Muutosvastarintaa ei esiinnyt, jos uudistus perustellaan huolellisesti, sanoo suunnittelija Riikka Kimpanpää Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta. Kuva: Rami Marjamäki
Riikka Kimpanpäästä on upeaa kehittää sosiaalipalveluita. Sote-uudistus tarjoaa sosiaalipalveluille näkyvyyttä ja tilaisuuden korjata palvelurakenteita, hän sanoo.
Sote-uudistus on mahdollisuus saada näkyvyyttä sosiaalityölle, sanoo työikäisten sosiaalipalveluiden suunnittelija Riikka Kimpanpää Pirkanmaan liitosta.
Hän on työskennellyt puolitoista vuotta Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeessa. Helmikuun alkuun asti hän toimi lapsi- ja perhepalveluiden koordinaattorina.
– Sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut ovat näkymättömiä. Ainoa palvelu, joka tunnetaan laajasti, on lastensuojelu ja se on erityispalvelu, jonka pitäisi olla ihan viimeinen keino.
Kimpanpää on tehnyt sosiaalityötä lähes 20 vuotta. Lukion jälkeen hän opiskeli vuoden saksan kielen kääntämistä, mutta se sai jäädä, kun hän löysi sosiaalityön. Oman alan työt Kimpanpää aloitti Tampereen kaupungilla jo opiskeluaikoinaan vuonna 2004.
Sosiaalityön kenttä on hajanainen, koska työtä on ajauduttu tekemään siiloista, hän sanoo. Hajanaisuus taas heikentää palveluiden tunnettuutta.
– Sosiaalialan toimijatkaan eivät aina tunnista omaa kohtaansa. Terveyspalvelut ovat alana paljon organisoidumpi ja tilastoidumpi kuin sosiaalipalvelut.
Sosiaaliohjaus on yksi esimerkki kehnosti tunnetusta palvelusta, Kimpanpää sanoo.
– Aina silloin tällöin joku työryhmässä toivoo, että olisipa joku sellainen palvelu kuin lastensuojelu, mutta aikuisille.
Kimpanpää toivoo, että sote-uudistus yhdistää sosiaalipalveluiden kentän.
– Uskon, että palveluiden rakennetta on mahdollista muuttaa siten, että palvelut eivät ole jatkossa niin vahvasti eriytyneitä kuin nyt. Toivottavasti se tilaisuus käytetään.
Parhaat ideat tulevat asiakkailta
Riikka Kimpanpään työnantaja Pirkanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, johon jokaisen alueen kunnan on kuuluttava. Se on maakunnan merkittävin edunvalvoja.
Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeessa Kimpanpää työskentelee monialaisissa työryhmissä ja verkostoissa.
– Olen ollut aina kiinnostunut kehittämistyöstä, mutta asiakaspaine vie sosiaalialalla helposti mennessään. Kaikki aika ja energia menee palveluiden pyörittämiseen.
Samat sanat tarkoittavat eri ammattilaisille eri asiaa.
Kimpanpään mukaan parhaat kehittämisideat tulevat asiakkailta, käytännön työn tekijöiltä ja heidän lähimmiltä esimiehiltään.
– Alan ammattilaisille ei kuitenkaan ole varattu työaikaa kehittämiseen, vaan se tulee usein muiden työtehtävien päälle, hän harmittelee.
Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeessa Kimpanpää saa kuitenkin keskittyä yksinomaan kehittämistyöhön. Se on hänestä upeaa.
– On ollut virkistävää huomata, miltä sosiaalipalvelut näyttävät terveydenhuollon, työllisyyspalveluiden, Kelan, koulun tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden näkökulmasta. Muiden alojen edustajat tuovat lintuperspektiiviä kokonaisuuden tarkasteluun.
Työn keskeisimpänä tavoitteena on kehittää sote-palveluista yhtenäisiä ja yhteensopivia, Kimpanpää sanoo ja ottaa esimerkiksi asiakasohjauksen.
– Asiakas joutuu usein koordinaattorin rooliin, vaikka hänellä ei olisi voimavaroja siihen. Sote-keskus-hankkeessa on selkeästi määritelty, että se on ammattilaisten tehtävä.
