Suomalaisen sosiaaliturvan uudistaminen käynnistettiin maaliskuussa. Jättimäisen urakan takia työ tehdään kahden vaalikauden aikana. Sen toteuttamiseksi on haettava poliittista yhteisymmärrystä.
Sosiaaliturvan uudistusta valmistellaan tutkimusperusteisesti keväällä asetetussa parlamentaarisessa komiteassa, johon valitaan yksi varsinainen jäsen jokaisesta eduskuntapuolueesta. Lisäksi nimetään asiantuntijajäseniä ministeriöiden, etujärjestöjen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden edustajista.
– On löydettävä riittävä yhteisymmärrys puolueiden kesken sosiaaliturvaan liittyvistä perusongelmista ja niiden ratkaisukeinoista, komitean puheenjohtaja, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio painottaa.
– Mittavaa remonttia ei tehdä kertarysäyksellä. Työ etenee vaiheittain, jolloin on mahdollisuus myös korjausliikkeisiin.
On pohdittava, mitä me haluamme toimeentulotuen olevan.
Komitea laatii kahdelle eduskuntakaudelle ulottuvan tiekartan ja välitavoitteita. Niiden perusteella tehdään ehdotuksia, joihin nykyinen hallitus ehtii reagoida.
Sosiaaliturvaa on korjailtu vuosikymmenien aikana pala kerrallaan, mikä on lisännyt järjestelmän monimutkaisuutta ja sisäisiä epäjohdonmukaisuuksia. Nyt uudistusta valmistellaan kokonaisuutena.
– Työelämä, perheet ja yhteiskunta ovat ehtineet muuttua perinpohjaisesti, Moisio muistuttaa.
Komitea käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea sekä niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta. Palveluita pyritään sovittamaan paremmin yhteen etuuksien kanssa. Yleistä asumistukea kehitetään yksiöllisempään suuntaan ja työnteon kannusteita parannetaan.
Mitä halutaan: automatisaatio vai harkinta
Kelan etuusjohtaja Anne Neimalan mielestä onkin tärkeää, että uudistuksessa pyritään tarkastelemaan koko sosiaaliturvan kenttää. Elämä koostuu usein peräkkäisistä jaksoista työtä, työttömyyttä, lasten hoitoa ja opiskelua.
– Komiteaa asetettaessa todettiin, että sen työssä otetaan huomioon muuttuvat elämäntilanteet ja siirtymät etuudelta toiselle. Niiden tulisikin tapahtua helposti.
Lapsiperheillä päivähoitomaksut voivat olla suuri menoerä.
Uudistuksesta käydyssä keskustelussa ovat nousseet esiin kannustinloukut. Neimalan mukaan sosiaaliturva ei yksinään ole ongelmallinen. Loukku muodostuu usein siitä, että sosiaaliturvan lisäksi tulotasoon vaikuttavat verotus ja myös palveluiden asiakasmaksut.
– Erityisesti lapsiperheillä päivähoitomaksut voivat olla suuri menoerä. Vanhemman käteen jäävä palkka on vain vähän suurempi kuin tarjolla oleva sosiaaliturva, Neimala sanoo.
Komiteaa asetettaessa linjattiin, että digitalisaation keinoja hyödynnetään enemmän palvelutarpeessa olevien varhaisen tukemisen ja yhteisasiakkuuden tehokkaan hoitamisen tueksi. Digitalisaatioon liittyy haasteita. Oikeuskansleri puuttui viime vuoden lopulla Kelan automaattiseen päätöksentekoon, jota on käytetty esimerkiksi opintotukipäätöksissä.
Selvityksessään oikeuskanslerille Kela selitti automaatiolla turvattavan asiakkaiden perustarpeita, joihin tulisi vastata ilman viivytyksiä. Kyseisiin tilanteisiin ei liity tapauskohtaista harkintaa. Jos Kela korvaisi nykyisen automaation manuaalisella työllä, se edellyttäisi noin 2 000 uuden toimihenkilön palkkaamista.
On tärkeää, että verohallinnon ja Kelan kaltaisissa laitoksissa, missä käsitellään valtavia tietomassoja, voidaan valituin osin hyödyntää automatiikkaa. Neimala kiirehtiikin puuttuvaa lainsäädäntöä, jolla ohjattaisiin digitalisaation hyödyntämistä tällaisessa toiminnassa.
