Työllisyydenhoidon osalta eletään suuren muutoksen aikaa. Ensi vuoden alusta lähtien suurin osa nykyisistä, valtion alaisuudessa toimivista TE-palveluista siirtyy kuntien vastuulle.
Uudistuksen taustalla on ajatus, että TE-palvelujen siirtyessä valtiolta kuntiin, ne tulevat paremmin työnhakija-asiakkaiden ulottuville. Kun työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut ovat yhden järjestäjän vastuulla, tulee työllistymisestä tehokkaampaa.
Muutos vaikuttaa paitsi työnhakijoihin myös organisaatioiden työntekijöihin. Uudistus koskettaa myös Talentian jäseniä, jotka työskentelevät TE-palveluissa tai kuntien työllisyyspalveluissa.
Työntekijöiden näkökulmasta siirtoon liittyy useita edunvalvonnallisia ulottuvuuksia. Kun tällainen toiminnallinen kokonaisuus siirtyy uudelle työnantajalle, kyseessä on niin sanottu liikkeen luovutus.
– Liikkeen luovutuksen yhteydessä työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Laki turvaa työntekijöiden siirtymisen uudelle työnantajalle siten, että heidän nykyiset oikeutensa ja velvollisuutensa säilyvät ennallaan, kertoo Talentian työsuhdeasioiden päällikkö Konstantin Laakkonen.
Työntekijöiden siirtyessä valtiolta kunnalle, sovellettava virkaehtosopimus kuitenkin muuttuu. Laakkosen mukaan sairauslomien ja lomien suhteen valtion ja kunnan virkaehtosopimukset ovat samankaltaiset. Haasteellisimpia asioita on palkkaus.
Muutos aiheuttaa epävarmuutta ja avoimia kysymyksiä.
Yleisesti valtion palkkataso on ollut aavistuksen korkeampi kuin kunnilla, ja palkka koostuu erilaisista osista. Laakkonen kertoo, että kunnissa valmistellaan parhaillaan palkkahinnoittelumallia.
– Vaikka päämääränä on varmistaa, ettei kenenkään palkka laskisi, on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, heikentääkö muutos tulevaa palkkakehitystä.
Liikkeen luovutukseen liittyy lisäksi termi nimeltä palkkaharmonisointi, joka voi koskettaa myös tällä hetkellä kunnalla työskenteleviä henkilöitä. Uudella työnantajalla on harmonisointivelvoite. Se tarkoittaa, että harmonisaatioajan jälkeen siirtyneiden työntekijöiden ja kunnissa jo ennestään työskentelevien palkkojen pitäisi olla yhtenevät.
Tehtävänkuvaukset voivat muuttua
Keskeinen huoli liittyy myös mahdollisten tehtäväkuvien muutoksiin. Tietoon on tullut, että työnantajat ovat jo etukäteen lähteneet tekemään tai ehdottamaan muutoksia tehtävänkuviin.
Laakkonen kehottaa jäseniä olemaan tarkkana ja neuvoo heti ottamaan yhteyttä luottamusmieheen, ennen kuin muutoksiin suostutaan.
– Mahdolliset tehtäväkuvamuutokset tulisi tehdä vasta siirron jälkeen ja yt-menettelyn kautta, eikä etukäteen painostettuna.
Toinen seurattava asia koskee sijoittelupaikkoja. Nykyiset TE-toimistot ovat voineet tarjota palveluita useiden kuntien alueella. Kaikille siirtyville henkilöille ei vielä ole selvää, millä paikkakunnalla heidän tuleva työpaikkansa tulee olemaan.
Lisäksi Laakkonen tuo esiin luottamusmiesten aseman turvaamisen tärkeyden.
– Luottamusmiesten oikeudet ja velvollisuudet eivät automaattisesti siirry, vaan niistä neuvotellaan erikseen. Tavoitteenamme on, että luottamusmiehet siirtyisivät kuntiin, koska toimiva paikallinen neuvottelujärjestelmä on kaikkien osapuolten etu.
Monelle TE-palveluissa työskentelevälle muutos aiheuttaa epävarmuutta ja avoimia kysymyksiä.
– Uudistus on ollut tiedossa jo pitkään. Silti tuntuu, että kuntien valmistelut ovat monella tapaa kesken, TE-palveluiden henkilöasiakaspalvelussa työskentelevä asiantuntija kuvaa tilannetta.
Hän haluaa esiintyä jutussa nimettömänä.
Asiakkaille muutos voi tuoda etuja.
Työntekijöitä askarruttavat käytännön asiat, kuten työpisteiden sijainnit ja etätyömahdollisuudet. Haastateltava ei esimerkiksi vielä tiedä, millä paikkakunnalla tulee vuodenvaihteen jälkeen työskentelemään.
– Olemme saaneet toivoa sijoituspaikkaa, mutta ei ole tietoa, milloin nämä asiat selviävät. Tämän työllisyysalueen sisällä etäisyydet toimipisteiden välillä voivat olla useita kymmeniä kilometrejä.
Epävarmuutta lisää myös se, ettei selkeitä vastauksia ole saatu myöskään palkasta, työajoista tai mahdollisuudesta tehdä etätöitä.