Ideana on, että palvelut saa jatkossa yhdeltä luukulta. Jos esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolla tulee esiin muita palvelutarpeita, hän ottaa vastuun asiakkaasta eikä juoksuta häntä paikasta toiseen.
Umpinaiset rakenteet jarruttavat
Suunnittelija Riikka Kimpanpään tehtävänä on auttaa asiantuntijoita luomaan parhaat mahdolliset toimintamallit Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
– Luon foorumin keskustelulle, kun suunnittelen ja järjestän työryhmiä ja työpajoja. Koostan yhteenvedot ja teen kuvaukset toimintamalleista ja käytännöistä.
Jo pelkästään yhteisen kielen löytämisessä on oma urakkansa.
– Samat sanat tarkoittavat eri ammattilaisille eri asiaa. Toisten mielestä perhe käsittää isovanhemmatkin, kun toisten mukaan etävanhempi on perheetön. Sosiaalipalveluissa on Kimpanpään mukaan isoja eroja sekä Pirkanmaan kuntien välillä että valtakunnallisestikin.
– Se johtuu siitä, että kunnat eivät ole ennen kehittäneet palveluita yhdessä, vaan jokainen kunta on tehnyt oman versionsa. Erityisesti suunnitelmallinen työikäisten sosiaalityö on jäänyt jalkoihin Kela-siirron jälkeen.
Asiakas joutuu usein koordinaattorin rooliin.
Esimerkiksi häädön uhatessa osassa kuntia saatetaan vain maksaa asiakkaan toistuvat vuokrarästit pois, jolloin asuminen voi jatkua. Toisaalla taas perehdytään juurisyyhyn jatkuvan häätöuhan taustalla, Kimpanpää kertoo.
Hänestä umpinaiset rakenteet jarruttavat yhteistyön tekemistä. Työtä pitäisi voida tehdä yli organisaatio- ja kustannuspaikkarajojen, Kimpanpää sanoo.
Aikuisten palveluille tarvetta
Sote-palveluita pistetään parhaillaan uuteen uskoon Pirkanmaan lisäksi 20 muullakin hyvinvointialueella kansallisen Tulevaisuuden sote-keskus ‑ohjelman mukaisesti.
Riikka Kimpanpään mukaan ohjelman tärkein tavoite on toiminnan painopisteen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
– Jos ennaltaehkäiseviä palveluita ei ole saatavilla, silloin perheet ajautuvat lastensuojeluun, hän sanoo.
Tulevaisuuden sote-keskus ‑ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sen rahoituksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Ennaltaehkäisyn lisäksi ohjelman tavoitteena on muun muassa parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja vahvistaa niiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta.
Kimpanpää kohentaisi sosiaalipalveluiden saatavuutta sosiaaliohjaajien avulla. He ovat vielä isosti hyödyntämättä, hän sanoo.
– Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaaliohjaaja voi toimia omatyöntekijänä, tehdä palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelmia sekä päätöksiä esimerkiksi harkinnanvaraisesta tuesta aina silloin, kun asiakkaalla ei ole erityisen tuen tarvetta, Kimpanpää muistuttaa.
Tuen tarpeessa olevat perheelliset aikuiset jäävät Kimpanpään mukaan helposti lapsiin ja vanhemmuuteen kohdistuvien sosiaalipalvelujen varjoon.
– Sosiaalialalla lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi lähtee vahvasti lapsen tarpeista. Jos lapsesta ei synny huolta, arviointi ei välttämättä johda mihinkään, vaikka perheen aikuisilla voisi olla tarvetta sosiaalityölle.
Juuri aikuisten parissa tehtävä, ennaltaehkäisevä sosiaalityö olisi Kimpanpään mukaan ratkaisevaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta.
– Jos aikuiset saavat apua omiin ongelmiinsa ajoissa, lapsesta ei tule huolta. Siinä voisi olla se kaivattu ratkaisu esimerkiksi lastensuojeluilmoitusten määrän vähentämiseen.
