Terveyssosiaalityö tukee potilasta ja koko perhettä 

Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelee 23 terveyssosiaalityöntekijää. Talentia-lehti seurasi heistä kolmen, eli Marjo Myllylän, Maija-Leena Lehdon ja Virve Sipolan työpäivää helmikuussa. 

Terveyssosiaalityöntekijä Marjo Myllylän työhuone sijaitsee Oulun yliopistollisen sairaalan rinnekerroksessa. Viereisissä huoneissa työskentelee syöpätautien ylilääkäri ja syöpätautien palvelupäällikkö. 

– Vaihdamme heidän kanssaan päivittäin ajatuksia ja tarvittaessa konsultoimme toisiamme, Myllylä kertoo. 

Myllylän vastuualuetta ovat aikuissomatiikalla tukielinkirurgian osasto 1B, teho-osasto, tehohoidon jälkihoitoklinikka ja alueen päivystysluontoisuuden vuoksi ulkomaalaisten asiat. Lapissa vakavimmin loukkaantuneet ulkomaalaiset turistit tuodaan Ouluun. 

Potilaspyynnöt tulevat osastosihteereiltä, lääkäreiltä, hoitajilta, omaisilta ja eri viranomaisilta.  

– Aina kun kotiutumisen esteenä on jokin sosiaalinen syy, se on ensi sijalla. Lastensuojeluasiat priorisoin aina. 

Nyt Myllylä on saanut potilaspyynnön teholle kuolleen potilaan omaisten selvittelystä sekä vatsaosastolta kotiutuvasta syöpäpotilaasta, joka on toivonut sosiaalityöntekijän tapaamista. 

Omaisten selvittelyn Myllylä tekee väestötietojärjestelmästä. 

Tässä työssä vaaditaan paineensietokykyä ja herkkyyttä.

Näiden lisäksi hän hoitaa puhelimella poliisitutkijan kanssa vuoden kestänyttä asiakkuutta. Poliisitutkinta vakavasta vammautumisesta liikennevahingossa on tulossa päätökseen. 

– Kyseessä ovat Kelan etuisuudet ja vakuutusyhtiöiltä saatavat korvaukset.  

Sen jälkeen Myllylä lähtee tapaamaan kotiutuvaa syöpäpotilasta. Hän kuuntelee potilasta, kyselee jaksamista ja antaa ohjeita Kelan hoitotukeen ja matkakorvauksiin. Lopuksi Myllylä antaa yhteystietonsa ja kannustaa soittamaan, mikäli jokin asia nousee mieleen. 

Matkalla seuraava potilaan luokse Myllylä vaihtaa muutaman sanan osaston sairaanhoitajien kanssa. Jokaisella potilaalla on omahoitaja, joiden kanssa hän saattaa pohtia esimerkiksi potilaan kotiutumiseen liittyviä asioita, tarkentaa potilaan lääkitystä tai fyysisiä rajoitteita, pyytää lisätietoa sairaudesta tai vammasta. 

Professio on syntynyt tarpeeseen

Akuutit päivystyspotilaat ja heidän kotiuttamiseen liittyvät asiat ovat terveyssosiaalityöntekijöiden päivittäisiä rutiineja. Päihteiden käyttöön ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet paljon. 

– Kerron hoitajille, jos olen saanut hoidettua maksusitoumuksen lääkkeisiin. Potilas pitää saada kotiutettua aikataulussa. Ilmoitan hoitajalle myös, minne potilas kotiutuu, jos kotiin ei ole turvallista mennä tai potilas on asunnoton.  

– Hoidamme suurimman osan potilaista täällä sairaalassa, niin että he eivät valu jatkopalveluihin. Meidän professio on syntynyt tänne tarpeeseen ja teemme paljon ennalta ehkäisevää työtä. Jos sairastumisesta seuraa taloudellinen tai muu ongelma, puutumme siihen ajoissa. Se estää ongelmien pitkittymisen. 

Tehohoidon potilaat ovat lähes aina siinä kunnossa, että he eivät pysty hoitamaan asioitaan. Heille Myllylä hoitaa perusasiat kuntoon ja mahdolliset tukitoimet sekä etuisuuksien hakemisen.  

