Kunnanjohtajan työssä pystyn hyödyntämään monipuolisen osaamiseni, sanoo Tatu Ujula. Kuva: Rami Marjamäki
Suomen nuorin kunnanjohtaja hyödyntää uudessa virassaan sosiaalityössä oppimiaan vuorovaikutustaitoja.
Pienenä poikana Tatu Ujulan toiveammatti oli opettajan työ. Lukiossa hän ymmärsi, että opettaja jauhaa samoja asioita vuodesta toiseen, eikä se enää tuntunutkaan kovin houkuttelevalta. Hän pääsi 16-vuotiaana kesätöihin Turun Sanomiin nuorten sivujen toimittajaksi ja sitten vielä kotikuntansa Laitilan terveydenhuoltopalveluihin, jossa hän sai tutustua kunnan toimintaan. Silloin hän päätti, että aikuisena hänestä tuleekin kunnanjohtaja, sillä työ näytti hyvin monipuoliselta ja kiinnostavalta.
Maaliskuun viimeisellä viikolla keskellä koronapandemian aiheuttamia poikkeusoloja 26-vuotias Tatu Ujula aloitti kunnanjohtajana reilun 2 300 asukkaan Ypäjän kunnassa.
– Kun aloitin työt, minun piti ottaa heti ohjakset käsiini, että kokonaistilanne pysyisi minulla hallinnassa, Ujula kertoo.
Ensimmäiseksi oli järjestettävä koulujen ruokailukuviot. Sitten piti hoitaa kunnan työntekijöiden etätyökäytännöt, ja kunnan työpajatoiminta piti saada toimimaan turvallisesti.
Lähtökohtana avoin viestintä
Ujula siirtyi Ypäjälle Kustavista, jossa hän työskenteli noin 1,5 vuotta sosiaalijohtajana. Koska kunnan sosiaalitoimessa ei ollut muita työntekijöitä, Ujula hoiti myös asiakastyön sosiaalijohtajan toimen ohessa. Toimialajohtajana hän sai läheltä seurata kunnanjohtajan työskentelyä.
– Siinä sain jo aika realistisen näkemyksen, mitä haasteita tähän työhön liittyy.
Yhtenä työnsä peruspilarina Ujula pitää avointa viestintää.
Rohkeus ottaa riskejä, vaikka tietää voivansa epäonnistua.
Sosiaalinen media on tärkeä vaikutuskanava. Kunnanjohtajan facebook-sivullani on nyt jo noin 500 seuraajaa.
Kunnanjohtajan työn isona plussana Ujula pitää sen monipuolisuutta. Hän saattaa saman päivän aikana hoitaa viestintää, markkinointia, taloutta, henkilöstöhallintoa ja johtaa kokonaisuutta.
– Koen, että pystyn tässä työssä hyödyntämään monipuolisen osaamiseni, Ujula iloitsee.
Tatu Ujula opiskeli Tampereen yliopistossa. Viidessä vuodessa hän suoritti kaksi tutkintoa: YTM pääaineena sosiaalityö sekä tuotantotalouden DI. Opiskelujen jälkeen Ujula työskenteli Raumalla vammaistyössä ja Euran lastensuojelussa.
– Sosiaalityöntekijän taustasta on tässä työssä huomattavan paljon etua, kun esimerkiksi haastavia tilanteita joutuu ratkaisemaan noudattaen lakeja ja säädöksiä ja samalla huomioimaan asiakkaan toiveet.
Haasteet ennakoitava
Sosiaalityössä Ujula kertoo oppineensa myös kohtaamaan asiakkaat tasavertaisina kanssakulkijoina. Siksi hänen työhuoneessaan on pöytä, jonka ääreen hän istuu kävijöiden kanssa asioita puimaan, sillä hän ei halua ottaa ketään vastaan työpöytänsä takaa.
Sote-kentän tuntemuksesta ja osaamisesta on erittäin paljon hyötyä, sillä se on Ujulan mukaan erittäin tärkeä alue kunnassa.
– Se linkittyy ihan kaikkeen ja siinä liikkuu suuria rahamääriä.
