Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Käräjäoikeuden mukaan vanhempien menettely täytti virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen perustunnusmerkistön. Sosiaalityöntekijöiden kohtaamat uhkaukset olivat olleet epäsuoria ja suoria.
Mies tuomittiin kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Miehen tuomio ei muuttunut hovioikeudessa. Nainen tuomittiin viiden kuukauden ja kymmenen päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänelle tuomittiin 30 päiväsakkoa.
Tuomituilla vanhemmilla oli tarkoituksena pakottaa sosiaalityöntekijät väkivallalla uhkailulla
luopumaan heidän lapsensa huostaanotosta ja sijoituksesta. Tapahtumat ajoittuvat vuoden 2014 marraskuulle, jolloin nainen oli puhelimessa todennut sosiaalityöntekijälle, että ”jos lapsi lähtee, tulee EK eli elinkautinen, jos lapsi lähtee, lähtee yksi viranomainen”.
Virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen lievempiä muotoja ovat virkamiehen vastustaminen ja haitanteko virkamiehelle. Rikoksista viranomaisia vastaan on säädetty rikoslain 16 luvussa.
Uhkailut jatkuivat vuoden 2015 helmi‑, maalis- ja huhtikuussa, jolloin työntekijöitä oli uhattu aggressiivisin sanakääntein fyysisellä väkivallalla ja hengen lähdöllä. Lisäksi oli uhattu tulla työntekijöiden kotiin.
Käräjäoikeudessa vanhemmat myönsivät puheensa, mutta kiistivät syyllistyneensä rikokseen. Kysymys oli pariskunnan mukaan spontaaneista tunteenpurkauksista vaikeassa lasta koskevassa lastensuojelun ratkaisutilanteessa. Mies kertoi, ettei hänellä ollut vahingoittamistarkoitusta.
Nainen korosti oikeudessa, ettei hän tarkoituksensa ollut toteuttaa uhkauksia. Hän kuitenkin myönsi, että puheet saattoivat olla sen sellaisia, että sosiaalityöntekijät olivat voineet ottaa ne todesta.
Virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistyy, jos käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa virkatehtävää suorittavaa virkamiestä kohtaan tai kostaa väkivalloin virkamiehen tekemän virkatoimen hänelle tai hänen läheisilleen.
Näin oli käynyt tässä tapauksessa. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä ei ollut vain yksittäinen
spontaani viranomaisiin kohdistunut lausahdus, vaan tapauksessa oli pitkälle ajanjaksolle jakautuneesta toistuvasta uhkaamisesta.
Kärjistyneimmillään uhkailut olivat sisältäneet viittauksia hengen menettämisestä. Käräjäoikeus toteaa lisäksi, ettei tyytymättömyys lastensuojeluviranomaisten tekemiin ratkaisuihin oikeuttanut pariskuntaa menettelemään siten kuin he olivat menetelleet. Jos lastensuojelun ratkaisuun on tyytymätön, tulee käyttää hallinnollisia muutoksenhakukeinoja.
Helena Jaakkola