Taloussosiaalityössä ajatellaan, ettei pelkkä taloudellinen tuki ei riitä, vaan joskus asiakkaalle on tarjottava vahvaa psykososiaalista tukea, koska toimeentulo-ongelmat saattavat herättää monia vahvoja tunteita, kuten toivottomuutta, neuvottomuutta tai syyllisyyttä. Kuva: Alessandra Bernand
Rahasuhteiden lisäksi taloussosiaalityössä paneudutaan toimeentuloon, kuluttamiseen ja siihen, kuinka voidaan parantaa taloudellista toimintakykyisyyttä.
Jos Mikko Menestyjän pesukone hajoaa, Mikko marssii kauppaan ja ostaa uuden, sillä hänellä on tilillä säästössä rahaa tällaisia yllättäviä menoja varten. Mikko voi myös lainata rahaa vanhemmiltaan tai pyytää lainaa pankista. Veikko Vähävarainen sen sijaan joutuu miettimään, missä voisi pestä pyykkinsä, kun rahaa uuteen pesukoneeseen ei ole, eikä työttömiltä ja sairastelevilta vanhemmiltakaan voi pyytää. Pikavippi voisi olla yksi ratkaisu, mutta se voi koitua hyvinkin kalliiksi.
Mitä mahdollisuuksia sosiaalityöllä on auttaa Veikko Vähävaraista? Muun muassa tätä tarkastelee Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yliopistonopettaja Katri Viitasalo väitöskirjassaan, joka paneutuu taloussosiaalityöhön.
Taloussosiaalityö tutkii Viitasalon mukaan toimeentuloa kokonaisvaltaisesti. Se tarkastelee institutionaalisia ja sosiaalisia rakenteita, mutta myös niitä ajatuksia, tunteita ja asenteita, jotka ohjaavat ihmisen suhdetta rahan käyttöön. Taloussosiaalityön tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan taloudellista toimintakykyä ja osallistua hänen toimintaympäristönsä sekä palvelujen kehittämiseen siten, että taloudellisesti heikossa asemassa olevan mahdollisuudet osallistua paranisivat.
− Näen taloussosiaalityön moniulotteisena muutostyönä, jolla torjutaan eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Se on myös talouteen liittyvistä asioista keskustelemista ja yksi keino kehittää sosiaalityötä, Viitasalo painottaa.
Taitoa tulla rahan kanssa toimeen
Taloudellinen toimintakykyisyys tarkoittaa Viitasalon mukaan muun muassa sitä, kuinka ihminen kykenee tulemaan rahan kanssa toimeen, eli millaisia tietoja ja taitoja sekä niin sanottua taloudellista lukutaitoa hänellä on, jotta hän saisi rahat riittämään. Pelkkä tietojen ja taitojen lisääminen ei kuitenkaan toimeentulo-ongelmia ratkaise.
On tunnistettava ensin, millaisia palveluja pienituloinen ihminen tarvitsee.
− Sosiaalityössä pitää olla kiinnostunut myös ihmisen mahdollisuuksista toimia, ei vain siitä, millaisia taitoja hänellä on, sanoo Viitasalo.
Jos esimerkiksi Veikko Vähävaraisen talossa ei ole asukkaiden käytössä olevaa pesutupaa, millaisia mahdollisuuksia hänellä on löytää ratkaisu äkilliseen pulmaansa?
Tärkeää on Viitasalon mukaan ensin tunnistaa, millaisia palveluja pienituloinen ihminen tarvitsee, ja etsiä ihmisen ympäristöstä mahdollisuudet auttaa.
Kielteinen esimerkki vähävaraisille näistä mahdollisuuksista ovat pikavipit, joihin turvaudutaan helposti, mutta joissa piilee sudenkuoppa.
− Sosiaalityössähän voidaan tällaisissa tilanteissa tarjota esimerkiksi sosiaalista luototusta, mutta muuten vähävaraisten ihmisten valinnanmahdollisuudet eivät ole kovin laajat.
Viitasalo korostaa, että taloussosiaalityössä toimeentulokysymyksiä tarkastellaan paljon laajemmin kuin rahan käytön näkökulmasta. Useinhan pelkkä taloudellinen tuki ei riitä, vaan joskus asiakkaalle on tarjottava myös vahvaa psykososiaalista tukea, koska toimeentulo-ongelmat saattavat herättää monia vahvoja tunteita, kuten toivottomuutta, häpeää, arvottomuutta, neuvottomuutta tai syyllisyyttä.
Asiakas on saattanut menettää täysin uskon omiin kykyihinsä. Sosiaalityössä pyritään tukemaan ihmistä toivottomalta näyttävässä tilanteessakin kuulostamatta moralisoivalta.
− Sosiaalityössä kysytään taitoa motivoida ihmistä ja luoda toivoa.
Taloussosiaalityö tutkii myös rakenteita
Asia ei ole kovin yksinkertainen, sillä kulutuskeskeisessä yhteiskunnassamme nousee esiin monia kysymyksiä, jotka haastavat sosiaalityön: kuinka ihminen osallistuu kulutusyhteiskuntaan, jos hänen taloutensa ei sitä kestä? Pitäisikö vähävaraisen yksinhuoltajaäidin ostaa lastenvaunut ja vaatteet kirpputorilta? Vai normalisoidaanko köyhyyttä opettamalla vähävaraista tulemaan pienellä rahalla toimeen?
Mitkä rakenteet tuottavat köyhyyttä tai voisivat ehkäistä sitä?
− Tämä asia on monesta näkökulmasta myös hyvin jännitteinen ja nostaa esiin tasapainoilun kontrollin ja tuen välillä, Viitasalo toteaa.
Vaikka taloudellisen toimintakyvyn löytyminen voi jossain tilanteessa olla lähes utopistinen tavoite, tulisi sosiaalityöntekijän seisoa heikossa asemassa olevan rinnalla ja etsiä sitä apua, jota ihmiset tarvitsevat. Tähän velvoittaa sosiaalityön arvopohja: tärkein on ihminen, ei hänen taloudellinen toimintakykynsä.
Taloussosiaalityössä on tärkeää tutkia myös, mitkä rakenteet tuottavat köyhyyttä tai voisivat ehkäistä sitä.
−Tässä mielessä on erityisen tärkeää yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa.
Esimerkiksi nuorten kanssa työskennellessä pyritään ehkäisevässä mielessä vahvistamaan heidän taloudellista lukutaitoaan ja tarjotaan tietoa ja taitoa liittyen vaikkapa vuokranmaksun tai veroilmoituksen tekoon. Näin toteutetaan lasten ja nuorten taloudellista sosialisaatiota.
Viitasalo myöntää, että asiakkaan taloudellisen toimintakyvyn tukeminen voi olla hyvin jännitteinen ja monisyinen asia johtuen myös sosiaalityön kaksoismandaatista, jossa sosiaalityö toimii yhteiskunnan rahoittamana vastuunkantajana samanaikaisesti, kun sen keskeinen tehtävä on tukea ja huolehtia asiakkaan selviytymisestä ja toimeentulon turvaamisesta.
Sosiaalityössä on Viitasalon mukaan tärkeää reflektoida omaa asemaa ja asenteita, jotta vältytään toiseutta tuottavalta toiminnalta.
− Myös taloussosiaalityössä on muistettava, että työmme ydin on ihminen, joka menee kaikkien toimintakykyjen ja talouksien ohi.