Ypäjällä ei ole omaa sosiaalitoimea, vaan sosiaalilhuollon palvelut lasten päivähoitoa lukuunottamatta hoidetaan vuonna 2014 perustetun Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta, johon Ypäjän ja Forssan kaupungin lisäksi kuuluvat Humppila, Jokioinen ja Tammela.
Ujula on tuonut sosiaalitoimen kehittämiseksi omia ajatuksiaan ja visioitaan esille kuntayhtymässäkin.
– Onnistunut työ lähtee siitä, että kaikessa toiminnassa ennakoidaan mahdolliset tulevat haasteet ja että asiakkaat saavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarvittavan tuen.
Nuoresta iästä hyötyä
Ujula ei koe joutuneensa vakuuttamaan uskottavuuttaan nuoren ikänsä vuoksi. Hän on tehnyt paljon töitä urakehityksensä eteen ja uskoo, että kun ihmisellä on oikeanlaista koulutusta ja kokemusta, ei iällä ole merkitystä.
Ratkaisukeskeisyyttä ja vuorovaikutustaitoja koulutuksista.
– Kai sekin osoittaa jotakin, että olen tehnyt viiden vuoden sisällä kaksi maisteritutkintoa. Olisinko uskottavampi, jos olisin pidempään opiskellut ja valmistunut vanhempana?
Hän ei ole itse koskaan tuonut ikäänsä esille, vaikka media pitää sitä kiinnostavana. Haastatteluissa Ujula haluaa nostaa esiin arvomaailmaansa ja visioitaan, jotta jutuissa olisi muutakin sisältöä.
– Mielestäni elämänkokemus syntyy siitä, mitä tekee ja oppii ja miten kehittyy ihmisenä, eikä vain siitä, paljonko on vuosia mittarissa.
Iästä on Ujulan mielestä myös julkisuusarvoa, sillä hänen haastattelujensa ansiosta kuntakin saa näkyvyyttä ja houkuttelee siten mahdollisesti uusia asukkaita.
Ypäjä on monen muun maaseutukunnan tavoin vanheneva kunta. Ujulan mukaan haasteena on pitää palvelut lähellä asukkaita. Siksi tänne pitäisi saada lisää nuoria veronmaksajia, joiden houkuttelemiseksi käynnistellään nyt tonttikauppaa nuoria perheitä varten. Suomen kuuluisinta hevospitäjää voisi Ujulan mielestä tehdä houkuttelevammaksi myös kehittämällä matkailua hevosharrastuksen, ‑talouden ja ‑kaupan ympärille. Täällä on usein hevosalan tapahtumia, joihin tulee paljon väkeä ympäri Suomea ja ulkomailtakin.
Ujula haluaisi kehittää myös koulutusta. Ypäjällä on hevosalan ammatillinen oppilaitos, mutta kunnanjohtaja haaveilee alan korkeamman asteen koulutuksesta.
– Täältä löytyy osaamista hevostutkimuksesta, ‑lääkinnästä ja maataloustieteistä, mutta bisnespuolella riittäisi vielä kehittämistä ihan yliopistotasolla.
Ratkaisukeskeistä ajattelua DI-opinnoista
Tuoreen kokemuksen ja koulutuksen ansiosta Ujula toivoo voivansa tarjota ihan uudenlaisia näkökulmia esimerkiksi kunnanhallituksen pohdittavaksi.
– En lähde kuitenkaan väittelemään kenenkään kanssa, sillä jos joku on päättänyt olla jotain mieltä, ei sitä inttämällä muuteta.
Ujulan neuvottelutaktiikkana on löytää ensin ainakin yksi asia, josta molemmat osapuolet ovat samaa mieltä. Sen jälkeen voi olla helpompi päästä muissakin asioissa yksimielisyyteen. Tärkeää on pehmeä ja sulava viestintä.
Ujulalla ei ole mielestään vaikeuksia myöntää, jos toinen on jossain asiassa oikeassa ja hän väärässä. Hän ei henkilöidy asiakysymyksiin, sillä jokaisella asialla on omat asiantuntijansa.
– Olen oppinut nöyryyteen. En voi mitenkään joka asiaa tietää, mutta voin reilusti kysellä, kuka tietää.