– Aina potilaalla ei ole omaisia tai omaiset eivät pysty kriisitilanteessa toimimaan. Silloin kartoitamme tilanteen ja teemme päätökset haettavista etuuksista ja hoidettavista asioista ja pyydämme tarvittavat lääkärintodistukset. 

Terveyssosiaalityöntekijöiden työhön kuuluu myös kriisityöstä huolehtiminen sekä mahdolliseen tulevaan kuolemaan valmistautuminen. Työkenttä on laaja, koska potilaan ongelmat voivat olla laaja-alaisia pitkäaikaissairauden vuoksi tai äkillinen vakava sairastuminen ja vammautuminen on laittanut elämän uusiin lähtökohtiin.  

– Tässä työssä vaaditaan paineensietokykyä ja tietynlaista herkkyyttä, lakiosaamista ja sosiaaliturvaosaamista.  

Myllylä tekee yhteistyötä terveyssosiaalityöntekijä Maija-Leena Lehdon ja Virve Sipolan kanssa.  

– Terveyssosiaalityössä tehdään laajoja sosiaalisen tilanteen arviointeja ja palvelutarpeen kartoituksia. Toivomme, että näitä voitaisiin hyödyntää myös laajemmin niiden asiakkaiden kohdalla, jotka siirtyvät alueen sosiaalityöhön. Yhteistyön kehittäminen ja terävöittäminen olisi nyt ajankohtaista.  

Myllylä muistuttaa, että muutoksen keskellä on hyvä muistaa, että keskiössä on aina asiakas. Sairaalassa on usein hyvin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaalityön tukea eri menetelmin. Silloin on huomioitava, että sosiaalityö on muutakin kuin päätöksentekoa. 

Kriisityön koulutusta tarvitaan

Vastaava sosiaalityöntekijä Maija-Leena Lehdon aamu on alkanut kirjauksia tekemällä.  

Hänen aluettaan ovat synnytys ja naisten taudit, johon kuuluu useita osastoja ja poliklinikoita kuten naisten poliklinikka, naisten syöpäpoliklinikka, naisten osasto, lisääntymislääketieteen yksikkö, sikiötutkimusyksikkö, äitiyspoliklinikka, synnytysosasto, äiti-lapsiosasto ja perinnöllisyyspoliklinikka, harvinaisten sairauksien yksikkö ja Seri-tukikeskus.  

– Työalueeni yhteydenotot tulevat pääsääntöisesti päivystysluonteisesti osastojen ja poliklinikoiden hoitajien ja lääkäreiden kautta, Lehto kertoo. 

Kymmenen aikaan Lehto menee naisten polille tapaamaan alaikäistä raskauden keskeyttäjää. Naisten polilla hän vaihtaa muutaman sanan lähihoitaja Tiina Siiran kanssa ja hakee sitten aulassa poikaystävänsä kanssa odottavan nuoren naisen rauhalliseen tilaan. 

– Kartoitan tilanteen ja teen sosiaalisen tilanteen arvioinnin. Pyrin tukemaan ja varmistumaan, että asiat ovat kunnossa. Kartoitan myös, tuleeko sellaista ilmi, että raskaus olisi alkanut vastentahtoisesti. Kysyn myös, miten nuori kokee raskauden keskeytyspäätöksen ja tarvitseeko hän tukea siihen. 

Lehto tapaa samoissa merkeissä myös täysi-ikäisiä, jotka haluavat pohtia ratkaisua raskauden keskeyttämistä. 

Lehto on tiimi ykkösen vastaava työntekijä ja sijaistaa tarvittaessa terveyssosiaalityön vastuuyksikköpäällikön vastuualuetta. 

Hänen yhteystietonsa ovat jokaisen polin ja osaston seinällä, joten asiakkaat voivat ottaa myös suoraan yhteyttä. Asiakkaat ovat lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa lähes puolen miljoonan henkilön erikoissairaanhoidon palveluista ja lähes 750 000 potilaan erityisvaativasta sairaanhoidosta aivan ylimpään Lappiin saakka. 