Yleisviestinä on ollut, että tulevan työnantajan toiveissa olisi enemmän kasvokkain tapahtuvaa asiointia. Se voi haastateltavan mukaan olla kynnyskysymys monelle siirtyvälle työntekijälle. TE-palveluissa etätyötä on voinut tehdä kohtuullisen paljon.
– Tällä hetkellä olen myös saanut melko vapaasti suunnitella työpäiväni. Pelkään, että tämä joustavuus tulee katoamaan uudistuksen myötä. Kaiken kaikkiaan jännittää, missä tilanteessa oikein olemme vuodenvaihteessa.
Työn tekemisen tapa muuttuu
Tilanne on työntekijöille haastava. Asiakkaille muutos sen sijaan voi tuoda mukanaan etuja.
Monet työnhakija-asiakkaat ovat tähän asti saattaneet joutua asioimaan kaukana. Nyt he voivat saada palvelupisteen omalle paikkakunnalleen.
Lisäksi TE-palveluiden työntekijällä on toiveikkaita odotuksia omalle asiantuntijaroolilleen.
– Odotan, että asiakkaille suunnattujen palveluiden vaikuttavuutta alettaisiin arvioida huolellisemmin. Ei ole järkevää ohjata asiakkaita sellaisiin palveluihin, joista he eivät oikeasti hyödy. Käytössä ei myöskään jatkossa ole enää niin sanottua valtion pohjatonta kassaa.
Myös Tornion kaupungin asiakasvastaava Anne Räisänen on samoilla linjoilla. Tornion kaupunki on mukana vuonna 2021 alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa, jossa osa TE-palveluiden tehtävistä siirrettiin kuntien hoidettavaksi.
Räisäsen mukaan työn tekemisen tapa on muuttunut ja tulee muuttumaan uudistuksen myötä entisestään.
– Aikaisemmin asiakkaita on ohjattu paljon muun muassa ostopalveluihin. Voimme mahdollisesti valmentaa asiakkaita jatkossa enemmän itse. Meidänkin tiimissämme on esimerkiksi työhönvalmentaja, joten sitä palvelua ei tarvitse ostaa ulkopuolelta.
Kuntakokeilussa on panostettu kasvokkaiseen palveluun ja myös nykyinen työnhaun asiakaspalvelumalli ohjaa tähän. Räisänen tunnistaa, että TE-palveluista siirtyvillä saattaa olla erilaisia kokemuksia ja odotuksia etä- ja lähityöstä. Esimerkiksi Tornion kaupungilla etätyötä on voinut tehdä kaksi päivää viikossa.
– Totta kai muutoksessa on kyse myös erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisesta.
Muutokset mietityttävät
TE-palvelut ja kunnan työllisyyspalvelut ovat suosittuja työpaikkoja sosiaalialan ammattilaisille. Räisänen on taustaltaan sosionomi ja hänellä on monta saman koulutustaustan omaavaa kollegaa.
– Kun asiakkaiden elämäntilanteet ovat kovin vaihtelevia, sosiaalialan tausta tuo todella hyvää osaamista työhön. Palvelukenttä on myös jo aikaisemmissa sosiaalipuolen hommissa tullut tutuksi.
Sekä Räisänen että TE-palveluiden haastateltava tekevät molemmat tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden kanssa. Asiakkaita voidaan tavata yhdessä ja työskentely on työparimaista.
Haastateltavat kertovat, että hyvinvointialueiden työntekijöiden kanssa tehdään esimerkiksi aktivointisuunnitelmia asiakkaille. Asiakkaita myös ohjautuu hyvinvointialueelle kuntouttavaan työtoimintaan. Tähän yhteistyöhön ei ole tiedossa muutoksia TE-palveluiden siirron jälkeenkään.
Räisänen tuo esille, että TE-palveluista siirtyvien työntekijöiden rooli on ollut paljon esillä, mutta muutos koskee myös kunnan nykyisiä työntekijöitä.
– Käytännön asiat sekä palkkaus ja sen kehitys mietityttävät myös meitä, vaikka muutos on toki isompi uuteen organisaatioon siirtyville. Tosin niillä paikkakunnilla, jotka ovat olleet kuntakokeilussa mukana, on realistisempi käsitys siitä, mitä tulee tapahtumaan.
Tornion kaupungilla muutoksesta on Räisäsen mukaan kuitenkin tiedotettu hyvin ja henkilöstöä on otettu mukaan suunnitteluun. Lisäksi Räisänen haluaisi oikaista mielikuvaa siitä, että kuntatyönantajalla olisi tarjolla vain niukkuutta. Ainakin heidän alueellaan kunta on pyrkinyt huomioimaan henkilöstöä ja heidän työpanostaan.
Vaikka omalla alueella edunvalvonta-asiat eivät nousisi isoon rooliin, Konstantin Laakkonen kehottaa Talentian jäseniä varmuuden vuoksi dokumentoimaan omat palkkatietonsa sekä työtehtävänsä.
– Tämä on oman selustan turvaamista, minkä jokainen voi tehdä. Jos tulee hankala paikka, nämä toimet auttavat varmistamaan oikeudenmukaisen kohtelun siirron yhteydessä.
Maija Komonen
