Maija Haapalan ja Camilla Jokelan mielestä lastensuojelu on maailman siistein työ, joka kaikkien pitäisi tuntea. He miettivät miksi sosiaalityöntekijät eivät käy koulussa puhumassa ammatistaan samalla tavalla kuin esimerkiksi poliisit käyvät. Kuva: Veikko Somerpuro
Maija Haapalan ja Camilla Jokelan tavoitteena on lastensuojelun vallankumous. Sen vuoksi he pistävät itsensä alttiiksi somessa Suomen ensimmäisinä TikTok-sossuina.
Videolla tanssii kaksi naista Queenin Under Pressure ‑biisin tahtiin. Ruudulle nousee väitteitä lastensuojelusta, joita tanssivat naiset joko peukuttavat tai lyttäävät.
Toisessa videossa huulisynkataan dramaattisesti näytellen What does it mean ‑huutoa hiukset heiluen.
Videoista ei ensimmäisenä tule mieleen sosiaalityö tai lastensuojelu. Ei ainakaan siinä mielessä minkälainen kuva suurella yleisöllä työstä on.
Videoilla esiintyvät naiset ovat Suomen ensimmäiset TikTok-sossut Maija Haapala ja Camilla Jokela, jotka menivät sosiaalisen median palvelu TikTokiin juuri sen vuoksi, että haluavat oikoa lastensuojelusta esiintyviä vääriä mielikuvia.
TikTok-sossujen kanavalla Haapala ja Jokela kertovat mitä lastensuojelu tarkoittaa, minkälaista työtä sosiaalityöntekijät tekevät, ja mitä esimerkiksi tapahtuu, kun lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus.
– Me haluamme hälventää erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa niitä pelkoja, mitä lastensuojeluun edelleen liittyy. Ja jotta tavoitamme lapset ja nuoret meidän on mentävä sinne, missä he ovat, eli sosiaaliseen mediaan, Camilla Jokela kertoo.
TikTok perustuu lyhyisiin, muutaman minuutin pituisiin itse puhelimella kuvattuihin videoihin, joihin voi lisätä musiikkia, filttereitä ja erilaisia ääniefektejä. Se on tällä hetkellä suosituin lasten ja nuorten käyttämistä sosiaalisen median kanavista. Poliiseille ja opettajille TikTok on ollut arkea jo vuosikausia.
Tiktokkaamisen aloittamista ei edeltänyt pitkä harkinta ja suunnittelu.
– Tutustuin TikTokiin tyttäreni kautta. Juttelin siitä kollegani kanssa, joka kannusti aloittamaan. Soitin saman tien Camillalle, joka oli heti mukana, Haapala kertoo.
Jotain Haapalan ja Jokelan energiasta ja innostuksesta kertoo se, että ensimmäinen video TikTokissa julkaistiin jo seuraavana päivänä reilu vuosi sitten syyskuussa.
– Muita neuvoisin kyllä suunnittelemaan hiukan pitempään, niin säästyisi paljolta, Haapala nauraa.
Dialogi nuorten kanssa pääosassa
Nopea liikkeellelähtö ei tiktokkaavia sosiaalityöntekijöitä haitannut. He opettelivat alustan käyttöä tekemisen ohessa, ja heistä tuli nopeasti tunnettuja.
Tällä hetkellä kanavalla on yli 23 000 seuraajaa, ja heidän suosituinta yksittäistä videota on katsottu satojatuhansia kertoja. Live-tapahtumia on ollut seuraamassa kerralla yhteensä yli 3 000 ihmistä.
TikTokissa Jokelaa ja Haapalaa viehättää dialogisuus.
– TikTok on vuorovaikutteista ja nopeatempoista. Se on ehdottomasti ollut onnistunut valinta kanavaksi meille, Haapala kertoo.
Meidän on mentävä sinne missä lapset ja nuoret ovat, eli sosiaaliseen mediaan.
Haapala ja Jokela vastaavat nuorten kysymyksiin videoilla ja videoiden kommenttikentässä. He keskustelevat seuraajien kanssa myös yksityisviesteillä ja tarvittaessa sähköpostitse. Tiedolle on tarvetta.
– Lapset eivät edelleenkään tiedä tarpeeksi omista oikeuksistaan, Haapala kertoo.
Yksittäisiin asioihin TikTok-sossut eivät ota kantaa.
