Sote — paluu integraatioon

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta alettiin suunnitella vuosia sitten, koska todettiin, että huoltosuhde huononee ja palveluiden rahoituspohja hataroituu. Kunnat tuottivat hyvin eritasoisesti palveluita, eikä kansalaisten yhdenvertaisuus toteutunut. Erikoissairaanhoidon kustannukset uhkasivat karata yli kantokyvyn. Kahden hallituksen ja useiden käänteiden jälkeen sote-uudistuksen ratkaisunhetket ovat käsillä. Esillä olevat ratkaisuvaihtoehdot ovat alkuasetelmiin verrattuna kovin vieraita.

Tarjolla on maakuntahallinto ja asiantuntijat yllättänyt palveluiden yhtiöittäminen. Hallituspuolueet näyttävät saavuttaneen tavoitteensa: Kokoomus valinnanvapauden, Keskusta maakuntahallinnon ja Perussuomalaiset rajat kiinni ‑ulkomaalaispolitiikan. Pääoma on saamassa uuden piristysruiskeen sote-palveluista, kun tavarantuotannon voitot eivät riitä.

Pääoma on saamassa piristysruiskeen sotepalveluista.

Kristiina Koskiluoma. Kuva: Jyrki Komulainen

Veronmaksajien kannalta näkymä näyttää surkealta. Useat asiantuntijat ovat varoittaneet, että yhtiöittäminen tulee johtamaan kustannusten hallitsemattomaan nousuun, mutta eivät takaa tavoiteltua hyvinvointierojen supistumista. Pääoman logiikka ja hyvinvointilogiikka kun eivät sovi ristiriidattomasti yhteen.

Mitä muuta kansalaiset saavat kuin luvan kerran puolessa vuodessa valita sote-keskuksen, jonka asiakkaaksi istautua? Pitäisikö ottaa aikalisä, ja palata alkuun, sote-integraatioon. Sote-integraatiota on jo toteutettu esimerkiksi Eksotessa ilman yhtiöittämistä tai maakuntahallintoa. Eikö siitä voitaisi ottaa mallia, sen sijaan, että kaikki pannaan
palasiksi?

Kaikesta huolimatta, virkistävää kesää!

Kristiina Koskiluoma