Tampereen Steinerpäiväkodissa: Luomuelämää ja aitoja aistikokemuksia

Tampereen Steinerpäiväkoti perustettiin 1981 steinerpedagogista varhaiskasvatusta haluavien vanhempien aloitteesta. Tasapainoinen ravinto on yksi päiväkodin tärkeistä arvoista. Meillä tarjotaan laadukasta, hyvänmakuista ja terveellistä ruokaa ja kaikki lapset saavat osallistua leipomiseen, kertoo päiväkodin johtaja Elina Kivelä.

Ruoka valmistetaan omassa keittiössä, ja myös kokilla on steinerpedagoginen perehtyneisyyskoulutus. Tampereen Steinerpäiväkoti on Portaat luomuun -ohjelman ylimmällä asteella, eli suuri osa ruoasta on luomua. Lisäksi suositaan biodynaamisesti viljeltyjä elintarvikkeita.

Ruoka on kasvispainotteista, ja kerran viikossa syödään luomulihaa. Lapset toimivat keittiöapulaisina ja auttavat pöydän kattamisessa.

Steinerpedagogiikassa aistit ovat hyvin tärkeitä. Rudolf Steinerin mukaan aisteja on kaksitoista, kuten muun muassa tasapaino, kosketus, liike ja elämänaisti. Nuo mainitut neljä aistia ovat niin sanottuja alimpia aisteja, joita päiväkoti-ikäisten lasten kasvussa tuetaan.

− Kun esimerkiksi metsässä kävely kehittää tasapainoaistia, se auttaa myöhemmin kuuloaistin kehittymiseen, Elina Kivelä selventää.

Puulelut ovat erittäin kestäviä, mutta jos lelu menee rikki, sen voi korjata.

Kasvattaja Heli Grönvallin mukaan kosketusaistiin liittyy kunnioitus toista kohtaan. Kasvattajan onkin tärkeää miettiä, millä tavalla hän koskettaa lasta: kun harjataan hiuksia, suditaanko sitä huolimattomasti vai kokeeko lapsi, että hän on turvassa ja hänen rajojaan kunnioitetaan.

Lapset saavat steinerpäiväkodissa aitoja aistikokemuksia, sillä sisäleikkikaluina käytetään vain luonnonmateriaaleja kuten pellavaa, villaa, silkkiä, puuta, kiviä tai käpyjä, joista välittyy myös lämmön tunne.

Toiminnassa pidetään tärkeänä kestävää kehitystä ja kierrätystä. Puulelut ovat erittäin kestäviä, mutta jos lelu menee rikki, sen voi korjata. Usein lelut ovat viitteellisiä, jolloin ne ruokkivat lasten mielikuvitusta. Esimerkiksi pitkistä kudotuista nyöreistä voi tehdä Spidermanin verkon tai koirantalutushihnan.

Seitsenvuotisjaksot ja rytmit

Toinen tärkeä arvo steinerpedagogiikassa on Heli Grönvallin mukaan ikäkausien seitsenvuotisjaksot. Kullakin seitsenvuotiskaudella on omat ominaispiirteensä ja herkkyysasteensa.

− Tämä ensimmäinen kausi on tahdon kasvatuksen sekä fyysisen kehittymisen aikaa.

Tahdon kasvatus tarkoittaa myös sitä, että lapsille ei tehdä kaikkea valmiiksi. He saavat ponnistella, koska tahto on liikkeelle paneva voima. Vahvatahtoisista lapsista tulee sisäisesti ohjautuvia, joilla on kyky tarttua asioihin.

Vuoden mittaan paljon juhlia, sillä ne ovat arjesta kohottavia.

Steinerpedagogiikka perustuu jäljittelyyn. Kun kasvattaja alkaa pujotella pihlajanmarjoja lankaan, lapsi liittyy mukaan toimintaan omasta vapaasta tahdostaan jäljittelemällä kasvattajaa.

Päiväkodissa on kolme ryhmää, joissa lapsia yhteensä 35. Kussakin ryhmässä lapset ovat 2,5−6-vuotiaita. Pienet lapset oppivat jäljittelemään isompia, ja isommat ottavat huomioon ja auttavat pienempiä.

Kolmas keskeinen steinerpedagogiikan arvo on rytmi. On levon ja valveillaolon rytmi, hengityksen, sydämen ja aineenvaihdunnan rytmi. On päivärytmi, viikkorytmi, vuodenkierron rytmi. Rytmi vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta, ja tutussa rytmissä sekä lapsi että aikuinen voivat levätä.

Steinerpäiväkodissa vietetään vuoden mittaan paljon juhlia, sillä ne ovat arjesta kohottavia. Syksyllä nautitaan sadonkorjuun antimista ja vietetään Mikael-juhlaa. Kun marraskuussa alkaa valon määrä vähetä, vietetään lyhtyjuhlaa. Sitten seuraavat muut kristilliset juhlat kuten adventit ja joulujuhla.

