Suomen makein päiväkoti

Suomen ainoassa tehdaspäiväkodissa lapset tunnistavat tuoksusta, milloin tehtaalla tehdään Turkinpippurikeksejä.

Ihan tavallinen päiväkoti – mutta siellä tuoksuu. Se on makeis- ja leipäjätti Fazerin ylläpitämä päiväkoti, joka toimii suklaatehtaan alakerrassa Vantaan Vaaralassa.

Päiväkoti on tiettävästi ainut yrityksen omistama tehdaspäiväkoti Suomessa. Siellä lapset viettävät päivänsä sillä aikaa, kun isät ja äidit tekevät työtä samalla tontilla tehtaassa tai toimistossa.

– Emme tiedä, että samanlaista päiväkotia on enää muualla Suomessa, päiväkodin johtaja Outi Mäkinen sanoo.

Aikanaan suuret tehtaat perustivat lastentarhoja työntekijöiden lapsille. Kun päivähoitolaki tuli voimaan 1973, kunnat ottivat päivähoidon vastuulleen. Tehtaat sulkivat päiväkotinsa.

Perheyritys Fazer valitsi toisen suunnan.

– Meillä on edelleen oma päiväkoti. Se kertoo paljon yrityksen arvoista. Täällä pidetään työntekijöistä huolta, sanoo Mäkinen.

Päiväkoti toimii aamusta puoli seitsemästä viiteen

Tehtaalla tehdään vuorotyötä, mutta ilta- ja yöhoitoa kysytään vähän, Outi Mäkinen sanoo. Siksi hoitoa ei ole ympäri vuorokauden.
Päiväkoti noudattaa valtakunnallista ja Vantaan varhaiskasvatussuunnitelmia, ja kaupunki valvoo sen toimintaa.

– Varhaiskasvatussuunnitelma korostaa ryhmässä toimimisen taitoja. Meillä perhearvoja ehkä painotetaan vielä enemmän.

Lapset kasvavat yhteisöllisyyteen ja myös fazerilaisuuteen. Päiväkodissa käy lapsia jo kolmannessa polvessa. Siellä on lapsia, joiden isovanhempi on ollut töissä yrityksessä ja äiti tai isä käynyt lapsena tarhaa.

Fazerilaisia on päiväkodissa jo kolmannessa polvessa.

Lapset tietävät, kuka on yrityksen perustaja Karl Fazer.
– Viime vuoden eskarit miettivät kovasti, miten se Karl kuoli, varhaiskasvatuksen opettaja Jenni Heino kertoo.

Hoitomaksut ovat samat kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Yritys kattaa loput kulut. Esikoulun kaupunki hankkii Fazerilta maksusitoumuksella.

Suomen makein päiväkoti toimii kellarissa toimistotilojen alapuolella

Paikka on rauhallinen, sillä tilat ja piha sijaitsevat rakennuksen sivussa tehdastontin laidalla. Aamuin illoin päiväkotiin tullaan vartioidun portin kautta.

Päiväkotiin johtaa oma ovi. Tilat olivat alun perin varastoja. Ne remontoitiin päiväkotia varten vuonna 2012. Kolmella lapsiryhmällä on omat tilat, mutta ne jakavat esimerkiksi eteisen. Arki saadaan pyörimään hyvällä sumplimisella, Outi Mäkinen kuvaa.

– Aikuiset sopivat eteisen käytön ja lasten kulkemiset niin, että lapset voivat liikkua pienissä ryhmissä. Kaikki auttavat ja osallistuvat kiireettömän päivän läpivientiin, sanoo Mäkinen.

Vanhemmat ja lapset viettävät päivät samalla tontilla, mutta omissa oloissaan. Päiväkodin aidattu piha avautuu toimistotilojen ikkunoiden eteen. Leikkipihalle näkyy työpöydän ääressä istuvia äitejä ja isiä.

– Joskus joku vanhempi saattaa sieltä vilkuttaa, Mäkinen kertoo.

Pienet ja isot kohtaavat myös, kun päiväkotiryhmät liikkuvat tehtaan alueella. Esimerkiksi jumppasaliin lapset kävelevät alueen läpi. Lapset osallistuvat myös eläkeläisten joululounaalle.

Tehdasalue tarjoaa lapsille tutkittavaa.
– Me käymme retkellä tehtaan Vierailukeskuksessa. Eskarin kanssa päästiin leipomaan koekeittiöön.

Lapset oppivat, että vanhempi on täällä töissä ja he päiväkodissa, Mäkinen kertoo. Vaikka vanhempia kohdataan, heidän peräänsä ei itketä.

– Kun lapsi aloittaa meillä, saatamme sanoa vanhemmalle, että älä anna lapsen nähdä sinua. Niin lapsi ei koe eroahdistusta uudelleen.
Mäkisen mukaan lapset ovat hyvin perillä siitä, mitä vanhempi tekee.

– Joku saattaa kertoa, että meidän äiti on töissä tuolla. Toinen vastaa, että meidänkin äiti oli ennen siellä mutta nyt se on muualla.
Vanhemmat pääsevät helposti päiväkotiin. Se helpottaa esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmien tekemistä, Mäkinen kertoo.

Tehtaan ikkunoista äidit ja isät näkevät päiväkodin pihalle, missä lapset leikkivät. Kuva Veikko Somerpuro

Se tuoksu. Tehdasalueen pihassa tuoksuu juuri paistettu leipä. Päiväkodissa nenään leijuu makeampi tuoksahdus tehtaalta.