– Digitalisaatiossa on paljon mahdollisuuksia niin sosiaaliturvauudistuksen kuin koko yhteiskunnan ja julkistalouden hallinnon näkökulmasta, Pasi Moisio toteaa.
Perusturvan taso on riittämätön
Perusturvan riittävyyttä arvioimaan koottu asiantuntijaryhmä julkaisi arviointiraporttinsa viime vuonna. Vuosina 2015–2019 tapahtuneet muutokset ovat elämäntilanteesta riippuen heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet sen muuttumattomana. Erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena.
Kännykän puuttuminen voi johtaa kyvyttömyyteen hankkia toimeentulo.
Toimeentulotuen merkitys työttömän perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti. Keskeinen syy päällekkäisyydelle ovat asumiskustannukset, joiden korvaamiseen lähes puolet perustoimeentulotuesta kohdistuu.
Toimeentulotuen rooli osana Suomen sosiaaliturvaa on muutoksessa. Moision mukaan Kela-siirrolla pyrittiin normittamaan tapauskohtaista tarveharkintaista etuutta. Se tietysti lisää yhdenvertaisuutta, mutta kun tarveharkinta vähenee, niin toimeentulotuen viimesijainen luonne kärsii.
– On pohdittava, mitä me haluamme toimeentulotuen olevan. Haluammeko sen olevan tapauskohtainen, viimesijainen, tilapäinen apu vai onko se enemmänkin perhekohtaista tulotakuuta muistuttava etuus?
Palvelut ovat tärkeä osa sosiaaliturvaa
Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa hyödynnetään tietoa muiden maiden sosiaaliturvajärjestelmistä, erityisesti rahaetuuksien ja palveluiden suhteesta.
Suomen vähimmäisturvan rakenne poikkeaa useista Euroopan maista. Erityisiä ovat esimerkiksi laissa määritetyt oikeudet perustoimeentulon turvaan sekä tukipäätösten ja maksamisen tapahtuminen kansallisesti keskitetysti Kelassa.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti moittinut perus- ja vähimmäisturvamme tasoa. Komitean lausunnon perusteella Suomen perusturvan taso ei täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksiä.
Pasi Moisio ja Ilari Ilmakunnas ovat vertailleet suomalaisen vähimmäisturvajärjestelmän tasoa kansainvälisesti. He korostavat toimeentulotuen usein paikkaavan matalia perusturvaetuuksia. Sitä ei huomioitu komitean laskelmissa.
Vähimmäisturvamme taso on selvityksen mukaan ostovoimaltaan lähellä länsieurooppalaisten maiden keskimääräistä tasoa. Vähimmäisturva ei kuitenkaan riitä nostamaan kotitalouksia yli suhteellisen köyhyysrajan.
– Suhteellinen köyhyys tarkoittaa kykenemättömyyttä saavuttaa minimiksi katsottua elintasoa. Absoluuttinen köyhyys merkitsee nälkää ja puutetta inhimillisissä perustarpeissa, täsmentää Moisio.
Se, mitä tarvitaan vauraassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa selviytymisen, onkin vaikeampaa määritellä.
– Kännykkä on hyvä esimerkki. Isovanhemmillemme puhelin saattoi olla vielä merkki vauraudesta, mutta tänä päivänä se on välttämättömyys. Työnantaja olettaa sinun olevan tavoitettavissa. Kännykän puuttuminen voi siis johtaa kyvyttömyyteen hankkia toimeentulo vauraassa hyvinvointivaltiossa.
Markku Tasala
Lähdeaineisto
Ilmakunnas, Ilari & Moisio, Pasi (2019): Suomalaisen vähimmäisturvajärjestelmän erityispiirteet ja vähimmäisturvan taso kansainvälisesti vertailtuna. THL. Työpaperi 16/2019.
Perustoimeentulotuen siirto Kelalle. Toimeenpanon vaikutusten arvioinnin merkitys lainvalmistelussa. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 1/2020.
Karjalainen, Pekka & Metteri, Anna & Strömberg-Jakka, Minna (2019): Tiekartta 2030. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:41.
Perusturvan riittävyyden III arviointiryhmä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019. THL. Työpaperi 6/2019.
