Naisvaltaisten alojen palkkojen halpuuttaminen tekee tyhjäksi vuosikausien uurastuksen saada naiset pois palkkakuopasta ja murentaa tavoitteet palkkatasa-arvosta.
Suuret terveyspalveluyritykset valtaavat sosiaali- ja terveysalaa, ja henkilöstö siirtyy yrityskaupoissa yhden yrityksen palveluksesta toiselle. Samaan aikaan kun kansalaisille yritykset lupaavat seitsemää hyvää ja kahdeksaa kaunista, työpaikoilla henkilöstölle on tarjolla kylmää kyytiä.
Parasta aikaa suuret sote-yritykset laittavat toimintaansa kilpailukuntoon ja pyrkivät säästämään henkilöstön palkkakuluissa kyseenalaisin keinoin. Muutama esimerkki valaisee tilannetta.
Ensimmäisessä tapauksessa yritys X tarjosi kolmelle Talentian jäsenelle uutta työsopimusta, jossa oli kolmen palkkaluokan alennus. Jos työntekijät eivät hyväksyisi tarjousta, vaihtoehtona oli irtisanomisilmoitus.
Kaksi työntekijöistä hyväksyi sopimuksen. Yksi työntekijöistä jätti allekirjoittamatta ja otti irtisanomisilmoituksen vastaan. Hän oli kuitenkin allekirjoittanut paperin, jossa hän luopui jatkovaatimuksista työnantajaa kohtaan. Tällaisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ammattijärjestö ei voi enää puuttua irtosanomisen perusteisiin.
Palkkatarjous on 700 euroa pienempi kuin aikaisemmin.
Toisessa esimerkissä työntekijä oli aloittanut työn pienessä sosiaalialan yksityisessä firmassa. Sitten tuli iso yritys, joka osti pienen firman pois markkinoilta. Jonkin ajan kuluttua yrityskauppojen jälkeen aloitettiin yt-neuvottelut, joiden perusteluita Talentiassa kummeksuttiin.
Neuvotteluiden lopputuloksena, tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten uusi työnantaja tarjosi työntekijälle täsmälleen hänen entistä työtään, mutta merkittävästi heikommilla ehdoilla: palkkatarjous on 700 euroa pienempi kuin aikaisemmin.
Työntekijä solmi työsopimuksen, koska hänen kotiseudullaan mahdollisuudet työllistyä nopeasti uudelleen olivat heikot. Työntekijästä työttömyys olisi ollut huonoin vaihtoehto.
Kyse laajasta ja vakavasta ongelmasta
Ammattijärjestö Talentiassa on käyty keskusteluita muiden sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöjen kanssa, ja näissä on huomattu sama kehityskulku. Suuret sote-alan yritykset ovat ryhtyneet laajamittaisesti heikentämään henkilöstön työehtoja ja palkkausta.
Toimintamalli on usein saman tyyppinen. Ensin iso yksityinen yritys ostaa tukun pieniä yrityksiä pois markkinoilta. Valmiit palvelusopimukset siirtyvät isojen firmojen vastattavaksi, ja henkilöstö siirtyy ison yrityksen palvelukseen liikkeenluovutuksena. Tämän jälkeen uusi työnantaja pitää vanhat ehdot voimassa vain lyhyen aikaa. Eräissä tapauksissa vain päivän.
Tarjottua työsopimusta ja muita sopimuksia on hyvä tutkia rauhassa kotona.
Seuraavaksi alkavat muutokset henkilöstön työehdoissa. Johtajasopimuksia tehdään sellaisten henkilöiden kanssa, joille johtajasopimus ei kuulu. Työntekijöitä siirretään mekaanisesti alempaan palkkaluokkaan kuin aikaisemmin ota tai jätä ‑painostuksella. Tai muutetaan tehtävänimikettä ja alennetaan palkkausta, mutta käytännössä työtehtävät pysyvät samoina.
On myös tapauksia, missä yritys ”yhtenäistää” yrityskauppojen yhteydessä palkkausjärjestelmäänsä ja tiputtaa tehtäväkohtaiset palkat samaan, alhaiseen tasoon ja maksaa niin sanotun välyksen henkilökohtaisena lisänä. Jatkossa rekrytoinnit tehdään alhaisemman palkkatason mukaan.