– Lapset fiilistelevät tuoksuja. Yhdessä jutellaan, mitä tehtaalla nyt tehdään. Lapset miettivät, ovatko Dominot palaneet pohjaan, jos oikein tuoksuu. Ja he tietävät kyllä, milloin tehdään Turkinpippuridominoita, varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Orava sanoo.

Karkkeja ja keksejä päiväkodissa herkutellaan vain juhlapäivinä. Aamulla lapset syövät oman talon puuroa ja tuoretta leipää.

Fazerilaisuus näkyy myös ryhmien nimissä. Pippurit, Paakarit ja Pihlajat tulevat kolmesta tuotantosuunnasta eli ruoasta, leipomosta ja karkeista. Esikoululaiset ovat Panttereita.

Päiväkoti toimii vartioidulla alueella.
– Meidän ei tarvitse etsiä aamulla lasinsirpaleita leikkipihasta. Tänne voi myös jättää leluja ulos yöksi. Ne eivät katoa. Tämä on turvallinen paikka, Jenni Heino sanoo.

Hyvät henkilökuntaedut

Päiväkotia johtava Outi Mäkinen tuli taloon pian valmistumisensa jälkeen. Sitä ennen hän ehti työskennellä lyhyitä jaksoja muissa päiväkodeissa ja lastensuojelussa.

Myös varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Orava on työskennellyt talossa kauan, jo 12 vuotta. Hänen työparinsa Jenni Heino ajaa töihin Vaaralaan nyt kolmatta vuotta.

Naiset koukutti erilainen työpaikka¬ilmoitus ja hyvät henkilökuntaedut. Oma kuntosali ja myymälä, josta voi ostaa tuotteita edullisesti, naiset luettelevat.

– Tämä on isoja päiväkoteja lämpimämpi ja kodinomaisempi, Orava kuvaa.

Myös palkat ovat kilpailukykyisiä, Outi Mäkinen sanoo. Se ja edut tuovat taloon sitoutunutta henkilökuntaa. Pääkaupunkiseudulla on yleisesti pulaa pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista.

Henkilökuntaa on helppo saada.

– Me saamme paitsi muodollisesti pätevää myös osaavaa henkilökuntaa. Vaihtuvuus on pientä, kertoo Mäkinen.

Omasta päiväkodista on hyötyä yrityksen rekrytoinnissa.

– Sitä tarjotaan henkilökuntaetuna. Monet yllättyvät, että täällä toimii päiväkoti. Sitä arvostetaan.

Yhdessä päiväkotiin ja töihin

Vanhemmat pitävät siitä, että päiväkoti lyhentää lasten hoitopäiviä. Lapset kulkevat työhön ja kotiin yhdessä vanhemman kanssa.

Tuotekehitysjohtaja Juhani Sibakov ajaa Vaaralaan Espoosta kahden pojan kanssa. Matkoista on tullut perheen miesten yhteistä aikaa.
– Tänne tullessa puhutaan päivän ohjelmasta. Kotiin mennessä pojat haluavat usein levätä ja rauhoittua, hän kuvaa.

Kun lapset viettävät päivät samalla tontilla, ei tarvitse stressata, ehtiikö heitä hakemaan päiväkodista ajoissa, Sibakov sanoo.

– Tärkein kriteeri meille oli kuitenkin se, että tämä on pieni ja hyvälaatuinen päiväkoti.

Turvallisuuden tunnetta tuo se, että lapset ovat päivälläkin lähellä, hän sanoo. Jos jotakin sattuu tai lapsi vaikka sairastuu, paikalle pääsee nopeasti.

Äidit imettivät vauvoja ruokatunnilla

Fazerin ensimmäinen päiväkoti sijaitsi Helsingin Punavuoressa. Seimikuva on vuodelta 1957. Kuva: Fazerin arkisto.

Fazerin päiväkoti avattiin vuonna 1951 Perämiehenkadulle työntekijöiden asuintaloon. Fazerin makeistehdas toimi silloin lähistöllä Tehtaankadulla Helsingin keskustassa.

Vuonna 1955 uusi tehdas rakennettiin Vantaan Vaaralaan. Sen lähelle valmistui työntekijöiden asuintaloja. Yhteen niistä, Onni-taloon, perustettiin myös päiväkoti.

Tehtaankadulla tuotanto lakkasi vuoteen 1963 mennessä. Silloin myös keskustan päiväkoti sulki ovensa.

Syyskuussa 1962 sai 4–6‑vuotiaiden lastentarha omat tilat tehtaalta. Pienimmät jäivät Onni-asuintalon seimeen.

Vuonna 2012 tehtaan lastentarhan tilat kunnostettiin nykyisiksi. Silloin Onni-talon seimen lapsetkin muuttivat tehdasalueelle.

Alkuaikoina vauvat tulivat hoitoon kolmen kuukauden ikäisinä. Kun äitiysloma piteni, nuorimmat tulivat puolivuotiaina. Äidit kävivät imettämässä vauvoja ruokatunnilla.

Lastentarhassa kävi oma lääkäri 1960–1980-luvuilla. Hän tutki lapset kahden viikon välein.
Tällä hetkellä päiväkodissa on henkilökuntaa 12.

Jaana Laitinen