Perhepuhetta-podcastia on ollut tekemässä Tuulia Jokela-Lindforsin, Jenni Wiiklan, Maria Wahlstedtin ja Roosa Hotasaaren lisäksi myös Kasper ry:n Reetta Toivonen ja Hanna Ristimäki. Kuva: Jyrki Komulainen
Ystäväporukan viestittelystä syntyi ammatillinen podcast, joka auttaa perheitä vanhemmuushaasteissa.
”Minulla on 8- ja 10-vuotiaat lapset, 10-vuotias lukkiutuu huoneeseensa ja jopa haistattelee minulle. Mietin, onko se nyt masentunut, vai onko murrosikä jo alkanut? Lisäksi 8-vuotias tuntuu tarvitsevan minua ihmeellisen paljon. Olen ymmälläni.”
Näin alkaa eräs Perhepuhetta-podcastin jakso. Kuulijakysymyksen lähettänyt vanhempi on selkeästi ihmeessään siitä, että lapset tarvitsevat häntä vielä niin paljon. Hän oli toivonut, että kouluikäisten kanssa pääsisi vanhempana jo vähän hengähtämään.
– Voi kuulijani, heti tekisi mieli sanoa lohdun sana. Tunnistan paljon omasta vanhemmuudesta, sekä myös työn kontekstista, kertoo sosiaalityöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Tuulia Jokela-Lindfors.
Perhepuhetta-podcast on Helsingin kaupungin kasvatus- ja perheneuvonnan asiantuntijoiden ja Kasper ry:n yhteistyönä tuotettu podcast, jossa otetaan kantaa vanhemmuuden kiperiin kysymyksiin rennolla mutta asiantuntevalla otteella.
Podcastin noin puoli tuntia kestävät jaksot käsittelevät esimerkiksi rajojen asettamista, sisarusten välisiä suhteita, parisuhdetta lapsiperhearjessa tai vanhempien vaikeita tunteita.
Podcastia tekevät perheneuvolan sosiaalityöntekijät Jokela-Lindfors, Jenni Wiikla ja Maria Wahlstedt sekä psykologi Roosa Hotasaari yhdessä Kasper ry:n asiantuntijoiden kanssa.
He eivät kuitenkaan esiinny podcastissa pelkästään perheneuvolan ammattilaisen rooleissa. Kaikilla heillä on eri-ikäisiä lapsia ja he ovat itse kaikki eri vaiheissa vanhemmuudessaan. Se saa podcastissa näkyä.
Pohtiessaan vastausta kuulijakysymykseen Wiikla ja Jokela-Lindfors keskustelevat esimerkiksi, miten vanhempien pitäisi suhtautua kiroiluun.
– Eikö teillä saa Jenni kiroilla? Meillä saa kotona tosi tiukan paikan tullen päästellä suusanallisesti. Siellä on turvallista ja me vanhemmat kestämme sen, Jokela-Lindfors kertoo jaksossa.
Samalla kun he kertovat omista kokemuksistaan, he tuovat jaksoissa esiin tutkimustietoa ja kertovat faktoja esimerkiksi lasten eri ikäkausista tai parisuhteen dynamiikasta.
Kaksi tuotantokautta tuotetun podcastin suosion on helppo ymmärtää. Kuulija pääsee lähelle toista vanhempaa, ei pelkkää asiantuntijaa. Sitä kautta rennon keskusteluun lomaan ripoteltujen neuvojen, ohjeiden ja vinkkien vastaanottaminen on ehkä helpompaa.
Työkalu, joka ylittää hyvinvointialueiden rajat.
– Vanhemmuuteen liittyviä blogeja ja asiantuntijapodcasteja on valtavasti. Samoin kuin ohjeita ja neuvoja vanhemmille. Me emme halunneet liittyä samaan asiantuntijoiden rintamaan kertomaan, mitä vanhemman pitäisi tehdä tai miten toimia. Puhumme podcastissa itsestämme myös vanhempina, emme pelkästään ammattilaisina. Haluamme näyttää, että vanhemmuus on meille ammattilaisillekin vaikeaa, Jenni Wiikla kertoo.
Podcast pystyyn ilman aiempaa kokemusta
Podcastin juuret juontavat aikaan, kun Wiikla, Wahlstedt, Jokela-Lindfors ja Hotasaari ystävystyivät tullessaan melkein samaan aikaan Helsingin perheneuvolaan töihin.
Kun ystäväporukka neljä vuotta sitten hajaantui eri työpaikkoihin ja vanhempainvapaille, alkoivat he pitää yhteyttä WhatsApp-ryhmässä ääniviesteillä.
– Viestit voivat olla jopa puolen tunnin pituisia, Wiikla kertoo.
– Keskustelemme vanhemmuuden haasteista moniäänisesti ja välillä yhteydenpito muistuttaa ryhmäterapiaprosessia, naurahtaa Wahlstedt.
He kaikki kuuntelevat myös podcasteja ja Wahlstedtille syntyi ajatus, että heidän keskustelunsa voisivat toimia myös podcastin muodossa.
– Niitä on helppo kuunnella esimerkiksi bussissa tai lenkkipolulla. Ne ovat aina helposti saatavilla pientenkin lasten vanhemmilla, Wahlstedt kertoo.
Kun idea oli syntynyt, ryhtyi ystäväporukka toimiin.
Maria Wahlstedt, joka oli Kasvatus- ja perheneuvonta ry Kasperin hallituksessa, sai yhdistyksen lähtemään mukaan yhteistyökumppaniksi ja rahoittajaksi ensimmäiselle tuotantokaudelle.