Ujula arvostaa suuresti sosiaalialan ammattilaisia, joilla on laaja ymmärrys ja syvä tietämys omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Mutta hänen mielestään sosiaalipuolella työntekijöiden itseluottamus ja luottamus omaan osaamiseen ei välttämättä ole kovin vahva.
– Heillä on niin paljon osaamista, eivätkä he itse tunnu ymmärtävän sitä. Toivoisin heidän olevan kunnianhimoisempia ja rohkeampia.
DI-opinnoissa ihan keskiverto-opiskelijallekin rakentuu Ujulan mukaan vahva pystyvyyden tunne ja rohkeus ottaa riskejä, vaikka tietääkin mahdollisesti epäonnistuvansa.
– Tuotantotalouden opinnot ovat muutenkin kehittäneet valtavasti ajatusmaailmaani: niissä opittiin sellaista myönteistä asennetta, että ihminen pystyy melkein mihin tahansa, kun vain päättää pystyä. Opittiin hoitamaan asioita järkevästi ja tehokkaasti ja myös kehittämään niitä.
Ujulan mukaan DI-opintoihin sisältyi kaikkien hänen nykyisessä työssään tarvittavien taitojen opiskelua: viestintää, markkinointia, lean-ajattelua, työsuojelua, työturvallisuutta ja ‑hyvinvointia.
– Siitä koulutuksesta jäi myönteisen asenteen lisäksi minulle käteen kolme avainosaamisaluetta: muutosjohtaminen, viestintä ja myyntiosaaminen.
Intohimona kirjallisuus
Kunnanjohtajan työ on kokonaisvaltaista, eikä työpäivä pääty pillin vihellykseen, vaan se voi venyä kummastakin päästä. Tatu Ujula on kuitenkin oppinut palautumisen merkityksen.
– Säännöllinen uni sekä riittävä ja terveellinen ruoka, eikä mitään hiilarimättöä, niistä en tingi. En ala polttaa kynttilää molemmista päistä.
Parhaiten mies kertoo rentoutuvansa kirjoittamalla ajatuksiaan paperille. Hän kirjoittaa myös kolumnia Laitilan Sanomiin. Toinen rakas harrastus on lukeminen. Ujula lukee kaikkea, mitä käsiinsä saa: klassikoita, jännitys- ja kauhukirjallisuutta, tieto- ja itseapukirjallisuutta sekä elämäkertoja.
Nuoruudesta julkisuushyötyä.
– Yritän lukea sellaisistakin aiheista, jotka eivät välttämättä heti sytytä, mutta elämäkerrat antavat paljon ajattelemisen aiheita. Mielenkiintoisia ovat olleet muun muassa Jorma Ollilan, Juha Sipilän, Antti Rinteen sekä muiden eri puoluepoliitikkojen elämäkerrat, vaikka en itse ole koskaan ollut politiikassa mukana.
Hevosten kanssa Ujula ei ole ollut aikaisemmin tekemisissä, mutta niitä hän näkee nyt päivittäin kävellessään kotoa töihin. Suunnitelmissa on ilmoittautua ratsastuskurssille, kunhan sellainen alkaa poikkeustilan jälkeen.
Muutenkin Ujula haluaa asettua vakaasti ypäjäläiseksi. Hän osti täältä heti kunnanjohtajan pestin alettua jopa oman asunnon osittain myös siksi, että kuntalaiset näkisivät hänen sitoutuvan vahvasti tehtäväänsä ja kuntaansa.
– Sitä paitsi, kunnanjohtajan työ vaatii pitkäjänteistä paneutumista. Se on vähän kuin maanviljelyä: kun olet kylvänyt siemenet maahan, se vaatii kastelua, hoitoa ja aikaa, että saat tuloksia.
Tatu Ujula
Ammatti: kunnanjohtaja Syntynyt: 20.9.1993 Laitilassa Koulutus: tuotantotalouden DI, YTM sosiaalityö Työkokemus: Rauman sosiaalitoimen vammaistyö, Euran sosiaalitoimen lastensuojelu, Kustavin kunnan sosiaalijohtaja; viestintä- ja myyntitehtäviä yksityisellä sektorilla. Harrastukset: lukeminen ja kirjoittaminen, kolumnisti Laitilan Sanomissa