Taustalla vaikuttaa eräänlainen arvokeskustelu, Kimpanpää sanoo.
– Helposti ajatellaan, että aikuisella on vastuu itsestään. Aina ei ymmärretä, että aikuiset ovat oman historiansa tuotoksia ja että kuka tahansa voi tarvita sosiaalipalveluita.
Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeessa on tehty Kimpanpään mukaan paljon töitä sen eteen, että perheiden ja aikuisten palvelut sopivat ja toimivat yhteen.
– Tavoitteena on, että perheelliset saisivat tukea sieltä mistä muutkin aikuiset eli työikäisten palveluista. Se vaatii lisäresursseja, koska työikäisten sosiaalipalveluissa painitaan jo ennestään ennätyssuurten asiakasmäärien kanssa.
Uudenlaista yhteistyötä digitaalisten palvelujen avulla
Loppuvuonna Kimpanpää pureutuu Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeessa muun muassa sosiaaliseen kuntoutukseen, taloudelliseen tukeen, asumisen palveluihin ja jälkihuoltoon. Kehittämistyö jatkuu myös työllistymisen tuen, Kela-yhteistyön, nepsy-tuen ja perheellisten aikuisten osalta, hän kertoo.
Lisäksi on pohdittava, miten luoda toimiva prosessi kuntien ja hyvinvointialueiden välille, sillä osa sosiaalityön kannalta olennaisista palveluista jää kuntien vastuulle.
– Kotoutumisen tuki on yksi esimerkki.
Sote-uudistuksen myötä etä- ja digipalvelut ottavat ison harppauksen. Pirkanmaalla niiden kehittämiseen on oma hankekokonaisuuskin, Kimpanpää kertoo.
– Digitaaliset palvelut mahdollistavat monialaisen yhteistyön uudella tavalla, kun tarvittaessa voi pyytää toisen alan asiantuntijan paikalle myös etänä.
Kimpanpää uskoo, että etä- ja digipalveluiden myötä asiakkaiden on entistä helpompi ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin ja myös kynnys avun hakemiseen voi madaltua.
– Korona-aikana huomasimme, että tavoitamme etänä paljon paremmin nuoria sekä sellaisia asiakkaita, joilla on esimerkiksi ahdistuneisuutta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
Kaikille sosiaalityön asiakkaille etä- ja digipalvelut eivät kuitenkaan sovi.
– Ihanteellista olisi, jos jokainen asiakas voisi itse valita haluamansa asiointitavan.
Muutostuelle tarvetta
Hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alusta. Aikataulu on tiukka, Kimpanpää sanoo.
– Rakenteiden luomisella on kova kiire. Nykyinen ja aiempi hankekehittämistyö sekä tänä vuonna alkanut valmistelutyö tulisi nivoa yhteen.
Digipalvelut eivät sovi kaikille asiakkaille.
Sote-uudistuksen myötä lähes 173 000 työntekijää siirtyy kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävistä hyvinvointialueiden palvelukseen.
– Työntekijöiden siirto on massiivinen. Siinä on mietittävänä työajat, palkat, tilat, toimintamallit ja käytännöt.
Kimpanpää toivoo, että hyvinvointialueet saisivat aloittaessaan vahvan muutostuen.
– Siinä on riski, että työntekijätasolla sukelletaan suoraan syvään päätyyn, kun työnantaja vaihtuu. Perehdytys, tiedottaminen ja keskustelu ovat avainasemassa.
Riikka Kimpanpää on virkavapaalla Tampereen kaupungin johtavan sosiaalityöntekijän tehtävästä. Hänen pestinsä Pirkanmaan liitossa päättyy tällä tietoa vuoden vaihteessa. Sosiaalipalveluiden kehittäminen kiinnostaa Kimpanpäätä jatkossakin.
– Olen ihastunut sosiaalialalla yleistyvään systeemiseen eli kokonaisvaltaiseen työotteeseen. Sitä pitäisi viedä kaikkiin sote-palveluihin, koska se haastaa perinteistä johtamisajattelua ja rakenteita hyvin tervetulleella tavalla.
