Keski-Suomen hyvinvointialueen terveyssosiaalityöntekijöiden työ kantaa hedelmää: RAI-toimintakykytietoa terveyssosiaalityöhön -toimintamalli kisaa myös TerveSos 2024 -palkinnosta. Kuva: Johanna Kokkola
RAI-toimintakykyä terveyssosiaalityöhön -toimintamalli sai Talentian tämän vuoden Hyvä käytäntö -palkinnon. Toimintamallin ovat kehittäneet Keski-Suomen hyvinvointialueen terveyssosiaalityöntekijät ja RAI-tiimi.
Noin puolitoista vuotta sitten Keski-Suomen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon terveyssosiaalityöntekijät lähtivät kokeilemaan, miten he voisivat työssään hyödyntää asiakkaista kerättyä RAI-toimintakykytietoa.
He saivat RAIsoft-ohjelmiston lukuoikeudet, joilla he pystyvät katsomaan asiakkaiden RAI-arviointeja. RAI on standardoitu kysely, jota käytetään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvinvointialueilla RAI-järjestelmän käyttö on lakisääteistä ikääntyneiden palveluissa.
Kyselyn avulla työntekijät arvioivat asiakkaidensa toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat saavat tarpeidensa mukaiset palvelut.
– Suunnittelimme RAI-tiimin kanssa sosiaalisen tilanteen arvio -henkilöraportin, joka kokoaa asiakkaan arjessa kerättyä toimintakykytietoa terveyssosiaalityön tueksi, kertovat vs. johtava sosiaalityöntekijä Susanna Santala ja sosiaalityöntekijä Tiia Kokkola Keski-Suomen Sairaala Novasta.
Terveyssosiaalityöntekijöillä ei ole välttämättä aiempaa tietoa asiakkaista, sillä hyvinvointialueella ei käytetä yhtä yhteistä asiakastietojärjestelmää terveydenhuollossa, vaan tietoa tuotetaan sirpaleisesti eri järjestelmiin. Nyt tietoa on saatavilla niistä asiakkaista, joista on tehty RAI-arviointi.
Iso vaikutus sekä asiakkaille että työntekijöille.
Arviointeja on saatettu tehdä esimerkiksi ikääntyneistä ja kehitysvammaisista henkilöistä.
– Kun tapaan asiakkaan ensimmäistä kertaa, käyn kurkkaamassa asiakkaan luvalla, onko hänestä tehty RAI-arviointi. Voin tulostaa raportin ja käydä sen pohjalta keskustelua asiakkaan kanssa ja pyytää häntä tarvittaessa tarkentamaan tietoja. Huomaan myös raportista, jos toimintakyvyssä on tapahtunut muutosta. Arjessa toimintakyky voi olla erilainen kuin sairaalassa, Kokkola sanoo.
Tiedoista on suuri apu, kun terveyssosiaalityöntekijä pohtii, mitä palveluita ja etuuksia asiakkaan kannattaa hakea.
– Esimerkiksi kun kotihoidon työntekijä täyttää asiakkaan kanssa RAI-kyselyn helmikuussa ja sen jälkeen vaikkapa kesäkuussa, näemme raportista mahdolliset muutokset. Tämä auttaa terveyssosiaalityöntekijöitä arvioimaan, missä vaiheessa asiakkaan kannattaa laittaa esimerkiksi Kela-hakemus vireille, Kokkola sanoo.
Osallisuus lisääntyy ja aikaa säästyy
Yksinkertaisella idealla on ollut iso vaikutus niin asiakkaille kuin terveyssosiaalityöntekijöille.
– Kun työntekijä pääsee tutustumaan etukäteen asiakkaan tietoihin, ei asiakkaan tarvitse toistaa samoja asioita kerta toisensa jälkeen eri työntekijöille. Tämä on voinut olla turhauttavaa ja kuormittavaa, Santala sanoo.
Työkäytäntö lisää myös osallisuutta.
