin.
− Puhuin vanhojen tansseissa nuorille, että mikään ratkaisu ei tässä vaiheessa ole lopullista. Tärkeää on vain pitää kiinni ihmisistä, jotka ovat itselle tärkeitä, ja tunnistaa itsessään taitoja, joita haluaa parantaa.
Laitio muistuttaa, että pääosa suomalaisista nuorista on hyvin kilttejä ja huomaavaisia, mutta heiltä puuttuu rohkeutta, ja siihen meiltä aikuisilta tarvitaan lisäapua. Nuoret tarvitsevat enemmän lisäksi kannustusta.
− Meistä jokainen aikuinen voi tehdä sen, jonka äidinkielenopettajani teki minulle, että tunnistaa lahjakkuuden ja sanoo sen nuorelle ääneen.