– Tapaan esimerkiksi perheitä, joista on tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus ja kartoitan perheen tuen tarvetta ja varhaista vuorovaikutusta. Äiti-lapsiosastolta tulee myös yhteydenottoja vauvan syntymän jälkeen perheistä, joilla ei ole raskauden aikana ollut kontaktia sosiaalipalveluihin 

Sairaalassa on hyvin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Seuraavaksi Lehto soittaa Seri-tukikeskuksen asiakkaalle, joka oli joutunut seksuaalirikoksen uhriksi muutamia kuukausia sitten. Tutkimusten jälkeen Seri-tukikeskuksen hoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä moniammatillisen tiimin jäseniin, joihin Lehto sosiaalityöntekijänä kuuluu. Jos asiakkaalla ei ole käyntiaikaa Oulun yliopistollisessa sairaalassa, keskustelu käydään sopivana ajankohtana, kuten tällä kertaa.  

Kyseessä on psykososiaalinen keskustelu, joka on tarvittaessa myös kriisikeskustelu. Lehdolla on kriisityön koulutus, jonka hän kokee tärkeäksi osaksi Seri-tukikeskuksen työssään. Kriisityön koulutusta tarvitaan myös kohtukuoleman tai vauvansa menettäneiden vanhempien kohtaamisessa. 

Sairaalassa ollaan lähellä asiakasta

Viime kesästä saakka terveyssosiaalityöntekijöiden asema Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteessa on ollut epäselvä. Suunnitelmissa on siirtää Oysin terveyssosiaalityö pois terveydenhuollon palveluista. Käynnissä on yt-neuvottelut.  

Terveyssosiaalityöntekijöiden mielestä heidän oikea paikkansa on sairaalassa, sillä sairaalassa tehdään moniammatillista yhteistyötä ja terveyssosiaalityöntekijät kuuluvat yhteistyöryhmiin. 

– Sairaalassa olemme lähellä asiakkaita ja he saavat tukea joustavasti. Näemme potilaspaperit järjestelmästä ja pystymme kartoittamaan mitä tukea asiakas tarvitsee. Pystymme ottamaan esille myös terveydelliset asiat ja niiden vaikutukset asiakkaan kokonaistilanteeseen. Palvelutarpeen kartoitus ja asiakkaiden ohjaaminen oikea-aikaisiin palveluihin on osa terveyssosiaalityöntekijöiden työtä, Lehto sanoo. 

– Keskusteluissa asiakkaan kanssa voi kuitenkin tulla esiin muita oleellisia asioita, he lisääväät. 

Puolen päivän aikaan Marjo Myllylä ja Maija-Leena Lehto nauttivat taukohuoneessa lounaan Virve Sipolan kanssa. 

Sen jälkeen Sipola tapaa osastohoitoon tulleen pitkäaikaisen asiakkaansa Jonna Taipaleenmäen. He pitävät yhteyttä kerran kuukaudessa. Sipola on usein hänen tukenaan myös palavereissa. 

– Minulla on pitkäaikaissairauksia ja jouduin eläkkeelle. Olen byrokratian rattaissa. En tiedä mitä tukia saan ja mitä en, Taipaleenmäki kertoo. 

Terveyssosiaalityöntekijät ovat oleellinen osa hoitokokonaisuutta.

Kela ja TE-palvelut eivät tunne Taipaleenmäen tilannetta. Kyse on nuoresta ihmisestä, joka on eläkkeellä, opiskelee aktiivisesti ja jolla on ammattitutkintoja. 

– Opiskelu on Jonnalle arkikuntoutusta. Sen kautta hänen toimintakykynsä säilyy. Välillä olemme vieneet päätöksiä oikeuteen ja tehneet kantelun aluehallintovirastoon, Sipola kertoo. 

Haasteita Sipolan mielestä on siinä, että puhutaan vaikeista asioista ja järjestelmien yhteensovittamisesta. Asioiden ja päätösten ymmärtäminen on asiakkaalle vaikeaa, eikä kunnalla ole tarpeeksi resursseja siinä auttamiseen. 

Kokonaisvaltainen näkemys auttaa potilasta

Sipola palaa loppupäiväksi työhuoneeseensa, joka on avohoitotalon neljännessä kerroksessa reumapoliklinikalla.  

Tämän päivän hän sijaistaa vastuuyksikköpäällikköä, johtavaa sosiaalityöntekijä Leena Siika-ahoa. Aamulla Sipola osallistui hänen puolestaan lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnanohjausryhmään sekä myöhemmin kuntoutuksen yhteiseen käyttäjätyöryhmään. 