– Asiakas pääsee omin sanoin kertomaan arjestaan, kun kotihoidon työntekijä haastattelee häntä RAI-arviointia varten. Asiakkaan oma ääni välittyy entistä vahvemmin terveyssosiaalityöhön, jossa voimme hyödyntää tietoa työkaluna häntä tavatessamme. Arjen näkökulma tulee näin myös esiin terveydenhuoltoon, Kokkola sanoo.
Myös työntekijöiden aikaa säästyy, kun he voivat hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa.
– Olemme hyödyntäneet yhdessä asiakkaiden kanssa toimintakykytietoa esimerkiksi Kelan vammaisetuuksien hakemuksissa. Se on tuonut hyvinvointialueelle myönteisiä etuuspäätöksiä eli käytännössä rahaa, Santala sanoo.
Työkäytäntö on ilmainen ja helposti levitettävissä myös muualle. Keski-Suomen hyvinvointialueella sitä käyttävät nyt lisäksi perusterveydenhuollon sosiaalityöntekijät. Myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen terveyssosiaalityöntekijät ovat olleet kiinnostuneita käytännöstä.
Helppo soveltaa muihin käyttäjäryhmiin
Hyvä käytäntö -kilpailun palkintoraati kiittää RAI-toimintakykytietoa terveyssosiaalityöhön -toimintamallia siitä, että se parantaa tiedon siirtymistä eri ammattilaisten välillä ja sujuvoittaa työntekoa. Käytäntö on yhteiskunnallisesti vaikuttava.
– RAI-tietojen saavutettavuus mahdollistaa terveyssosiaalityön perustehtävän toteuttamista laadukkaasti ja kokonaisvaltaisesti. Siitä hyötyvät asiakkaat, terveydenhuollon henkilökunta sekä yhteistyökumppanit. Toimintamalli tekee näkyväksi terveyssosiaalityön tärkeyden ja merkityksen, sanoo palkintoraadin jäsen, Talentian yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Jenny Suominen.
Työmalli parantaa tiedon siirtymistä.
Yksi hyvän käytännön tunnusmerkeistä on, että sitä voi helposti soveltaa eri käyttäjäryhmiin. Oleellista on myös se, että käytäntöä on arvioitu ja sitä kehitetään koko ajan.
– Hallitus on peräänkuuluttanut hyvinvointialueita levittämään tietoa hyvistä käytännöistä. Sote-säästöjä halutaan saada aikaan palveluiden vaikuttavuutta nostamalla. RAI-toimintakykytietoa terveyssosiaalityöhön -toimintamalli on erinomainen esimerkki vaikuttavasta ja säästöä tuovasta käytännöstä, jota toivon mukaan myös muut sosiaalialan ammattilaiset lähtevät kokeilemaan, Suominen sanoo.
Hyvä käytäntö -kilpailun voittajasta päätti palkintoraati, joka koostui Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ja sen yhdistysten, THL:n Innokylän, Tampereen ammattikorkeakoulun, Pirkanmaan hyvinvointialueen, sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen ja Globex Oy:n edustajista.
Johanna Merilä
Keski-Suomen hyvinvointialue putsasi palkintopöydän
RAI-toimintakykyä terveyssosiaalityöhön -toimintamalli oli myös suuren yleisön suosikki, sillä se voitti Talentian verkkosivuilla järjestetyn yleisöäänestyksen.
Talentia jakoi lisäksi Hyvä käytäntö -kilpailussa kunniapalkinnon, jonka sai toimintamalli Nepsy-pysäkki – tukea ja ohjausta lapsiperheille perheenjäsenen neuropsykiatrisissa haasteissa. Myös se on kehitetty Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Hyvä käytäntö -kilpailu järjestettiin nyt 17. kerran. Kilpailun pääpalkinto on 1000 euroa ja matka sosiaalialan konferenssiin esittelemään käytäntöä.
Hyvä käytäntö -palkinnon tavoitteena on edistää toimivien ja tuloksellisten sosiaalialan ammattikäytäntöjen ja kehittämistä ja levittämistä.
Hyvä käytäntö -palkinto jaettiin 5.3.2024 Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Tampereella.
