Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä sosiaalityötä ei tehdä 7.5.2018 jälkeen niin kuin ennen, vaan työskentely muuttuu sovittujen työaikamuutosten vuoksi.
Sosiaalityöntekijöiden ja muiden KVTES:n työaikaluvun pykälään 10 kuuluvien ammattiryhmien työaika pitenee 37,5 tunnista 38 tuntiin ja 15 minuuttiin viikossa. Työajan pidentyminen korvataan maksamalla toukokuusta alkaen 2,4 prosentin palkankorotus.
Työaikamuutoksessa keskeistä on myös se, että sosiaalityöntekijöillä on nyt jatkossa vuorokautinen ylityöraja.
Tähän asti sosiaalityöntekijöillä on seurattu pelkästään viikoittaisen ylityön rajan täyttymistä. Ongelmana tässä on ollut se, että pitkinäkään työpäivinä ei ole yleensä syntynyt ylityötä, vaikka työntekijä olisi joutunut venyttämään päiväänsä ja tekemään keskeneräiset työtehtävät loppuun. Näitä tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun tehdään pitkiä työmatkoja tai kun kesken työvuoron ilmaantuu akuutisti hoidettavia työtehtäviä.
Työaikamuutoksessa keskeistä on se, että sosiaalityöntekijöillä on nyt vuorokautinen ylityöraja.
Ylitöiden seuraamista on vaikeuttanut lisäksi se, ettei työvuoroluetteloa pidetä, vaan työntekijän työvuorot on ainoastaan koodattu työajanseurantalaitteeseen. Työvuoroja ei silloin aidosti suunnitella eikä niistä liioin pidetä kiinni.
Joillakin työnantajilla on ollut myös virheellinen käsitys, miten paljon viranhaltijalla voidaan teetättää töitä. Osa on katsonut, että työaikasaldon enimmäisrajan (esim. +20 tuntia) tulee olla täynnä ennen kuin ylityötä voi syntyä. Osan mielestä ylityötä ei synny koskaan liukuman sisällä, esimerkiksi kello 7–18.
Nämä molemmat tulkinnat ovat olleet virheellisiä, ja niitä oikaistaan nyt uudessa KVTES:ssä työaikaluvun muuttuessa. Ylityötä voi syntyä, vaikka työntekijän saldotunnit eivät olisi täynnä ja sitä syntyy myös sovitun liukuman aikana.
Sosiaalityöntekijä voi jatkossakin käyttää liukuvaa työaikaa ja päättää sovittujen liukumien rajoissa, milloin aloittaa työn ja milloin lopettaa sen. Työntekijä voi siis halutessaan tehdä pitkän päivän yhtenä päivänä ja seuraavana lyhyemmän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.
Työpäivää ei kuitenkaan tule pidentää oma-aloitteisesti työstä lähtevistä syistä. Työmäärän tulee olla sellainen, että sen ehtii tehdä sovittuna työaikana.
Vuorokautinen ylityöraja auttaa rajaamaan työpäivää. Ylityöraja on 8 tuntia. Kun ylityöraja 8 tuntia uhkaa täyttyä eikä pakollisia tai kiireellisiä työtehtäviä todennäköisesti saa hoidettua ennen sitä, työntekijän tulee ottaa yhteyttä esimieheensä ja kysyä miten työ hoidetaan: antaako esimies ylityömääräyksen, siirretäänkö työ seuraavaan työpäivään vai siirretäänkö se jonkun muun tehtäväksi.
Koska ylityötunti maksaa työnantajalle 50–100 prosenttia normaalia työtuntia enemmän, on työnantajan saatava tehdä päätös ylityön teettämisestä. Ylityöhön tarvitaan lähtökohtaisesti myös aina viranhaltijan suostumus. Ylityöhön ei siten varsinaisesti voi määrätä ketään ja siitä on mahdollista myös kieltäytyä.
Vuorokautinen ylityöraja auttaa rajaamaan työpäivää.
Vain, jos ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei viranhaltija saa siitä kieltäytyä. Tällaisia todellisia tilanteita on kuitenkin todella harvoin. KVTES:ssä työnantaja päättää maksetaanko ylityökorvaus rahana vai annetaanko se vapaa-aikana. Työntekijä voi sanoa, että suostuu ylityöhön jos se maksetaan hänelle. Tällöin ylityökorvauksen saa rahana.
Ylityötä voi käytännössä syntyä myös tilanteissa, joissa siitä ei ole sovittu. Kun esimerkiksi asiakasta ei voi jättää yksin tai tyhjästä eskaloituu akuutti kriisitilanne. Työpaikoilla tulisikin nyt pyytää työnantajalta ohjeistus miten tulee toimia poikkeustilanteissa, joissa työn luonteen takia työpäivää joutuu odottamatta pidentämään, tai jos esimiestä, joka tekee päätöksen ylityöstä, ei tavoiteta.
Työpaikan kiinteäksi työajaksi, jolloin työntekijöiden on oltava vähintään töissä, on sovittu kello 9–15. Liukuma-aika on sovittu kello 7–9 ja 15–18 ja työntekijä voi itse päättää milloin aloittaa työpäivän ja milloin lopettaa sen. Keskellä työpäivää pidetään 30 minuutin työaikaan kuulumaton ruokatauko.
Sosiaalityöntekijän säännöllinen työaika alkaa, kun hän tulee töihin esimerkiksi kello 8.00. Säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia (38 tuntia 15 minuuttia jaettuna viidellä työpäivällä) ja kun tähän lisätään ruokatauko, työpäivä on täysi kello 16.09.
Kun sosiaalityöntekijä saa kesken työpäivän ylityömääräyksen ja hän suostuu ylityöhön, ylityö alkaa kello 16.30. Tuolloin 8 tuntia työn aloittamisesta täyttyy. Tämän jälkeen alkaa muodostua korvattava ylityö.
Aikaväli 16.09–16.30 on niin sanottua lisätyöaikaa, joka korvataan tunti tunnista.
Sosiaalityöntekijöiden uusi työaika on uusi asia sekä sosiaalityöntekijöille että työnantajille. Vanhoihin työkäytäntöihin tulee nyt kiinnittää erityistä huomiota ja miettiä ovatko ne toimivia.
Työpaikoilla tulee ensiksi selvittää, kuka yksikössä tai organisaatiossa päättää ylityöstä, miten hän on saavutettavissa ja miten toimitaan, jos häntä ei tavoiteta.
Nyt on aika tehdä jatkuvalle venymiselle stoppi ja alkaa rajata työtään normaaliksi.
Jokaisen sosiaalityöntekijän kannattaa miettiä myös omaa tapaansa tehdä työtä. Yleisessä tiedossa on, että sosiaalityöntekijöiden työmäärät ovat liian suuret ja päivät kiireiset: töitä tehdään tauoilla ja päivää venytetään. Nyt on aika tehdä jatkuvalle venymiselle stoppi ja alkaa rajata työtään normaaliksi.
Ylityötä aivan varmasti tulee aluksi enemmän kuin ennen, koska se muuttuu uuden työaikamuutoksen avulla näkyväksi. On reilua, että työntekijä saa nyt asiallisen korvauksen venymisestään. Kun ylityötä tulee tarpeeksi, on myös helpompi osoittaa, että henkilöä on liian vähän.
Tiia Oksanen
alueasiamies
ammattijärjestö Talentia
Lue lisää, mikis työajan pidennykseen päädyttiin ammattijärjestö Talentian uutisesta.
28.5.2018 Juttua täydennetty lisäämällä linkit.