Myös sisään ja uloshengitys on tärkeä rytmi. Sisäänhengitys liitetään keskittymistä vaativaan tekemiseen. Sitä ei voi olla paljon pienelle lapselle, vaan sitten on tultava uloshengitys. Uloshengitystä kuvaa muun muassa vapaa leikki. Se on täysin lapsilähtöistä toimintaa, ja sille varataan joka päivä runsaasti aikaa.

Monipuolista taidekasvatusta

Musiikki ja taide kuuluvat steinerpäiväkodin arkeen. Tilasta toiseen siirrytään laulaen, ja laulu saattelee lapset päiväunille ja aloittaa ruokailun.

Kerran viikossa maalataan ”märkää märälle” tekniikalla akvarellipaperille. Akvarellivärit ovat laadukkaat, sillä lapsi saa voimakkaista, heleistä väreistä hyvän aisti kokemuksen. Maalaamisessa tärkeintä on ilo, kun lapsi näkee värin lähtevän elämään ja leikkimään paperilla.

− On tärkeää, että aikuinen maalaa aina mukana. Asetumme yhdessä tilaan ja ihmettelemme, mitä siinä paperilla tapahtuu, Grönvall kertoo.

Elina Kivelän mukaan lapset saavat käyttää vapaasti myös muovailuvahoja sekä myrkyttömiä mehiläisvahaliituja, joilla piirrettäessä jää hyvin elävä jälki.

Steinerpedagogiikan taidekasvatukseen kuuluu olennaisena osana Eurytmia, joka on Rudolf Steinerin kehittämä taiteen muoto. Eurytmiassa yhdistyvät äänteet, sävelet, rytmi ja liike. Aiheet liikkuvat vuodenaikojen mukaan, ja eleillä, liikkeillä ja äänteillä kerrotaan tarinaa. Äänteet ja liikkeet tukevat myös puheen kehitystä.

Steinerpäiväkodissa ei anneta uskonnollista opetusta, mutta pedagogiikka nousee henkisestä ihmiskuvasta.

− Koulutettu eurytmisti ohjaa hetkeä, jossa lapset ja kasvattajat ovat mukana. Näin kasvattajat voivat tehdä tarkkoja havaintoja lapsen liikkeen ja kielenmuodostuksen kehityksestä, Kivelä kertoo.

Jos lapsi ei halua osallistua Eurytmiaan, hän voi seurata sivusta. Heli Grönvallin mukaan peilisolut toimivat siten, että ihminen osallistuu sisäisellä tasolla pelkästään katsomalla, kuuntelemalla ja eläytymällä. Sitten kun hän on valmis, hän tulee mukaan toimintaan.

Kasvattaja oppimisympäristönä

Vanhemmista muodostuu päiväkodin hallitus, joka kantaa taloudellisen vastuun päiväkodin toiminnasta. He osallistuvat myös päiväkodin toimintojen suunnitteluun opettajakollegion kanssa.

− Kesäsiivous tehdään yhdessä perheiden kanssa. Talkoisiin osallistuvat perheet vastaavat jonkin kohteen huoltamisesta: jotkut pesevät petivaatteita, jotkut ikkunat, joku korjaa ja pesee nuken vaatteet, Kivelä kertoo.

Steinerpäiväkodissa ei anneta uskonnollista tai katsomuksellista opetusta, mutta vanhemmat tietävät, että pedagogiikka nousee henkisestä ihmiskuvasta. Se tulee päiväkodissa näkyväksi esimerkiksi silloin, kun joku lapsista viettää syntymä päivää. Syntymäpäiväjuhliin kutsutaan myös vanhemmat, ja ne aloitetaan aina syntymäpäivätarinalla. Tarinassa lapsi tulee maan päälle henkisestä maailmasta enkelin saattamana.

− Tarina perustuu ajatukseen, että lapsi itse valitsee vanhempansa ja tulee näiden luokse, Heli Grönvall selittää.

Tampereen Steinerpäiväkodissa työskentelee lähihoitajia, sosiaalikasvattaja ja sosionomi (AMK), sekä steinerpedagoginen varhaiskasvattaja. Suurimmalla osalla henkilökunnasta on koulutusten myötä hankittu steinerpedagoginen osaaminen, jota voi opiskella Snellman-korkeakoulussa tai goetheanistisessa seminaarissa. Päiväkodin steinerpedagoginen vasu pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Heli Grönvallin mukaan steinerpäiväkodin tärkein oppimisympäristö on kasvattaja, jonka tehtävänä on kohdata lapset yksilöllisesti ja olla läsnä heidän tarpeilleen.

− Steinerpedagogiikassa pidetään tärkeänä aikuisen itsekasvatusta. Kasvattaja on tietoinen itsestään ja omista haasteistaan, sekä työstää niitä aktiivisesti. Lisäksi kasvattajan tehtävänä on eläytyä vuodenkierron merkityksiin ja tunnelmiin, minkä lapsi voi aistia.

Iita Kettunen