Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Perusturvajohtajalle oli vuosia maksettu pienempää palkkaa kuin kunnan muille toimialajohtajille. Pari vuotta sitten jäsen esitti kunnanjohtajalle palkankorotuspyynnön, joka olisi nostanut hänen palkkansa samalle tasolle muiden toimialajohtajien kanssa.
Kunnanjohtaja esitteli kunnanhallitukselle, että palkankorotuspyyntöön suostuttaisiin, mutta hallitus hylkäsi esityksen.
– Koin päätöksen syrjiväksi. Meillä oli tehty vuonna 2014 päätös, että toimialajohtajien palkka perustuu tehtävän vaativuuteen, ei mihinkään muuhun. Kieltävä päätös antoi ymmärtää, ettei työni ole samanarvoista ja yhtä vaativaa kuin muiden toimialajohtajien, kertoo jäsen.
Kun jäsenen oikaisupyyntö ei tuottanut muutosta, vietiin asia ammattijärjestö Talentian avustuksella käräjille. Jäsenen apuna toimi asianajaja Markus Lohi Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy:stä.
– Me väitimme, että perusturvajohtajaa oli syrjitty tasa-arvolain vastaisesti, kun hänelle maksettiin samanarvoisesta työstä pienempää palkkaa kuin miespuolisille muille toimialajohtajille, kertoo Lohi.
– Tasa-arvolain mukaan samanarvoisesta työstä pitää maksaa sama palkka, ellei ole hyväksyttävää syytä maksaa eri suuruista palkkaa. Esitimme käräjäoikeudelle, että vaikka toimialajohtajien työt eivät olleet sisällöllisesti samoja ovat ne samanarvoisia, kertoo Lohi.
Perusturvajohtajalle maksettiin pienempää palkkaa kuin muille toimialajohtajille.
Kunnalla oli eri näkemys. Kunnan mukaan perusturvajohtajan työ ei ollut yhtä vaativaa kuin muiden toimialajohtajien, koska valta-osa palveluista ostettiin ulkoa ja hänellä oli vähemmän alaisia kuin sivistysjohtajalla – kunta ei tosin huomannut, että teknisellä johtajalla oli vielä vähemmän alaisia ja huomattavasti pienempi budjetti perusturvaan verrattuna.
Puntaroituaan väitteitä käräjäoikeus päätti, että perusturvajohtajan työ on samanarvoista kuin on teknisen johtajan työ, mutta sivistystoimenjohtajan työ oli vaativampaa.
– Käräjäoikeuden mukaan ei ollut perusteltua maksaa perusturvajohtajalle pienempää palkkaa ja häntä oli syrjitty kun hänelle naisena maksettiin samanarvoisesta työstä vähemmän palkkaa kuin miehelle, kertoo Lohi.
Tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä jäsenelle maksettiin 10 000 euroa verovapaata hyvitystä. Lisäksi vahingonkorvauslain nojalla menetetyistä palkoista määrättiin maksettavaksi vahingonkorvausta, jonka summa oli noin 15 000 euroa.
Kuntien toimialajohtajien palkat ovat KVTES:n hinnoittelun ulkopuolella. Hyvä käytäntö on, että kunta rakentaa läpinäkyvän, loogisen ja objektiivisen mallin siitä, kuinka hinnoittelun ulkopuolella olevien ryhmien palkat muodostuvat.
– On myös tärkeää, että jäsenet tekevät palkkavertailuja omalla kohdallaan, jotta perusteettomiin eroihin voidaan puuttua, sanoo neuvottelupäällikkö Tuomas Hyytinen Talentiasta.
Helena Jaakkola