Puun ja kuoren välissä
Henkilöstö on vaikeassa tilanteessa, kun työehtoja ryhdytään ota tai jätä painostuksella heikentämään. Mitä tilanteessa voi tehdä?
Tarjottua työsopimusta ja muita sopimuksia on hyvä tutkia rauhassa kotona. Arveluttavista sopimustarjouksista on syytä olla yhteydessä luottamusmieheen ja Talentian alueasiamiehiin. Älä allekirjoita, jos olet epävarma.
Tarkista tarjotusta työsopimuksesta ensiksi nämä: tehtävänimike ja tehtävän sisältö sekä työteon paikka. Työsopimuksessa tulisi olla tieto työajasta, palkan määrästä ja määräytymisestä, palkanmaksu päivästä sekä maininta palkantarkastuksesta, joka voi olla esimerkiksi koeajan jälkeen.
Älä allekirjoita, jos olet epävarma.
Lisäksi sopimuksessa tulisi olla maininta noudatettavasta työehtosopimus, joka antaa askelmerkit muun muassa vuosiloman ehdoista. Sovi myös työpaikkaruokailusta ja muista mahdollisista eduista.
Jos epäedullisen työsopimuksen allekirjoittaa, se on juridinen sopimus, joka sitoo osapuolia. Jälkikäteen ammattijärjestön on hyvin vaikea tarttua epäkohtiin.
Työtuomioistuimeen asti kukaan talentialainen ei ole ammattijärjestönsä tuella epäedullisia sopimuksia vielä vienyt, jotten ennakkotapauksia ei vielä tarjolla. Talentia-lehdessä 2–2017 työoikeusoppineet arvioivat yhtä epäkohtaa, johtajasopimuksia, joita on tarjottu työntekijöille enenevässä määrin. Itä-Suomen ja Lapin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetojan mukaan johtajasopimusten määrä ei yrityksessä voi yhtäkkisesti kasvaa. Se piiri, joita johtajasopimus voi koskea, on rajallinen.
Paanetoja toteaa, että kieltäytyminen johtajasopimuksesta ei liioin voi muodostaa laillista irtisanomisperustetta, mutta lisää ettei työntekijää voi suojata työnantajan virheelliseltä reagoinnilta. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän kieltäytymisen perusteella, mutta joutuu maksamaan korvauksia viime kädessä oikeudessa.
Kauaskantoisia seurauksia
Oikeudenmukainen palkka tehdystä työstä on työsuhteen merkittävin osa. Palkan pitää vastata työn vaativuutta ja olla sellainen, että sillä tulee toimeen. On nurinkurista, jos sote-alan palkkojen halpuuttaminen johtaa siihen, että tulonsiirroin paikataan matalaa palkkaa ja veronmaksajat ottavat vastuun siitä, joka kuuluu työnantajana toimivalle yritykselle.
Allekirjoitettu työsopimus on juridinen sopimus, joka sitoo osapuolia.
Naisvaltaisten alojen palkkojen halpuuttaminen tekee myös tyhjäksi vuosikausien uurastuksen saada naiset pois palkkakuopasta ja murentaa tavoitteet palkkatasa-arvosta. Palkkaus on keskeinen elementti työntekijöiden sitoutumiseen, motivaatioon ja työhyvinvointiin. Hyvinvoiva työntekijä tulisi olla myös työnantajan intresseissä ja laajasti koko yhteiskunnan asia. Kustannukset heikenneestä työterveydestä ovat vuosittain merkittävät.
Maaliskuun lopussa Talentia antoi lausuntonsa hallituksen valinnanvapauslainsäädäntöesitykseen. Talentia painotti, ettei sote-ratkaisua ja valinnanvapauslainsäädäntöä voi toteuttaa ilman, että sen vaikutuksia arvioidaan henkilöstöön. Työehtojen heikennysten lisäksi on nähtävissä tilanteita, joissa henkilöstöä vähennetään, määräaikaisuudet ja alihankintaketjujen myötä pakkoyrittäjyys lisääntyvät.