– Me neuvomme lapsia ja nuoria aina olemaan yhteydessä omaan sosiaalityöntekijäänsä. Jos ongelmana on, että häneen ei saa yhteyttä, niin mietimme yhdessä nuoren kanssa mitä valituskeinoja on olemassa. Niille nuorille, jotka eivät ole lastensuojelun piirissä, kerromme mitä esimerkiksi tapahtuu lastensuojeluilmoituksen jälkeen, Haapala kertoo.
Tietoa TikTok-sossut lisäävät myös yhteistyön kautta.
Eikä videot pelkkää hassuttelua ole. Heidän kanavallaan vierailee säännöllisesti kokemusasiantuntijoita, järjestöjen sekä ministeriöiden edustajia.
Erityisen suosittuja ovat olleet live-esiintymiset, joita he pitävät säännöllisesti esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Tapio Rädyn kanssa. Yhteistyössä STM:n kanssa he ovat edistäneet myös kansallisen lapsistrategian tunnettuutta.
Dialogi lasten ja nuorten kanssa on tärkeää.
– Me näemme miten asiat lasten ja nuorten mielestä ovat koko valtakunnan tasolla, Haapala kertoo.
Pois vastakkainasettelusta
Tavoitteena TikTok-sossuilla on – ei enempää eikä vähempää – kuin lastensuojelun vallankumous.
– Me tarkoitamme vallankumouksella systeemin räjäyttämistä. Meidän täytyy tarkastella olemassa olevia käytäntöjä kriittisesti ja miettiä nimenomaan yhdessä asiakkaiden kanssa, mitä voisimme tehdä toisin, Haapala kertoo.
Anarkistisossuiksi itseään kutsuvat naiset haluavat räjäyttää erityisesti lastensuojeluun liitetyn stigman, häpeän ja kasvottomuuden.
– Lastensuojelu ei nauti kansalaisten luottamusta, Jokela kerto.
– Meidän on päästävä pois vastakkainasettelusta, Haapala lisää.
Jokela painottaa ihmis- ja perusoikeuksia kunnioittavaa lähtökohtaa.
– Lastensuojelun on oltava yhdessä tekemistä, eikä pelkkää sanahelinää. Meidän on mentävä niille areenoille, missä lapset ja nuoret oikeasti ovat, eikä vain kankeasti mainita, että meidän organisaatiossamme lapsia osallistetaan tällä tavoin.
Lastensuojelusta on ehdottomasti viestittävä enemmän.
Anarkismi ei heille tarkoita sekasortoa.
– Aatteena anarkismi on yhteisöllisyyttä, toisin tekemistä ja välittämistä. Se mitä tarkoitamme anarkismilla, on yhteydessä sosiaalityön taistelevaan tutkimukseen: teemme jotain toisin yhdessä rakenteiden ja systeemien muuttamiseksi, Jokela selventää.
Lastensuojelusta viestittävä enemmän
Lastensuojelun kriisi ei kuitenkaan ole välttämättä pelkästään lastensuojelun vika, vaikka sitä helposti sieltä TikTok-sossujen mielestä halutaan etsiä.
– Jokuhan meidän systeemissämme mättää, jos vuosi toisensa jälkeen lastensuojelun kodin ulkopuoliset sijoitukset ja kiireelliset sijoitukset vaan jatkavat kasvuaan, Haapala pohtii.
Jokelan mielestä lapsilla ja nuorilla on tällä hetkellä huutava tarve turvallisille aikuisille.
– Someen tarvitaan lisää aikuisia, joilla on aikaa ja mielenkiintoa kuulla lapsia ja nuoria, ja kyky kohdata heitä. TikTokissa kohtaamme jatkuvasti itsetuhoisia, kiusattuja ja nuoria, joiden mieli on särkynyt, Jokela kertoo.
Lastensuojelusta on ehdottomasti viestittävä heidän mielestään enemmän. Ennen kaikkea sen vuoksi, että ihmiset uskaltaisivat hakea apua tarpeeksi ajoissa.
– Jos lastensuojelu miellettäisiin samanlaiseksi palveluksi kuin mikä muu tahansa, se madaltaisi kynnystä hakea apua. Apu tulisi silloin oikea-aikaisemmin ja ihmiset tulisivat varhemmin autetuiksi, Maija havainnollistaa viestinnän merkitystä.
