– Imatran integraation myötä sote-palvelut voivat itse asiassa tulla lähemmäksi maakunnan pohjoisimpia pieniä kuntia, kertoo Tiina Kirmanen.
Kuva: Jani Kautto
Etelä-Karjalassa sote on ollut jo totta monta vuotta. Vuoden 2016 alussa Imatra siirtää sote-palveluidensa järjestämisvastuun kokonaan Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirille. Mikä muuttuu? Mitä ajattelee hyvinvointipalveluiden johtaja Tiina Kirmanen koko maan sote-ratkaisusta?
Samalla kun Imatran kaikki perustason sote-palvelut siirtyvät Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten järjestämisvastuulle, tulee Imatran kaupungin koko sote-henkilöstö siirtyy Eksoten palkkalistoille.
– Imatra on kuuden vuoden ajan ostanut Eksotelta erikoissairaanhoitopalvelunsa. Kaikkien peruspalvelujen siirrosta Eksoten tuottamiksi on aika ajoin keskusteltu, mutta aiemmin valtuutettujen enemmistö vastusti siirtoa, Imatran hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Tiina Kirmanen kertoo.
– Lähestyvä valtakunnallinen sote-uudistus ehkä antoi meille lopullisen sytykkeen siirtymiselle.
Eksote on Kirmasen mukaan suoriutunut erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisestaan hyvin. Kunnanvaltuustossa tosin päättäjiä on aika ajoin huolettanut erikoissairaanhoidon vuosi vuodelta nousseet kustannukset, Kirmanen myöntää.
– Valtakunnalliseen sote-uudistukseen sopeutumisen lisäksi halusimme myös säästösyistä vaihtaa Eksoten suoriteperusteisen sopimuksemme täyteen palveluvalikoimaan. Toivomme, että muutos lisää tehokkuutta ja tuo säästöjä. Haluan korostaa, että valtakunnallisessa vertailussa Eksote on ollut kilpailukykyinen hinnoiltaan ja tehokkuudeltaan.
Mikä muuttuu?
Kun Imatra liittyy Eksoteen, tulee tästä sote-piiristä rajoiltaan kätevästi Etelä-Karjalan maakunnan kokoinen. Ryhdytäänkö sote-palveluita maakunnassa keskittämään siirtymisen jälkeen? Tällaista ei ole suunnitteilla, Kirmanen sanoo.
– Imatran nykyiset sote-palvelut tulevat säilymään. Imatran integraation myötä sote-palvelut voivat itse asiassa tulla lähemmäksi maakunnan pohjoisimpia pieniä kuntia. Näistä ei enää tarvitse lähteä Lappeenrantaan asti hakemaan sellaisia palveluita, joita voimme alkaa järjestää Imatralla kuten perhepalveluiden ja avoterveyspalveluiden erikoislääkäripalvelut.
Pienimpien pohjoisten kuntien palveluita ei liioin olla siirtämässä Imatralle, Kirmanen vakuuttaa.
– Mikään kaksinapainen, Imatralle ja Lappeenrantaan keskitetty sote-palvelurakenne ei ole Eksoten strategiassa. Lähipalvelut halutaan jatkossakin säilyttää ja ne pyritään tuottamaan entistä monipuolisemmin muun muassa liik-kuvina palveluina ja sähköisesti.Imatran noin 660–670 vakituista sosiaali-ja terveysalan työntekijää siirtyvät nyt Eksoten leipiin.
Miten siirto vaikuttaa heidän elämäänsä? Onko edessä muutoksia työtehtävissä tai työpaikoissa?
– Suurin osa fyysisistä toimipaikoista ja henkilökunnan työtehtävistä säilyy ennallaan, sillä palveluihin ei ole tulossa välittömiä muutoksia. Esimiesportaassa alle kymmenen ihmisen työpaikka siirtyy Lappeenrantaan Eksoten keskitetyn hallintorakenteen vuoksi. Alueellista johtamisrakennetta ei siis tulla pitämään yllä, Kirmanen sanoo.
– Sote-palveluiden hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöstä osa siirtyy Eksoteen, osa Eksoten ja kuntien yhteisesti omistamaan Saimaan talous ja tietoyhtiöön.
Tiina Kirmasen oma työpaikka siirtyy Imatralta Lappeenrantaan vuodenvaihteessa, jolloin hänestä tulee Eksoten perhepalveluiden ja työelämään pääsyn palvelujen tulosaluejohtaja. Seuraavaksi Etelä-Karjalan maakunnassa jännitetäänkin sitä, antaako Suomen hallitus Eksoten jäädä sellaisenaan yhdeksi 15:sta soteitsehallintoalueesta.
– Vielä on auki, saammeko jäädä itsehallintoalueeksi vai joudummeko yhteen jonkun muun hallintoalueen kanssa, sillä Eksote-alueemme olisi väkimäärältään pienimpiä sote-piirejä uusissa kaavailuissa.
– Toisaalta Eksote on toiminut valtakunnallisena mallina sote-palveluiden integraatiolle jo kuusi vuotta, ja kaikki rullaa hyvin. Olisi ikävää ryhtyä lähes saman tien tekemään uusia muutoksia.
Väärä marssijärjestys
Suomen hallituksen sote-toiminnan suhteen yleisesti Kirmasen luottamus ei ole korkealla.
– Yksityiskohtia on yhä todella paljon auki. Tälläkin kertaa sotea lähdettiin harmillisesti luomaan poliittisista linjauksista käsin, ja vasta sen jälkeen katsotaan, miten linjanvedot voidaan käytännössä toteuttaa. Saman etenemisjärjestyksen vuoksi aiempi sote-yritelmä kaatui perustuslain vastaisiin ongelmiin, Kirmanen muistuttaa.
Olisin toivonut päättäjien tutustuvan asiantuntijanäkemyksiin sote-palveluiden järjestämisestä, eikä tarttuvan toimeen ”ideologia edellä”.
Sosiaalipuolella on ollut huolta siitä, etteivät sosiaalialan näkemykset pääse sote-keskusteluissa riittävästi esiin. Kirmanen ymmärtää tämän huolen.
– Jos katsoo julkisia sote-keskusteluja, niin ovathan esille nostetut asiat ja asiantuntijat lähestulkoon kaikki terveydenhuollon puolelta. Terveydenhuolto on ollut keskeinen kriteeri myös aluejaossa, Kirmanen huomauttaa.
– Sote-alueiden määrät ja koot perustuvat erikoislääketieteen ja vaativimman erikoissairaanhoidon logiikkaan. Sen sijaan kunnissa perinteisesti hoidetut, arkea lähellä olevat sosiaalipalvelut kuten kasvatus- ja perhepalvelut ovat jääneet vähälle huomiolle.
Terveyspalvelujen korostuminen keskusteluissa näkyy samalla vanhusten hyvinvoinnin korostuneena esilläolona, sillä vanhuksethan terveyspalveluja eniten käyttävät.
– Kaipaisin huomattavasti enemmän huomiota sote-palvelujen järjestämisestä lapsille ja nuorille sekä työllistymisen ja muun ehkäisevän työn järjestämismahdollisuuksista.
Maakunnan kokoiselle sote-alueelle kuten Eksote Kirmanen näkee vielä aivan mahdolliseksi tuottaa lähellä arkea olevia sosiaalipalveluita hyvin.
– Jos itsehallintoalue sitten kasvaa yli maa-kuntarajojen, pelkään että esimerkiksi perhe-palvelut saattavat karata liian etäälle ihmisten arjesta.