Toisen tuotantokauden äänityksen maksoi Helsingin kaupunki. Myös työnantaja suhtautui asiaan positiivisesti.
– Meillä on innovatiiviset ja ajan hengessä elävät esihenkilöt. Olemme saaneet tehdä podcastia työajalla, Wiikla kiittelee.
Omaakin aikaa podcastin suunnitteluun ja tekemiseen on kulunut paljon.
– Kasper ry osallistui markkinointiin mutta hoidimme sitä myös paljon itse. Teimme logon, somekuvia ja lähettelimme sähköpostia, Wiikla kertoo.
Jaksojen käsikirjoitukset kirjoitettiin molemmissa tuotantokausissa yhdessä porukalla, samoin äänitettyjen jaksojen jatkotyöstö.
Minkäänlaista aikaisempaa kokemusta podcastien tekemisestä heillä ei ollut.
– Podcast oli uusi aluevaltaus meille kaikille. Tuntui mahdolliselta kurotella tuntemattomaan tutulla porukalla, joiden kanssa keskinäistä dialogia oli treenattu jo pidemmän aikaa, Wiikla toteaa.
Vanhemmille uusia keinoja hankaliin tilanteisiin
Podcasttoimii Wahlstedtin ja Wiiklan mielestä hyvin sosiaalityön välineenä. Podcastia kuuntelemalla saa hyvän käsityksen siitä minkälaisiin asioihin perheneuvolasta saa apua ja minkälaista työskentely siellä on.
– Se on hyvin samanlaista kuin podcastissakin: keskustelevaa, dialogista ja asiakasta arvostavaa. Ei työskentely ole pelkkää arviointia tai lomakkeiden täyttämistä tilanteessa, missä asiantuntijat tietävät kaiken paremmin, Wiikla painottaa.
Podcastia voi kuunnella missä tahansa.
Sosiaalityön työkaluna podcast voi toimia myös asiakkaan sisäisen dialogin herättäjänä.
– Me emme tarjoile pelkästään valmiita vastauksia. Toivomme, että meitä kuuntelemalla kuulija lähtisi miettimään omaa suhdettaan teemaan, mistä puhumme. Nämä ovat niitä prosesseja, mitä haluamme laittaa alulle muutostyötä varten. Samalla tavalla kuin varsinaisissa perheneuvola tapaamisissakin eli vanhemman mentalisaation vahvistamista ja omien tarpeiden tunnistamista, Tuulia Jokela-Lindfors kertoo.
– Tavoitteena on, että perheet saisivat apua hankaliin vuorovaikutustilanteisiinsa ja ymmärtäisivät toisiaan paremmin. Ja vanhemmat saisivat uusia keinoja ratkaista hankalat tilanteet, Wiikla lisää.
Maria Walhlstedtin mukaan podcastin välityksellä on mahdollista kurottaa universaalisti moniin koteihin samanaikaisesti ja vahvistaa perhesuhteissa jo olemassa olevaa hyvää sekä tarjota näkökulmia ja keinoja arkisten katkosten korjaamiseen.
– Ja sehän on juuri sitä, mitä sosiaalityö on.
Uusia asiakkaita perheneuvolaan
Helsingin perheneuvolaan Perhepuhetta-podcast on tuonut myös uusia asiakkaita. Kuunneltuaan podcastia he ovat ymmärtäneet, että perheneuvola voisi olla se paikka, mistä he saavat apua ongelmiinsa. Toiset puolestaan ovat saaneet apua pelkästä podcastin kuuntelusta.
– On asiakkaita, jotka ovat varanneet ajan ja olemme kertoneet, että odotusajalla he voivat tutustua aiheeseen podcastin kautta. Jatkamme keskustelua sitten myöhemmin kasvotusten. Myöhemmin he ovat soittaneet ja peruneet ajan ja kertovat, että saivat esimerkiksi haastavan tilanteen puolison kanssa jo ratkaistua podcastin vinkkien avulla, Wiikla kertoo.
Monet äidit ovat kertoneet, että podcastin avulla he ovat saaneet miehensä keskustelemaan.
– Podcastin avulla työskentelyä on ollut helppo laajentaa myös kaikkiin lasta hoitaviin aikuisiin. Se on voitu antaa esimeriksi isovanhemmille kuunneltavaksi. Tai henkilöille, jotka eivät uskalla tai halua tulla itse perheneuvolaan. Näin pystymme tavoittamaan niitäkin ihmisiä, jotka muuten eivät perheneuvolaan hakeutuisi.
Perhepuhetta-podcastin tekijät rohkaisevat muitakin alan ammattilaisia tarttumaan podcastin tekoon, jos väline yhtään kiinnostaa.
– Rohkeasti tekemään vaan, tekemällä oppii! he kannustavat.
Formaattina podcastin etu on se, että siihen voi aina palata ja kuunnella uudelleen. Tai kuunnella vaikka pieninä jaksoina. Ja missä tahansa.
– Tämä on työkalu, joka ylittää myös ketterästi eri hyvinvointialueiden rajat. Ja sitä voi käyttää muissakin palveluissa kuin perheneuvolassa, Wiikla vinkkaa.
Podcastin avulla on mahdollista tehdä sosiaalityötä tunnetuksi.
– On tärkeää, että me tuomme ammattitaitoamme esiin. Sosiaalityö nähdään usein liian kapea-alaisesti viranomaistyönä, vaikka sosiaalityön erityisosaamista on myös rakenteellinen ja psykososiaalinen sosiaalityö, Wahlstedt pohtii.
Perhepuhetta-podcastia voi kuunnella Kasper ry:n nettisivujen ja yleisimpien podcast-alustojen kautta.