Camilla Jokelan mielestä lastensuojelun työntekijöiden pitäisi ottaa saamansa palaute vakavasti.
– Meidän kaikkien on uskallettava katsoa peiliin ja miettiä mitä voisimme tehdä toisin. Ja miten voisimme jokainen omalla toiminnallamme muuttaa lastensuojelun julkisuuskuvaa hiukan paremmaksi.
Toisin tekeminen yhdisti
Jokela ja Haapala palkittiin lokakuussa ensimmäistä kertaa myönnetyllä Lastensuojelun viestinnällinen teko ‑palkinnolla.
Lastensuojelun Keskusliiton myöntämän palkinnon perusteet olivat heidän tekemänsä työn innovatiivisuus, rohkeus viestiä omilla kasvoilla ja positiivisuus.
Vaikka he haluavat pöllyttää organisaatioita ja niiden tekemisen tapaa reilusti, eivät he koe olevansa erityisen rohkeita. Heille rakenteellisen sosiaalityön tekeminen on itsestään selvää.
– Me olemme uuden sukupolven sosiaalityöntekijöitä. Meille tämän tyyppinen työ on ihan automaattista. Olemme oppineet viestintää ja vaikuttamistyötä ihan perusopinnoista saakka, Jokela kertoo.
Rakenteellinen sosiaalityö on heidän mielestään kaikkien sosiaalialla työskentelevien tehtävä. Siihen velvoittaa nykyisin myös laki, he muistuttavat.
Jokela ja Haapala löysivät toisensa työskennellessään Espoon kaupungin lastensuojelun avohuollossa.
– Jo siellä meitä yhdisti ja innosti toisin tekeminen ja vaikuttaminen. Rakenteellinen työ on ollut joka tasolla mukana meidän arkityössämme, Jokela kertoo.
– Työskentelimme työparina, kun minä olin vielä sosiaaliohjaaja ja vasta opiskelin sosiaalityöntekijäksi. Huomasimme, että meillä synkkasi hyvin ja ystävystyimme, Haapala täydentää.
Luottamus toisiin on tärkeää, kun he tekevät videoita omilla kasvoillaan ja persoonillaan.
Me olemme uuden sukupolven sosiaalityöntekijöitä.
Vihapuhetta riittää eikä lastensuojelun kääntäminen TikTokin ja nuorten kielelle ole helppoa.
– Huumorin ja sosiaalityön yhdistäminen on kuin hiuksenhienolla veitsenterällä tanssimista. Mutta sitähän itse lastensuojelukin on: tunteiden kirjoa, Haapala sanoo.
Hankala nuoruus näytti suuntaa
Ura sosiaalityöntekijänä ei ollut kummankaan heidän ensimmäinen valintansa. Jokela opiskeli kasvatustieteitä ja suunnitelmissa oli ura HR-alalla.
Sosiaalityön sivuaineopinnot tekivät kuitenkin niin suuren vaikutuksen, että hän opiskeli itselleen laillistetun sosiaalityöntekijän pätevyyden.
Haapala opiskeli sosionomiksi tähtäimenä ura varhaiskasvatuksessa. Harjoittelut lastensuojelun eri yksiköissä saivat hänet tajuamaan, että lastensuojelu on hänen juttunsa. Myös omat nuoruuden kokemukset vaikuttivat.
– Minulla oli hankala nuoruus. Tapasin merkittävän määrän eri ammattilaisia. Koin, että ketään ei oikeasti kiinnostanut, mitä minulle kuuluu eikä kenelläkään ollut halua tutustua minuun kunnolla. Nyt haluan tehdä töitä lasten ja nuorten kanssa sillä tavoin, että kenelläkään ei ainakaan minun takiani tule fiilis, että häntä ei kuulla, Haapala kertoo.
Sen vuoksi hän vielä normaalin työpäivän päätteeksi avaa puhelimen, vastaa nuorten kysymyksiin ja tanssii videolle pätkän sosiaalityöntekijän joululahjalistasta.
Liity joukkoon!
Facebookiin on tänä syksynä perustettu Sosiaalialan viestintäverkosto ‑ryhmä, jonka on tarkoitus toimia foorumina ja sparrauspaikkana sosiaalialan viestinnän kehittämisestä kiinnostuneille. Ryhmä on avoin kaikille.