Asialistalla on asiakaspuheluita reumapolin potilaille. Yleensä päivät eivät ole etukäteen aikataulutettuja, jotta Sipola pystyy reagoimaan päivän aikana tulleisiin pyyntöihin. Hänen vastuullaan ovat avohoitotalon kaikki poliklinikat, reuma-, sekä gastropoli, Sydän 1 -osasto sekä Tkir 2 -osasto, joilla hän käy sovitusti tapaamassa potilaita tai on puhelinyhteydessä heihin.  

– Päivät vaihtelevat paljon, välillä käyn paljon osastoilla ja otan polilta suoraan potilaita käymään. Välillä on ajanvarauksella sovittuja soittoja ja käyntejä. 

Terveyssosiaalityöntekijät kokevat olevansa oleellinen osa potilaan hoitokokonaisuutta. 

– Terveyssosiaalityöntekijä hallitsee verkoston ja pystyy ohjaamaan asiakasta monessa asiassa. Hän näkee asian kokonaisvaltaisesti, ja osaa arvioida milloin ihminen pitää ohjata kuntoutukseen ja milloin hänellä on taloudellisia vaikeuksia, Sipola kertoo. 

Jos reumapotilaalla ei ole varaa ostaa lääkkeitä, hänen toimintakykynsä menee huonoksi. Se vaikuttaa sekä päivittäiseen selviytymiseen että työkykyyn, huomauttaa Sipola.  

– Meillä on asiakkaina paljon potilaita, joilla lääkekatto menee reumalääkkeitä ostettaessa täyteen ensi ostolla. Potilas voi joutua miettimään, käyttääkö rahat arkielämiseen vai lääkkeisiin. Nämä ovat isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joissa uhkana on, että potilas menettää työkykynsä tai joutuu sairauslomalle. 

Sipola tykkää taistella ja hakea oikeutta. Pitkissä asiakassuhteissa on palkitsevaa nähdä miten asiat järjestyvät. 

– Meidän työssämme näkee myös ihmisiä, jotka ovat tipahtaneet järjestelmän väliin harmaalle alueelle. Heidän asioiden eteenpäin vieminen on tosi tärkeää yhteiskunnallista vaikuttamista.  

Oman työn merkityksen Sipola näkee myös asiakkailta saamissaan kiitoksissa.

Omat roolit ja omat vastuut 

Monet hyvinvointialueet ovat käynnistäneet suunnitelmat terveyssosiaalityön siirtämisestä pois terveydenhuollon palveluista.  

Muutoksen haittavaikutukset voivat olla ennalta-arvaamattomat ja mittavat, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia varoittaa. 

– Terveyssosiaalityö on selkeästi terveydenhuoltoon kiinnittyvä palvelu, jossa sille on tarvetta. Terveyssosiaalityössä on kyse terveydenhuoltoon liittyvästä sosiaalihuollon ammattihenkilön tekemästä työstä, painottaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio. 

Syynä terveyssosiaalityön siirtämiseen pois terveydenhuollon piiristä on henkilöstöpula. Hyvinvointialueet yrittävät ratkoa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden pulaa nipistämällä toisaalta. 

Selvitysten mukaan suurimmalla osalla, noin 60 prosentilla, terveyssosiaalityön asiakkaista ei ole sosiaalihuollon asiakkuutta. Heidän asiansa voidaan hoitaa terveyssosiaalityön keinoin, oikea-aikaisesti. 

– Terveyssosiaalityön tehtävät eivät mene päällekkäin sosiaalihuollon kanssa, vaan kummallakin on oma itsenäinen funktionsa, roolinsa, vastuunsa ja erityisosaamisensa ja ne tukevat toisiaan, sanoo Talentian terveyssosiaalityöntekijät ryn puheenjohtaja Eija Tiihonen. 

– Hyvinvointialueiden tulisi kiinnittää huomiota terveyssosiaalityön itsenäiseen tehtävään, jossa on rajapintoja sosiaalihuoltoon, mutta joka on terveydenhuollossa toteutettava ja siellä tarvittava palvelu, Karsio summaa. 

Terveyssosiaalityön aseman selkeyttäminen ja lujittaminen edellyttävät lisäksi, että terveyssosiaalityöstä säädetään lain tasolla. 

Riitta Ahonen